UKK – Yliopistot
Etsi
Aihealue
Kysymyksiä
Viimeisimmät kysymykset aiheesta: UKK – Yliopistot
Hei!
Hienoa, että olet kiinnostunut opiskelusta oikeustieteellisessä.
Oikeustieteellistä silmällä pitäen lukio-opinnoissa kannattaa valita kaikki yhteiskuntaopin valinnaiset kurssit. Äidinkieli, matematiikka, kielet sekä historia ja psykologia ovat varmasti myös hyödyllisiä aineita oikeustieteellistä ajatellen.
Ensikertalaiskiintiöön kuuluva opiskelija voidaan valita yliopistoon todistusvalinnan perusteella. Todistusvalinnassa pisteitä voi saada viidestä ylioppilaskirjoitusten aineesta:
- äidinkielestä
- neljästä hakijalle parhaat pisteet tuottavasta aineesta
Kirjoita siis ylioppilaskirjoituksissa aineita, jotka ovat sinusta mielenkiintoisia ja joista uskot saavasi parhaat pisteet. Voit tutustua tarkemmin oikeustieteellisen todistusvalinnoissa käytettävään pistetaulukkoon täällä.
Suosittelisimme sinua vielä kyselemään oman lukiosi opolta asiasta enemmän.
Onnea opintoihin!
Terveisin,
studentum.fi:n tiimi
Hei!
Kiitos kysymyksestäsi ja pahoittelut lomakauden aiheuttamasta viiveestä vastauksen saamisessa.
Lääketieteen hakukohteisiin voi tulla valituksi todistusvalinnan tai valintakokeen kautta (todistusvalinnassa huomioidaan vain ensikertalaiset hakijat eli hakijat, jotka eivät ole vastaanottaneet aiemmin Suomessa korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa).
Todistusvalinnassa huomioidaan ylioppilastutkinnon arvosanat. Todistusvalinnassa ei siis haeta ammattikorkeakoulun todistuksella.
Mikäli et voi hakea tai tulla valituksi todistusvalinnassa, voit hakea ja tulla valituksi valintakokeen kautta.
Voit halutessasi olla vielä yhteydessä sinua kiinnostavien yliopistojen hakijapalveluihin ja kysyä lisätietoja lääketieteelliseen hakeutumisessa. Lääketiedettä voi opiskella Helsingin, Itä-Suomen, Tampereen, Turun ja Oulun yliopistoissa.
Ystävällisin terveisin
Emma, studentum.fi
Hei!
Kiitos kysymyksestäsi ja pahoittelut lomakauden aiheuttamasta viiveestä vastauksen saamisessa.
Mikäli et ole sitä jo tehnyt, kannattaa vielä tiedustella mahdollisia HY:n omia kursseja ja opintokokonaisuuksia oman yliopistosi tukipalveluista.
Kannattaa tutustua myös muiden korkeakoulujen avoimen yliopiston koulutustarjontaan ja kysyä hakijapalveluista mahdollisuudesta suorittaa sivuaineopintoja ristiinopiskeluna toisessa suomalaisessa yliopistossa.
Kaupallisen alan opintoja voi kerryttää myös esimerkiksi suorittamalla omista yliopisto-opinnoista irrallisena tutkinnon osia ammatillisten oppilaitosten tarjonnan puolelta.
Toivottavasti näistä vinkeistä olisi sinulle apua!
Ystävällisin terveisin
Emma, studentum.fi
Olen tullut Iranista Suomeen ja minulla on kokeellisen tieteen lukion päättötodistus sekä vakuutusalan kandidaatin ja liiketalouden maisterin tutkinnot. Olen kiinnostunut lääketieteestä ja hammaslääketieteestä. Tällä hetkellä haluan opiskella ensin hoiva-avustajaksi ja sitten lähihoitajaksi, jotta voin osallistua lääketieteen pääsykokeisiin. Voinko päästä lääketieteelliseen tällä polulla? Onko olemassa lyhyempää reittiä? Täytyykö minun osallistua pääsykokeeseen vai pääsenkö lääketieteelliseen korkean arvosanojen perusteella? Täytyykö minun mennä lukioon?
Mikä polku minun pitäisi kulkea päästäkseni lääketieteelliseen?
Kiitos paljon.
Hei!
