UKK – Ammattikorkeakoulut

Hei,

Kiitos kysymyksestä!

Ensinnäkin, peruskoulun jälkeen yhdeksänneltä luokalta kukaan ei voi hakea suoraan ammattikorkeakouluun. Korkeakoulukelpoisuuden saamiseksi jokaisen on käytävä toisen asteen tutkinto. Toisen asteen tutkinnolla ja korkeakelpoisuuden antavalla tutkinnolla tarkoitetaan jotain seuraavista tutkinnoista:

• lukion oppimäärä ja/tai ylioppilastutkinto
• International Baccalaureate -tutkinto (IB)
• Eurooppalainen ylioppilastutkinto (EB)
• Reifeprüfung-tutkinto (RP)
• 120 opintoviikon tai 180 osaamispisteen laajuinen ammatillinen perustutkinto tai näitä vastaavat aikaisemmat opinnot (huom. ammattikoulu, ei ammattikorkea)
• näyttötutkintona ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto tai niitä vastaava aikaisempi tutkinto
• ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.

Käytännössä moni valitsee siis peruskoulun jälkeen joko ammattikoulun tai lukion, jotka molemmat antavat korkeakoulu- ja yliopistokelpoisuuden.

Jos ruvetaan miettimään valintaa ammattikoulun ja lukion välillä, riippuu hyöty siitä, mihin korkeakouluun ajattelit suunnata. Kummallakin tutkinnolla pysyy siis ovet auki sekä yliopistoihin että ammattikorkeakouluihin.

Puhuit yliopistohausta, joten oletetaan, että haluat yliopistoon. Yliopistojen valintaperusteet vaihtelevat yliopistoittain, mutta niihin on mahdollista hakea siis joko 1. pelkällä pääsykokeella 2. pääsykokeen ja ylioppilastutkinnon (tai IB-, EB-, RP-tutkinnon) yhteispisteillä tai 3. pelkillä ylioppilastutkinnon arvosanoilla.

Näin ollen mikäli et ole suorittanut ylioppilastutkintoa, vaan käynyt ammattikoulun, on ainoa mahdollisuutesi päästä yliopistoon pääsykoekiintiössä. Ylioppilastutkinnosta (ja kansainvälisistä vastaavista IB-, EB- ja RP-tutkinnoista) on siis hyötyä siinä, että mahdollisuutesi päästä yliopistoon ovat suuremmat, koska voit saada etenkin hyvällä ylioppilastutkinnolla hyvitystä yhteispistekiintiössä tai päästä jopa suoraan yliopistoon ilman pääsykoetta.

Kuten sanottu, pääsyvaatimukset kuitenkin vaihtelevat yliopistojen kesken, ja eri koulutusohjelmissa ylioppilastutkinnolla on eri painoarvo. Lisäksi lukio-opinnoista on hyötyä joissain aloilla jo siinä, että joidenkin yliopistojen pääsykoe perustuu suoraan lukion oppimäärään (kuten lääketieteellisen pääsykoe), jolloin on helpompi lähteä opiskelemaan pääsykoemateriaalia, kun on käynyt samat kurssit jo lukiossa. Sanoisin siis, että yliopistoon tähdätessä kannattaa kyllä suorittaa ylioppilastutkinto, niin mahdollisuudet pysyvät suurempina. 

Painotan vielä kuitenkin, että ylioppilastutkinnon merkitys on alakohtaista (kannattaa esimerkiksi laskea, miten hakemassasi kohteessa ylioppilastutkinto pisteytetään) ja että myös ammatillisilla tutkinnoilla on mahdollisuus hakea ja päästä yliopistoon, jos hallitsee hyvin pääsykokeessa vaadittavan osaamisen.

Tsemppiä valintoihin ja jatko-opiskelumietintöihin!

Terkuin,
Emilia
Studentum.fi

Hei,

Kiitos kysymyksestä!

Olet kelpoinen hakemaan yliopistokoulukoulutukseen, mikäli olet suorittanut jonkin seuraavista:

• ylioppilastutkinnon
• International Baccalaureate-tutkinnon (IB)
• Eurooppalaisen ylioppilastutkinnon (EB)
• Reifeprüfung-tutkinnon (RP)
• vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot
• näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon
• ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin

Opiskelijaksi voidaan hyväksyä myös hakija, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.

