Työharjoittelu on loistava mahdollisuus saada oman alan työkokemusta, selvittää omia kiinnostuksen kohteita ja saada jalka oven väliin mahdolliselle tulevalle työnantajalle. Opiskeluaikana suoritettava työharjoittelu antaa hyvän käsityksen oman alan työmarkkinoista ja niille hakeutumisesta.
Työharjoittelu yleisesti parantaa mahdollisuuksia työelämään sijoittumisessa. Lyhytkin työkokemus voi olla merkittävä tekijä, kun työnhakijoita laitetaan järjestykseen. Työharjoittelujen kesto onkin yleensä muutama kuukausi tai vähemmän. Joissakin tapauksissa harjoittelu voi kestää pidempäänkin.
Hakeminen
Työharjoittelupaikan etsiminen kannattaa ottaa tosissaan, sillä työkokemus voi vaikuttaa positiivisesti tulevaisuuden työnhaussa. Omalta oppilaitokselta on mahdollista saada neuvoja ja tukea työharjoittelupaikan etsimisessä, mutta usein opiskelijan toivotaan itse hakevan harjoittelupaikkaa. Näin opiskelija saa hieman paremman kuvan oman alansa työmarkkinoille hakeutumisesta koulutuksen jälkeen. Opiskeltava ala vaikuttaa siihen, voiko työharjoittelupaikan löytää yrityksestä, valtiolta, kunnalta tai järjestöstä. Kannattaa olla oma-aloitteinen!
Seuraavasta listasta löydät vinkkejä työharjoittelupaikan löytämiseen:
- Käytä hyväksi omia verkostojasi, kuten esimerkiksi sukulais- ja kaverisuhteita.
- Ota rohkeasti yhteyttä kiinnostavan yrityksen HR-vastaavaan ja kysy harjoittelumahdollisuuksista.
- Selvitä, julkaiseeko oppilaitos omilla foorumeillaan tietoa avoimista työharjoittelupaikoista (tietokannat, ilmoitustaulut, sähköpostit, harjoitteluinfot).
- Myös opiskelijajärjestöt voivat välittää tietoa työharjoittelupaikoista.
- Internet tarjoaa paljon mahdollisuuksia harjoittelupaikan etsimisessä. Voit etsiä työharjoittelupaikkaa yritysten omilta sivuilta tai eri työnhakupalveluista.
Harjoittelupaikan löytymisen jälkeen paikka tulee usein hyväksyttää omalla oppilaitoksella. Harjoittelua ennen on suositeltavaa tehdä harjoittelusopimus, jonka allekirjoittavat harjoittelija, työharjoittelupaikan edustaja ja oppilaitoksen edustaja.
Palkkaus
Työharjoittelu voi olla joko palkallista tai palkatonta. Opiskeltava ala ja sen työllisyystilanne saattavat vaikuttaa harjoittelun palkallisuuteen. Palkaton työharjoittelu vastaa harvoin vakituisen työntekijän työnkuvaa, sillä se on luonteeltaan työhön tutustumista. Jos kuitenkin työtehtävät ovat luonteeltaan esimerkiksi toisen työntekijän sijaistamista, on palkan pyytäminen tehdystä työstä järkevää.
Tietyillä oppilaitoksilla, kuten yliopistoilla, voi olla mahdollista saada harjoittelutukea työharjoittelua varten. Palkattomasta harjoittelusta voi myös saada Kelan opintotukea, jos se kuuluu osaksi opintoja ja siitä saa opintopisteitä. Varmista kuitenkin, että työharjoittelusta saatavat opintopisteet kattavat Kelan vaatiman kuukausittaisen opintopistemäärän. Jos opiskelija ei kuulu opintotuen piiriin, on Kelalta mahdollista hakea yleistä asumistukea.