Kiitos kysymyksestäsi ja pahoittelut lomakauden aiheuttamasta viiveestä vastauksen saamisessa.
Lääketieteen hakukohteisiin voi Suomessa tulla valituksi todistusvalinnan tai valintakokeen kautta (todistusvalinnassa huomioidaan vain ensikertalaiset hakijat eli hakijat, jotka eivät ole vastaanottaneet aiemmin Suomessa korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa).
Todistusvalinnassa huomioidaan ylioppilastutkinnon arvosanat. Eurooppalainen ylioppilastutkinto (EB), International Baccalaureate-tutkinto (IB) sekä Suomessa suoritetut Reifeprüfung (RP) -tutkinto ja Deutsches Internationales Abitur (DIA) -tutkinto pisteytetään todistusvalinnassa suomalaisen ylioppilastutkinnon tapaan. Todistusvalinta on kohdennettu vain ylioppilastutkinnon suorittaneille (esim. ammattitutkinnon suorittaneita, jotka ovat suorittaneet yo-tutkinnon osakokeita, ei huomioida todistusvalinnassa).
Ulkomailla suoritettu ylioppilastutkinto antaa hakijalle yleisen korkeakoulukelpoisuuden hakea koulutukseen mutta tällaisen ylioppilastutkinnon arvosanoja ei kuitenkaan pisteytetä. Mikäli käsitin tilanteesi oikein, lukion päättötodistuksesi on suoritettu ulkomailla, ja voit siis hakea sillä vain valintakokeen kautta (siitä ei saa pisteitä todistusvalintaan).
Hoiva-avustajan ja/tai lähihoitajan ammatillisen perustutkinnon suorittaminen kerryttää toki alan kokemusta, mutta lääketieteelliseen hakeutuessa se ei ole tarpeellista.
Suosittelisin sinua ehdottomasti olemaan yhteydessä sinua kiinnostavien yliopistojen hakijapalveluihin ja kysymään lisätietoja lääketieteelliseen hakeutumisessa. Lääketiedettä voi opiskella Helsingin, Itä-Suomen, Tampereen, Turun ja Oulun yliopistoissa.
Ystävällisin terveisin
Emma, studentum.fi
Olen ensimmäisen vuoden sosionomi opiskelija. Hain amk:hon opiskelemaan, sillä ihmismieli ja yhteiskunnalliset tasa-arvo asiat kiinnostavat. Olen pohtinut voinko hakea valmistuttuani tutkinnollani Porin yliopistokeskuksen Hyvinvointipolitiikan ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelmaan. Se olisi mielenkiintoista ja teoriapohjainen opiskelu ja työ sopii minulle.
Hei!
Kiitos kysymyksestäsi ja pahoittelut lomakauden aiheuttamasta viiveestä vastauksen saamisessa.
Täältä voit lukea lisätietoja Hyvinvointipolitiikan ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelmaan hakeutumisesta ja valintaperusteista. Käsitykseni mukaan sosionomitutkinto vastaa vaadittavaa taustakoulutusta (soveltuva ammattikorkeakoulututkinto).
Suosittelisin sinua kuitenkin olemaan rohkeasti yhteydessä suoraan Tampereen yliopiston hakijapalveluihin (hakijapalvelut.tau@tuni.fi) ja kysymään lisätietoja valintaperusteista. Näin saat varmistettua, oletko hakukelpoinen ja kysyttyä samalla muut mahdolliset mieltäsi askarruttavat asiat.
Ystävällisin terveisin
Emma, studentum.fi
Hei!
Hienoa, että olet kiinnostunut psykologian opinnoista! Suosittelen ottamaan yhteyttä yliopiston hakijapalveluihin ja kysymään onko heillä tarjolla avoimen väylä psykologian opintoihin ja jos on, kuinka monta kurssia tulee olla suoritettuna ennen hakemista.
Psykologiaa voi päästä opiskelemaan avoimen väylän kautta, mutta kannattaa olla tarkkana, mitä tutkintoa voit hakea opiskelemaan. Esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa voit hakeutua opiskelemaan psykologiaa avoimen väylän kautta, mutta tutkintona on filosofian maisterin tutkinto, eli tutkinnolla voit työskennellä esim. opettajana tai tutkijana, mutta et saa psykologin pätevyyttä (psykologian maisterin tutkinto).
