UKK – Ammattikorkeakoulut

Hei,

Kiitos kysymyksestäsi. Yleisesti ulkomailla suoritettu kandidaatin tutkinto antaa kelpoisuuden hakea maisteriopintoihin suomalaisissa yliopistoissa.

Yliopistot

Esimerkiksi Aalto-yliopiston maisteritutkintojen hakukriteereissä sanotaan näin:

Ulkomaisen korkeakoulututkinnon tulee antaa asianomaisessa maassa kelpoisuus vastaaviin korkeakouluopintoihin. Tutkinnon tulee vastata kandidaatin tutkintoa eli olla laajuudeltaan vähintään 180 ECTS opintopistettä, mikä vastaa keskimäärin 3–4 vuoden täysipäiväistä opiskelua. Ulkomaisen korkeakoulututkinnon myöntäneen korkeakoulun tulee olla tunnustettu osa asianomaisen maan virallista kansallista koulutusjärjestelmää. Korkeakoulun tulee olla listattuna asianomaisen maan tutkinnonanto-oikeuden omaavien korkeakoulujen listauksessa tai kansainvälisen organisaation (esim. UNESCO) ylläpitämällä listauksella tunnustetuista korkeakouluista. Soveltuvaksi ulkomaiseksi tutkinnoksi voidaan katsoa myös yliopistotasoinen amerikkalaistyyppinen kansainvälisesti akkreditoitu MBA-ohjelma. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoululla on oikeus päättää täyttääkö tutkinto tai tutkinnon myöntänyt korkeakoulu kelpoisuuskriteerit. (Lähde: aalto.fi)

Tämän tiedon mukaan ruotsalainen 180 opintopisteen laajuinen kandidaatintutkinto siis antaa kelpoisuuden suomalaiseen maisterintutkintoon.

Ammattikorkeakoulut

Ammattikorkeakoulujen sivuilla on oppilaitoksesta riippuen hieman erilaista tietoa.

Esimerkiksi XAMK-ammattikorkeakoulun YAMK-koulutusten sivulla sanotaan näin:

Ylemmät ammattikorkekoulututkinnot on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat jo suorittaneet ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon ja heillä on vähintään kolmen vuoden työkokemus alalta tutkinnon suorittamisen jälkeen. (Lähde: xamk.fi)

Kajaanin AMK:n sivuilla taas kerrotaan näin:

Edellytyksenä on ammattikorkeakoulun perustutkinto ja vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta amk-tutkinnon jälkeen. (Lähde: kamk.fi)

Ammattikorkeakoulujen YAMK-tutkintoihin vaaditaan siis joka tapauksessa kolmen vuoden työkokemus opiskeltavalta alalta. Se, voiko opintoihin hakea ulkomaisella kandidaatintutkinnolla, kannattaa vielä varmistaa sinua kiinnostavalta ammattikorkeakoululta.

Onnea opintoihisi ja aurinkoista kesää!

Terveisin,
Studentum.fi

Hei,

Kiitos kysymyksestäsi. Lastentarhanopettajan pätevyyden voi saada joko opiskelemalla kasvatustieteen kandidaatiksi lastentarhanopettajakoulutuksessa tai sosionomiksi (AMK) siten, että tutkintoon sisältyvät tietyt 60 opintopisteen laajuiset, LTO-pätevyyden tuottavat varhaiskasvatuksen opinnot.

Ainakin Metropolia-ammattikorkeakoulu järjestää Sosiaaliala, täydentävä: Lastentarhanopettajan kelpoisuus -nimisen koulutuksen. Se on tarkoitettu sosionomi AMK -tutkinnon suorittaneille, joiden nykyinen tutkinto ei sisällä lastentarhanopettajan kelpoisuutta.

Koulutuksen alussa jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma, jonka pohjalta hän suorittaa sosionomi AMK-tutkinnon, joka sisältää 90 opintopistettä varhaiskasvatuksen opintoja ja tuottaa kelpoisuuden toimia lastentarhanopettajan tehtävässä.

Joidenkin lähteiden mukaan myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä voisi suorittaa nämä 60 opintopistettä varhaiskasvatusta. Tästä vaihtoehdosta sinun kannattaa tiedustella suoraan ammattikorkeakouluilta.