Näin ollen ei ole pakko olla ylioppilastutkintoa, jotta voi hakea yliopistoon - tämän pitäisi onnistua myös ammatillisella tutkinnolla, mikä sinulla näyttäisi olevan. Kannattaa kuitenkin varmistaa oma yksilöllinen tilanne siitä yliopistosta, mihin haluaisit hakea, mutta uskoisin sinun olevan kertomasi perusteella hakukelpoinen.

Kieliin liittyviä AMK-tutkintoja löydät täältä. Ammattikorkeakoulussa pystyy opiskelemaan ainakin viittomakielen tulkiksi. Kansanopistotasoisia kielten koulutuksia löydät sen sijaan täältä.

Onnea koulutuksen etsintään! Pystyt ponnistukseen varmasti!

Terkuin,
Emilia
Studentum.fi

Hei,

Kiitos kysymyksestäsi!

Ammattivaihtoehtoja alalla on monia, kuten hammaslääkäri, suuhygienisti ja hammashoitaja.

Hammaslääkäriksi voi kouluttautua lukemalla hammaslääketiedettä yliopistossa. Suomessa hammaslääkäriksi voi opiskella Helsingin, Oulun ja Turun yliopistojen lääketieteellisissä tiedekunnissa, joissa suoritetaan 5 vuotta kestävä hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto (HLL).

Suuhygienistin tutkinto suoritetaan ammattikorkeakoulututkintona jonka laajuus on 210 opintopistettä ja kesto 3,5 vuotta. Suuhygienisti työskentelee itsenäisesti suun terveydenhuollon työryhmässä. Työtä tehdään yhdessä niin potilaan, kuin muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.

Hammashoitajaksi voi valmistua suoraan suun terveydenhoidon koulutusohjelman kautta, jolloin saa valmiuden toimia niin hammashoitajana, kuin lähihoitajana. Vastaavasti alalle pääsee myös kouluttautumalla lähihoitajaksi ja suuntautumalla suun terveydenhoitoon.

» Tutustu hammashoidon koulutuksiin

Hammashoidon koulutuksiin haetaan yhteishaun kautta.

Sosiaali- ja terveysalan valintakokeeseen kutsutaan vähintään nelinkertainen määrä (koulumenestyksestä ja ensimmäisesta hakutoiveesta saatavien pisteiden perusteella) hakijoita aloituspaikkojen määrään verrattuna. Valintakokeessa arvioidaan alalle soveltuvuutta arvioimalla motivaatiota, sosiaalisia valmiuksia ja oppimis- ja työskentelyvalmiuksia.

Eli toisin sanoen koulumenestys vaikuttaa pääsykoekutsun saamiseen. Koulumenestyspisteitä saa lukion päättötodistuksen keskiarvosta sekä yo-tutkintotodistuksen arvosanoista. Yo-tutkintotodistuksen arvosanoista vaikuttavat ainakin äidinkieli, matematiikka sekä muut kielet, joihin kannattaa panostaa lukiossa. Valintaperusteista suosittelen lukemaan lisää täältä.

Onnea opintojesi etsintään!

Terkuin,
Hanna
Studentum.fi

Heippa Jenna,

Kiitos kysymyksestäsi! Voit hakea lukiopohjalta suoraan sosionomikoulutukseen, eikä tähän tarvita hakiessa ns. ylimääräisiä välikäsiä.

Sosiaali- ja terveysalan valintakokeeseen kutsutaan vähintään nelinkertainen määrä (koulumenestyksestä ja ensimmäisesta hakutoiveesta saatavien pisteiden perusteella) hakijoita aloituspaikkojen määrään verrattuna. Valintakokeessa arvioidaan alalle soveltuvuutta arvioimalla motivaatiota, sosiaalisia valmiuksia ja oppimis- ja työskentelyvalmiuksia.

Eli toisin sanoen koulumenestys vaikuttaa pääsykoekutsun saamiseen. Koulumenestyspisteitä saa lukion päättötodistuksen keskiarvosta sekä yo-tutkintotodistuksen arvosanoista. Yo-tutkintotodistuksen arvosanoista vaikuttavat ainakin äidinkieli, matematiikka sekä muut kielet, joihin kannattaa panostaa lukiossa. Valintaperusteista suosittelen lukemaan lisää täältä.

Sosionomikoulutusta tarjoavat oppilaitokset löydät täältä.

Onnea vielä jäljellä oleviin opintoihisi sekä seuraavan koulutukseen hakuun!