Kannattaa katsoa opintopolussa tarjolla olevat psykologian opinnot ja täpätä valintatavaksi "avoimen väylä".
Voit hakea opiskelemaan psykologiaa normaalin yhteishaun ja pääsykokeiden kautta. Jos opiskelet psykologiaa avoimessa yliopistossa, voit saada suorittamiasi kursseja hyväksyluettua osaksi tutkintoa, jos pääset yhteishaussa tutkinto-opiskelijaksi. Voit myös kysyä avoimessa yliopistossa suoritettujen kurssien mahdollisesta hyväksilukemisesta yliopiston hakijapalveluilta.
Tsemppiä opintoihin!
Ystävällisin terveisin,
studentum.fi
Hei!
Kiitos kysymyksestäsi. Voit hakea yliopistoon ihan normaalisti yhteishakujen tai mahdollisten erillis- ja lisähakujen kautta.
Voit siis opiskella kahdessa eri korkeakoulussa samaan aikaan, tosin nykyisen yhden korkeakoulupaikan säännön vuoksi voit ottaa vastaan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan. Tämä ei kohdallasi muodostuisi ongelmaksi, koska suunnittelet hakevasi eri lukukausina.
Huomaathan kuitenkin, että nykyinen hallitus esittää muutosta lakiin. Jatkossa lakimuutoksen myötä opiskelupaikan vastaanottaminen edellyttää muista saman tai alemman tasoisista korkeakoulututkintoon johtavista opiskeluoikeuksista luopumista, jolloin ei enää ole mahdollista opiskella samanaikaisesti kahta eri korkeakoulututkintoa.
En valitettavasti osaa sanoa, milloin tämä uusi yhden paikan sääntö mahdollisesti tulisi voimaan. Ajankohdasta ei käsittääkseni ole ollut vielä puhetta, joten suosittelen seuraamaan hallituksen tiedotusta aiheeseen liittyen.
Ystävällisin terveisin
Emma, studentum.fi
olen valmistunut lukiosta ja hakenut muutaman kerran teknilliseen fysiikkaan aalto yliopistoon. Mietin että voisin yrittää päästä todistusvalinnalla sisään, mutta en usko voivani korottaa äidinkielen E:ksi. Kotikieleni on englanti, niin mietin että olisikohan minun mahdollista kirjoittaa englanti äidinkielenäni?
Hei!
Kiitos kysymyksestäsi. Yritin selvitellä vastausta, mutta en valitettavasti onnistunut löytämään tietoa selvästi mistään.
Suosittelisin, että olet vielä suoraan yhteydessä Aalto-yliopiston hakijapalveluihin ja tiedustelet heiltä valintakriteerejä.
Myös ylioppilastutkintolautakunnasta voisi saada apua kysymykseen.
Mukavaa kesän jatkoa! :)
Ystävällisin terveisin
Emma, studentum.fi:n tiimi
Hei ja kiitos kysymyksestäsi!
Finlexin sivuilla aineenopettajan kelpoisuudesta lukee näin:
"Aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut:
1) ylemmän korkeakoulututkinnon;
2) kussakin opetettavassa aineessa vähintään 60 opintopisteen laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopinnot ja aineopinnot; sekä
3) vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot."
Eli sinun ei siis tarvitse suorittaa psykologian tutkintoa voidaksesi toimia psykologian aineenopettajana, mutta sinun tulee suorittaa psykologiassa vähintään 60 opintopisteen laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopinnot ja aineopinnot. Lisäksi sinun tulee suorittaa vielä 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.
Ystävällisin terveisin
Aino, studentum.fi
Olen seuraavanlaisessa tilanteessa:
Olen 2023 aloittanut ulkomaisessa yliopistossa kandidaatintutkinnon alalla x. Nyt kuitenkin ensimmäisen vuoden opiskelleena koen myös alan y erityisesti kiinnostavana. Alaa y näkisin järkevämmäksi opiskella Suomessa, eikä sille oikein mahdollisuutta ulkomailla. Siksi hain tämän vuoden 2024 yhteishaussa ensikertalaisuuteni nojalla ja minulle tarjotaan nyt tämän alan y opiskelupaikkaa.