Erityislastentarhanopettajan kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä peruskoulutus ja sen lisäksi suoritettu soveltuva erikoistumiskoulutus tai jatkotutkinto. Erityislastentarhanopettajan tehtäviin kelpoisuuden tuottava erikoistumiskoulutus on yliopistossa suoritetut erityisopettajan opinnot. (Lähde: oaj.fi)

Lastentarhassa voi työskennellä lastentarhanopettajia ja lastenhoitajia. Lastentarhanopettajan työ eroaa lastenhoitajan työstä lastentarhassa suoritettavan opetuksen ja sen suunnittelun osalta. Lastenhoitajan työnkuvasta niin kutsuttu opetus- ja sen suunnitteluvastuu puuttuvat. Molemmat osallistuvat lastentarhan päivittäisiin rutiineihin. Lastenhoitajan koulutus voi olla esimerkiksi lähihoitaja. Myös sosionomit saattavat työskennellä lastenhoitajina.

Onnea sinulle opintoihisi ja aurinkoista kesää!

Terveisin,
Studentum.fi

Hei,

Ja kiitos viestistäsi! Kiva kuulla, että olet löytänyt itseäsi kiinnostavan alan.

Estenomin koulutukseen voi hakea sekä ylioppilastutkinnolla että ammatillisella perustutkinnolla. Toivottavasti siis pääset toteuttamaan haaveesi ja valmistut vielä Estenomiksi!

Terveisin,

Henni
Studentum.fi

Hei Matti,

Ja kiitos kysymyksestäsi!

Olet aivan oikeassa, lukion ja ammattikoulun päättötodistuksia ei enää painoteta yhtä paljon kuin ennen. Ylioppilastodistus ei kuitenkaan ole ymmärtääkseni korvannut näitä, vaan yhä useammat koulupaikat myönnetään pelkän pääsykokeen perusteella. Korkeakoulut määrittelevät hakukohteittain, mitkä  valintatavat heillä on käytössä kussakin hakukohteessa ja voivat varata osan ensisijaisista paikoistaan nimenomaan ammattitutkinnon aiemmin suorittaneille hakijoille.Ylioppilastutkinto otetaan huomioon vasta toisessa valintaryhmässä, joka on yleensä pienempi kuin tuo ensisijainen ryhmä. Mahdollisuutesi päästä koulupaikkaan kiinni ilman ylioppilastodistustakin ovat siis edelleen korkeat!

Koska nämä astetetut kirteerit ovat erittäin yksilöllisiä jokaisen korkeakoulun eri koulutuslinjoilla, minun on vaikea kertoa sinulle aiheesta tämän tarkemmin!

Toivottavasti tästä oli sinulle apua ja onnea ja menestystä kevään yhteishakuun!

Terveisin,

Henni

Studentum.fi

Hei Sanna,

Ja kiitos kysymyksistäsi!

Ammattikoulusta saatu tutkinto riittää hyvin perustaksi ammattikorkeakouluun hakiessa. Valintaperusteet vaihtelevat hieman koulutusaloittain, mutta suurin osa näistä koulupaikoista jaetaan nykyään pelkän valintakoemenestyksen perusteella, jolloin olet aivan samalla viivalla kaikkien muiden hakijoiden kanssa. Ammattikorkeakoulut voivat myös varata osan valintakokeella myönnettävistä opiskelupaikoistaan juurikin ammatillisen perustutkinnon suorittaneille hakijoille. Aiemmin suorittamasi ammattitutkinnon alalla ei myöskään ole väliä korkeakouluopintoihin hakiessasi. 

Toivottavasti tästä oli sinulle apua ja ei muuta kun tsemppiä siis kevään yhteishakuun!

Terveisin,

Henni

Studentum.fi

Hei,

Kiitos viestäsi. Hienoa kuulla, että sinua kiinnostaa opinnot Ruotsissa :) Suunniteltaessa ulkomailla opiskelua, hakuprosessiin kannattaa varata ainakin yksi vuosi, sillä monesti jo tiedon etsiminen ja hakudokumenttien sekä suositusten hankkiminen vievät yllättävänkin paljon aikaa. Olet siis todella hyvissä ajoin liikenteessä!

Ulkomaille opiskelemaan lähtiessä tulee ottaa asioista tarkasti selvää, kuten miten opiskelupaikan hankkiminen tapahtuu, opiskeluiden kustannukset ja rahoitus ja mahdollisen opintotuen saaminen. Koulutuksia voi hakea joko yksityisten koulutuksenjärjestäjien kautta taikka itsenäisesti. Tässä suorat lainaukset sivustoltamme:

"Yksityiset koulutuksenjärjestäjät

Suomessa ja maailmalla toimii erilaisia organisaatioita, jotka järjestävät kielikursseja, täydennyskoulutuksia tai harrastuskursseja ulkomailla tai auttavat kiinnostuneita henkilöitä löytämään sopivan opiskelupaikan ulkomaisista oppilaitoksista. Koulutusten välittäjät tekevät yhteistyötä ympäri maailmaa ja osaavat auttaa ulkomaanopintoihin liittyvissä kysymyksissä. Tässä joitakin tahoja, jotka auttavat suomalaisia lähtemään opiskelemaan ulkomaille:

• HeiHei! Travel
• KILROY
• Medicinareutbildning utomlands
• Interstudies
• Study for a better future
• TR-Kielimatkat
• Veridium Education

Opiskelu Ruotissa ja opintojen kustannukset

Lukukausimaksut ovat ainoastaan EU-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Siten siis suomalaisen ei tarvitse maksaa yliopisto- ja korkeakouluopinnoistaan lukukausimaksua. Yksityisten oppilaitosten kohdalla lukukausimaksu kannattaa tarkistaa oppilaitoskohtaisesti. Pohjoismaiden kansalaiset eivät myöskään tarvitse erillistä oleskelu- tai työlupaa Ruotsissa.

Ruotsissa toimii 47 yliopistoa ja korkeakoulua, joilla on oikeus antaa ruotsalaisia tutkintoja.

Ilmoittautuminen ja haku lähes kaikkiin koulutusohjelmiin ja kursseihin tapahtuu yhteishaussa. Sähköinen hakulomake täytetään osoitteessa www. antagning.se ja lista kaikista yliopistosta ja korkeakouluista löytyy muun muassa osoitteesta www. studera.nu. Haku ruotsinkielisiin koulutusohjelmiin järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin. Tarkat hakuajat kannattaa kuitenkin tarkistaa oppilaitoskohtaisesti. Oppilaitoksia ja koulutusohjelmia on siis tarjolla hyvin monipuolisesti – kannattaakin varata riittävästi aikaa, jotta omia toiveita ja odotuksia vastaava koulu ja koulutusohjelma löytyvät. Hyvää ja monipuolista tietoa opiskelumahdollisuuksista, kouluista ja koulutuksista löydät osoitteesta www.studentum.se.

Kelpoisuus opintoihin Ruotsissa

Ruotsalaisessa korkea-asteen oppilaitoksessa opiskelu edellyttää yleisen korkeakoulukelpoisuuden täyttymistä. Tämä kelpoisuus täyttyy, jos hakijalla on korkeakoulukelpoisuus Suomessa ja jos hän on suorittanut vähintään kolmen vuoden lukio-opinnot ruotsin kielessä. Tämän lisäksi hakijan tulee olla suorittanut hyväksytysti vähintään kuusi englannin kielen kurssia A-kielenä tai B1/B2-kielenä vähintään seitsemän kurssia. Opiskelijalla voi olla myös muuta kautta saavutettu kielitaso, joka vastaa edellä mainittuja kriteerejä. Nämä vaatimukset koskevat kaikkea korkea-asteen koulutusta Ruotsissa. Joihinkin oppilaitoksiin on myös erityisiä pääsyvaatimuksia. Näillä tarkoitetaan eri yliopistojen ja korkeakoulujen koulutusohjelmiin sidottuja kelpoisuusvaatimuksia. Englanninkielisten koulutusohjelmien pääsyvaatimukset kannattaa useimmiten selvittää suoraan kyseisestä koulusta.

Opintojen rahoitus ja opintotuki Ruotsissa opiskeluun

Suomalaisen opiskelijan on mahdollista saada opintotukea myös ulkomaille. Tukea voi saada ulkomaisiin opintoihin, jotka sisällytetään suomalaiseen tutkintoon – esimerkiksi kun opiskelija lähtee opiskelijavaihtoon ulkomaille. Lisäksi Kelan myöntämää opintotukea voi tietyin ehdoin saada koko tutkinnon suorittamiseen – ehdot ovat, että opiskelu on tutkintoon johtavaa, opinnot tapahtuvat julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa sekä opintojen tulee vastata Suomessa tuettavia opintoja.

Elantoa voi myös hankkia itse – suomalaisella opiskelijalla on nimittäin mahdollisuus työskennellä Ruotsissa rajoituksetta. Kokonaan opintojen rahoitusta ei kuitenkaan kannata laskea palkkatyön varaan – kuten sanottu, opiskelukin on täysipäiväistä työtä ja siten muulle työskentelylle ei välttämättä jää aikaa."

Tutustu tästä tarkemmin Ruotsin maaoppaaseemme : https://www.studentum.fi/Maaopas_Ruotsi__d7304.html#opiskelu 

Studentum.fi:n kautta löytyviä media-alan opintoja Ruotsissa pääset tarkastelemaan tästä : https://www.studentum.fi/search/tiedotus-viestinta-media-ruotsi/c23-d1588 .