Työssäoppiminen ammatillisessa koulutuksessa
Ammatilliseen perustutkintoon kuuluu hyvin usein työssäoppimista oman koulutusalan organisaatiossa. Työssäoppimisjakso suoritetaan työpaikalla aidossa työympäristössä. Opiskelijan oma oppilaitos hoitaa käytännön järjestelyt ja oppilaitoksen sekä työnantajan välille solmitaan työssäoppimissopimus. Opiskelijalla on myös itsellään mahdollisuus olla mukana työssäoppimisjakson suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.
Työssäoppimisjakso rinnastetaan normaaliin opiskeluun ja sen ajalta maksetaan samoja opintotukia kuin opiskelun ajalta. Jos opiskelija solmii työsopimuksen työnantajan kanssa, ei hänellä ole oikeutta opintotukeen.
Työharjoittelu ammattikorkeakoulussa
Valtaosaan ammattikorkeakoulututkinnoista kuuluu pakollinen työharjoittelu. Harjoittelu on kestoltaan yleensä noin puolen vuoden mittainen (30 opintopistettä).
Työharjoittelu suoritetaan oman alan työtehtävissä, joissa tarkoituksena on kehittää opiskelijan käytännön osaamista opitun teorian avulla. Työtehtävien vaatimuksena on, että ne mukailevat koulutusohjelman tavoitteita ja opiskeltavaa alaa.
Työharjoittelu yliopistossa
Työharjoittelu yliopistossa suoritetaan yleensä 3.–5. lukuvuonna, jolloin opiskelijalla on jo riittäviä valmiuksia soveltaa luettua teoriaa työympäristössä. Harjoittelun voi kuitenkin suorittaa aiemminkin.
Lisäksi diplomityön tai pro gradu -työn suorittaminen harjoittelun ohessa on mahdollista. Harjoittelu voi olla valinnainen tai pakollinen, mikäli sen suorittaminen kuuluu koulutusohjelmaan. Esimerkiksi opettajankoulutuksissa harjoittelu on oleellinen osa opiskelua. Kannattaakin selvittää työharjoittelukäytännöt oman koulutusohjelman opintosuunnitelmasta tai oppilaitoksen harjoitteluvastaavalta.
Työharjoittelupaikan etsiminen kannattaa aloittaa ajoissa tutkimalla, millaisia yhteyksiä omalla oppilaitoksella on työelämään. Erityisesti akateemiseen ammattiin valmistavilla linjoilla työharjoittelupaikan etsimisessä kannattaa kuitenkin olla oma-aloitteinen. Yliopistoilta on myös mahdollista saada harjoittelurahaa työharjoittelun tueksi. Tutkinnon jälkeen suoritettua työharjoittelua ei kuitenkaan tueta. Jos olet jo valmistunut yliopistosta, muista että saatat olla sopiva kandidaatti esimerkiksi yleiselle asumistuelle, mikäli palkkakorvaus harjoittelusta on pieni.
Työharjoittelu ulkomailla
Työharjoittelu ulkomailla antaa opiskelijalle mahdollisuuden kartuttaa työelämäkokemusta, mutta myös kokea uusi kulttuuri. Opiskelijaa kannustetaankin hakemaan työharjoittelupaikkaa ulkomailta kansainvälisen kokemuksen saamiseksi.
Ulkomailla suoritettavan työharjoittelun myötä opiskelija pääsee parantamaan kielitaitoaan ja kulttuurituntemustaan. Lisäksi saadaan arvokkaita kontakteja ja työkokemusta työelämään siirtymistä varten. Kansainvälinen työkokemus on hyvä kilpailuetu koko ajan kansainvälistyvillä työmarkkinoilla.
Euroopan unionin harjoittelut
Euroopan unioni tarjoaa monipuolisesti harjoittelumahdollisuuksia opiskelijoille ja vastavalmistuneille. Haluaisitko sinä harjoitteluun Euroopan unionille?
Lähteet: Itä-Suomen yliopisto, KILROY education, Opiskelupaikka.fi, Kela, Opetushallitus, Tampereen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Kajaanin ammattikorkeakoulu