Epäröin kuitenkin nyt alan y opiskelupaikan vastaanottamista, sillä tällä alan x opinnoissa olisi läsnäoloa vaativia kursseja vielä noin vuoden verran jäljellä, joka puoltaisi sitä, että tekisin niitä seuraavan vuoden ja vasta ensi vuonna 2025 hakisin, pääsisin ja ottaisin vastaan alan y opintopaikan uudelleen. Ja alan y opintopaikassa opintoja ei varsinaisesti tauottamaan pysty, ellei ole lakisääteinen syy (tosin ehkä voisi siten, että ottaisi paikan vastaan, ilmoittautuisi läsnäolevaksi, muttei suorittaisi opintoja mutta opintoaika kuluisi). Alan x opinnot pystyisin nyt max vuodeksi tauottamaan mitä todennäköisimmin.
Alan y paikan vastaanottamista juuri nyt tukisi kuitenkin vahvasti: 1. Hallituksen tuleva yhden opiskelupaikan sääntö ja 2. Pisterajojen mahdollinen nousu tälle alalle y entisestään, ennakoiden sitä kun 2026 sitten on jo uudet pistetaulukot tälle alalle, jotka antavat paljon enemmän pisteitä sellaisten oppinaineiden kirjottaneille, josta nyt saa hyvin vähän verrattain, eli uskoisin näiden hakijoiden nostavan pisterajoja ja kohti minun tuloksiani jo ensi vuonnakin.
Kohtaan 1. viitaten onkin sitten muutama iso kysymys: kun nyt ensikertalaisuuteenkaan ei ole vaikuttanut ulkomailla ottamani paikka ja opiskelemani vuosi, niin vaikuttaakohan tuo yhden opiskelupaikan sääntö sitten sellaiseenkaan tilanteeseen, jos ensi vuonna 2025 vasta hakisin, pääsisin ja yrittäisin kotimaista tutkintoa alalla y (kandi+maisteri) ottaa vastaan siten, että minulla olisi jo toinen ulkomainen tutkinto aloitettu 2023 tekeillä? Eli olisiko siinä rajanvetona nimenomaan, ettei voisi olla voimassa samaan aikaan kahta suomalaista tutkintoa, mutta voisi olla esim aikaisemmin otettu alan x tutkinto ulkomailla tekeillä ja sitten lisäksi ottaa uudistuksen jälkeen alan y tutkinnon kotimaasta?
Ja toisaalta on se huoli, että jos nyt 2024 varman päälle ottaisin tämän alan y tutkinnon (kandi+maisteri) vastaan ja pidän opintoni /paikkani ainakin jossakin määrin voimassa ulkomailla alalla x, niin voiko hallituksen uudistuksen myötä ensi vuonna 2025 tulla tilanne, jossa he (takautuvasti/taannehtivasti) vaativat, että luopuisin jo vastaanottamastani paikasta, siis jotenkuten taannehtivasti tuon uudistuksen vaikutus?
Kyseessä siis pohjimmiltaan kysymys siitä, kannattaisiko alan y opiskelupaikka ottaa vastaan tänä vai ensi vuonna (perusoletuksena toki taustalla, että pisteeni riittäisivät ensi vuonnakin)?
Kiitos!
Hei ja kiitos kysymyksistäsi!
Nykyinen yhden korkeakoulupaikan säännös ei koske ulkomaisia korkeakouluja. Voisi siis ajatella, ettei uusi yhden opiskelupaikan säännöskään koskisi ulkomaisia korkeakouluja. Tähän minulla ei kuitenkaan ole varmaa vastausta, sillä asiasta ei ole vielä tiedotettu.
Jos sinulla on jo kaksi eri opiskelupaikkaa, kun uusi yhden opiskelupaikan säännös tulee voimaan, ei sinua voida vaatia luopumaan jo vastaanottamistasi opiskelupaikoista. Säännös koskisi siis tilanteita, joissa otat toista opiskelupaikkaa vastaan säännöksen voimaantulon jälkeen.
Suoraa vastausta en voi antaa siihen, kannattaako sinun ottaa uusi opiskelupaikka vastaan nyt vai hakea opiskelupaikkaa uudestaan ensi vuonna. Aina on mahdollisuus, että samaa opiskelupaikkaa ei sinulle seuraavana vuonna tarjota, joten tätä kannattaa miettiä päästöstäsi tehdessä.
Tsemppiä päätöksen tekemiseen!
Ystävällisin terveisin
Aino, studentum.fi