Media- ja matkailualan opintoja löydät Studentum.se:sta: https://www.studentum.se/utbildning/information-media & https://www.studentum.se/utbildning/turism-event-service .

Toivottavasti vastauksesta oli sinulle hyötyä. Ole toki meihin uudestaan yhteydessä, mikäli sinulla herää lisäkysyttävää opintoihin liittyen. Onnea opintoihisi ja rentouttavaa alkanutta kesää! :)

Ystävällisin terveisin,

Heini Studentumilta

Hei!

Kiitos kysymyksestäsi. Sairaanhoitajan (AMK) tutkinnon voi täydentää terveydenhoitajan (AMK) tutkinnoksi ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksessa. Esimerkiksi Metropolian terveydenhoitotyön aikuiskoulutukseen voi hakea syksyn yhteishaussa 7.-21.9.2016. Löydät lisää tietoa täältä:

http://www.metropolia.fi/haku/koulutustarjonta-aikuiset-sosiaali-ja-terveysala/hoitotyo-terveydenhoito/

Halutessasi voit ottaa yhteyttä suoraan ammattikorkeakouluihin ja tiedustella aiotaanko täydentävää koulutusta järjestää lähitulevaisuudessa.

Aurinkoisin terveisin,
Anssi, Studentum.fi

Hei! 

Kiitos kysymyksestäsi.Liikenneinsinöörin koulutusta järjestää Hämeen Ammattikorkeakoulu. Hämeen ammattikorkeakoulu onkin ainoa oppilaitos Suomessa, joka tarjoaa liikennesuunnitteluun ja älyliikenteen mahdollisuuksiin keskittyvää ammattikorkeakoulutasoista koulutusta. 

Liikennealan koulutuksen sisältöön kuuluvat  liikennesuunnittelun, liikennejärjestelmien kehittämisen, liikenneturvallisuuden, liikennetelematiikan, liikenteen ympäristövaikutusten arvioinnin ja johtamisen opintoja. Koulutuksessa voi suorittaa myös yrittäjyysopintoja.  

Liikennesuunnittelun opinnot painottuvat eril aisiin kävelyn, pyöräilyn, joukkoliikenteen ja autoilun suunnittelutehtäviin, joissa opitaan tekemään myös liikenetutkimuksia ja perehdytään liikenteen ympäristövaikutuksiin ja niiden arviointiin. 

Älyliikenteen opinnot antavat kokonaiskäsityksen tieto- ja viestintätekniikan erilaisista keinoista ja mahdollisuuksista, joilla voit parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta.  

Näin ollen sinulle on hyötyä todennäköisesti matematiikasta, yhteiskunta/johtamis/yrittäjyysopinnoista ja tietotekniikasta. 

Tarkempaa tietoa liikkenneinsinöörin koulutuksesta löydät sivustoltamme ja suosittelen sinua olemaan vielä yhteydessä suoraan Hämeen ammattikorkeakouluun sinulle hyödyllistä oppiaineista lukiossa. 

Onnea ja menestystä opintoihisi! 

Ystävällisin terveisin, 

Heini, Studentum.fi 

Hei!

Ja kiitos kysymyksestäsi.

Seksuaalineuvojakoulutusta tarjoavat Jyväskylän, Helsingin, Tampereen ja Turun ammattikorkeakoulut sekä alan järjestöt kuten Sexpo-säätiö ja Väestöliitto.  Esim. Metropolia-ammattikorkeakoulu sekä Väestöliitto tarjoavat seksuaalineuvojan koulutusta juuri Helsingissä. Seksuaalineuvojan koulutus on 30 opintopisteen arvoinen ja opinnot kestävät noin vuoden. Seksuaaliterapeutin koulutus suoritetaan seksuaalineuvojan koulutuksen jälkeen ja se on niin ikään 30 opintopisteen arvoinen.

Tsemppiä koulutukseen!

Terveisin,

Anssi, Studentum.fi

Hei,

Ja kiitos kysymyksestäsi! Kaksoistutkinnon suorittamisella ei ole suurta merkitystä ammattikorkeakouluun haettaessa. Tosin tällöin sinulla on vahvat perusteet kahdesta tutkinnosta ja tästä tiedosta voi tottakai olla hyötyä haettaessa. Merkonomi/lähihoitaja on täysin samalla viivalla lähihoitajan kanssa, kun haetaan sairaanhoitaja-koulutukseen. Hakija saa pisteitä aiemman koulumenestyksen perusteella, mutta suurempi painoarvo on kuitenkin valintakokeella.

Toivottavasti näistä on apua!

Terveisin,
Anssi, Studentum.fi