Terkuin,
Hanna
Studentum.fi

Hei,

Kiitos kysymyksestäsi!
Mikäli haluat jatkaa puutarha-alalla, on sinulla mahdollisuus suorittaa esimerkiksi puutarhatieteiden maisterin tutkinto maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa.

Mikäli haluat vaihtaa alaa kauppatieteisiin,  suosittelen tutustumaan kauppatieteiden ja liiketalouden koulutusmahdollisuuksiin täällä. Kaupallisella alalla löytyy lukemattomia ammatteja joista valita ja useita niihin johtavia koulutusvaihtoehtoja.

Alalle sinun tulee hakea  yhteishaun kautta. Yhteishaku järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin. Osa koulutuksista on haussa vain kevään yhteishaussa, sillä syksyn haussa koulutuksia on tarjolla vähemmän. Yhteishaun ulkopuolella olevien koulutusten suorahauista saa tietoa korkeakoulujen kotisivuilta.

Hortonomiopintojesi jälkeen sinulla on myös mahdollisuus myös suorittaa ylemmän ammattikorkeakoulun kauppatieteiden tutkinto tai kauppatieteiden maisterin tutkinto. Tutkinnot ja niiden sisällöt vaihtelevat oppilaitoksittain, joten kyselethän lisätietoja tutkintojen sisällöstä ja niihin hakemisesta oppilaitoksilta.
» Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot
» Maisteriopinnot ja itsenäiset maisteriohjelmat

Onnea opintojen etsintään!

Terkuin,
Hanna
Studentum.fi

Heippa,

Kiitos kysymyksestäsi! Poissaoloilmoituksen perusteella saat olla poissa yhteensä kahden lukuvuoden ajan koko opiskeluaikana, mutta kerralla vain yhdeksi lukuvuodeksi. Vaikka olet kirjoilla toisessa koulussa, voit hakea kevään haussa uutta koulutuspaikkaa. Opiskelijaksi hyväksytty voi ottaa vastaan vain yhden korkeakoulujen valtakunnalliseen yhteishakuun kuuluvan korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta (1.8.–31.12. tai 1.1.–31.7.). Eli vaikka olet kirjoilla toisessa koulussa poissaolevana, voit ottaa syksyllä uuden paikan vastaan.

Jokaisella ammattikorkeakoululla on omat päivämääränsä, mihin mennessä läsnäolo- ja poissaoloilmoitus tulee jättää. Tässä yhteydessä olethan yhteydessä ammattikorkeakouluun, jossa sinulla on jo koulutuspaikka.

Onnea opintoihisi!

Terveisin,
Hanna, Studentum.fi

Hei,

Kiitos kysymyksestäsi. Tässä Finlex.fi-verkkosivuilta löytämäni teksti laivaväeltä vaadittavasta näkökyvystä:

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus laivaväeltä vaadittavasta näkö- ja kuulokyvystä

Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään laivaväen lääkärintarkastuksista annetun lain (1171/2010) 4 §:n 2 momentin nojalla:

1 § Näkökyky

Kansi- ja konehenkilökuntaan kuuluvalla henkilöllä on oltava vähintään seuraavan taulukon mukainen näkökyky:

Näöntarkkuus tutkitaan Snellenin tauluilla. Jos henkilö vain silmälasein saavuttaa edellä olevan taulukon sarakkeen 1 vähimmäisarvot, hänen on ilman silmälaseja saavutettava sarakkeen 2 vähimmäisarvot. Tällöin hänen on työssä ollessaan käytettävä silmälaseja ja lisäksi hänellä on oltava aluksella mukanaan varasilmälasit.

Kansi- ja konehenkilökuntaan kuuluvalla henkilöllä on oltava normaali värinäkö ja normaali näkökenttä sormipedimetrialla tutkittuna. Kansi- ja konehenkilökuntaan kuuluvalla henkilöllä on oltava pimeässä työskentelyn ongelmattoman suoriutumisen edellyttämä hämäränäkökyky. Jos tarkastuksessa tulee esiin epäilyä kaksoiskuvista (diplopia), on tehtävä silmälääkärin tutkimus.

Muulla kuin kansi- ja konehenkilökuntaan kuuluvalla laivaväellä on ilman lasikorjausta oltava vähintään 0,1 yhteisnäöntarkkuus ja kokonaisuudessaan henkilöllä on oltava riittävä näkökyky, jotta hän selviytyy normaaleista ja poikkeustilanteiden tehtävistään laivalla turvallisesti ja tehokkaasti.

Tämän asetuksen mukaan silmälasit eivät ole este työskentelylle merikapteenina, mutta taulukoiden vähimmäisarvot tulevat toteutua.

Merikapteenin koulutusta järjestävät Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja Satakunnan ammattkorkeakoulu, joten tarvittaessa voit kysyä lisätietoja näkövaatimuksista suoraan heiltä.

Toivottavasti tästä oli sinulle apua. Onnea opintoihisi ja iloista uutta vuotta!

Terveisin,
Maija
Studentum.fi

Hei,

Kiitos kysymyksestäsi! Sekä sairaanhoitajan että terveydenhoitajan koulutukset ovat amk-tutkintoja. Pääasiassa terveydenhoitajakoulutuksessa opiskellaan ensiksi sairaanhoitajaksi ja sen jälkeen erikoistutaan terveydenhoitajaksi. Toisin sanoen jos haet suoraan terveydenhoitajakoulutukseen, voit työskennellä sekä sairaanhoitajana että terveydenhoitajana. Tämä koulutus on laajuudeltaan 240 opintopistettä ja kestää 4 vuotta. Tästä linkistä löydät sekä sairaanhoitaja- että terveydenhoitajakoulutuksia.

Jos taas olet jo opiskellut sairaanhoitajaksi on sinun mahdollista suorittaa 90 opintopisteen laajuinen terveydenhoitajan aikuiskoulutus. Ainakin Metropolia Ammattikorkeakoulu tarjoaa kyseistä koulutusta ja opinnot kestävät 1,5-2 vuotta.

Kaikkiin yllämainittuihin koulutuksiin haetaan yhteishaussa osoitteessa www.opintopolku.fi.

Onnea opintoihisi!

Terkuin,
Inka, Studentum.fi

Hei!

Kiitos kysymyksestäsi. Vaikea sanoa ilman tarkkoja lukuja, kuinka yleistä kahden samanarvoisen tutkinnon suorittaminen on Suomessa. Kahden erillisen tutkinnon suorittaminen ei ole kuitenkaan kiellettyä! On siis täysin oman harkintasi varassa, haluatko lähteä opiskelemaan vielä uuden tutkinnon edellisen päälle.

Voithan toki aluksi lähteä suorittamaan toista tutkintoa ja myöhemmin vaihtaa toiseen koulutukseen, jos näet sen mielenkiintoisemmaksi. Aikuiskoulutus on myös hyvä vaihtoehto tutkinnon suorittamiseksi työn ohessa. Näin ollen voit suorittaa toisen tutkinnon myös silloin, kun olet jo työelämässä.

Tsemppiä asioiden puntarointiin!

Terkuin,
Anssi, Studentum.fi

Hei,

Hyvä kysymys. Ympäristösuunnittelijan työ pitää sisällään ihmisten ja ympäristön välisestä vuorovaikutuksesta huolehtimista. Ammattinimikkeitä ovat esimerkiksi jätehuolto- ja kierrätysneuvoja, yhdyskuntasuunnittelija ja ympäristötarkastaja. Ympäristösuunnittelijaksi voit valmistua ammattikorkeakoulusta. Tutkinnon kesto on 4 vuotta (240 opintopistettä).

Energia- ja ympäristötekniikan insinööri puolestaan työskentelee lähemmin energiantuotantotekniikoiden parissa. Ammatissa pääset kehittämään ympäristölle ystävällisempiä menetelmiä. Voit olla mukana esimerkiksi suunnittelemassa voimalaitosten prosesseja tai toimia energialaitosten valvontatehtävissä. Energia- ja ympäristötekniikan insinööriksi valmistutaan niin ikään ammattikorkeakoulusta. Opintojen kesto on sama kuin ympäristösuunnittelijalla (4 vuotta ja 240 opintopistettä).

Molemmat ammatinkuvat soveltuvat ympäristön kehittämisestä kiinnostuneille henkilöille. Jos pidät tekniikan parissa työskentelystä, ovat insinööriopinnot luultavasti parempi vaihtoehto. Ympäristösuunnittelijan opinnot ovat puolestaan hyvä vaihtoehto, jos haluat työskennellä tulevaisuudessa oman ympäristön kokonaisvaltaisemmassa suunnittelussa ja projektityössä.

Ympäristöalan koulutuksista löydät lisätietoa täältä.

Tsemppiä oikean alan löytämiseen!

Aurinkoisin terveisin,

Studentum.fi