UKK – Lukio
Etsi
Aihealue
Kysymyksiä
Viimeisimmät kysymykset aiheesta: UKK – Lukio
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Hienoa, että tiedät jo mitä haluat tehdä lukion jälkeen ja pohdit jatkokoulutuspaikan vaatimuksia.
Ensihoitaja (AMK) -tutkintoon haettaessa ylioppilastodistus pisteytetetään seuraavasti:
Äidinkieli: L/E: 10 pistettä M: 9 pistettä C: 8 pistettä B: 7 pistettä A: 6 pistettä
Paras kieli (vieraat kielet ja toinen kotimainen):
pitkä (lyhyt/keskipitkä): L/E: 10 (9) M: 9 (8) C: 8 (7) B: 7 (6) A: 6 (5)
Matematiikka (lyhyt tai pitkä)
tai paras reaaliaineiden kokeista: L/E: 10 M: 9 C: 8 B: 7 A: 6
Lähde: opintopolku.fi
Lisäksi valintakoe vaikuttaa opiskelijavalintaan. Todistuksella on mahdollista saada max. 30 pistettä ja valintakokeesta max. 70 pistettä. Osa koulutuspaikoista voidaan myös täyttää pelkästään valintakokeen pistemäärää käyttäen.
Ensihoitajan tämänhetkistä opiskelijavalintaa ajatellen äidinkieleen, pitkään kieleen (yleensä englanti) sekä joko matematiikkaan tai yhteen reaaliaineeseen kannattaa erityisesti panostaa.
Pitkästä matematiikasta ei valinnassa ole ainakaan tällä hetkellä erityistä hyötyä. Pitkästä matematiikasta voi kuitenkin olla hyötyä ensihoitajan opintoihin liittyvän matematiikan, esimerkiksi lääkelaskujen, opettelussa. Ensihoitajan opintoja ja työtä ajatellen erityisen hyödyllisiä reaaliaineita voisivat olla biologia (varsinkin ihmisen biologia), terveystieto sekä mahdollisesti myös kemia ja fysiikka. Lisäksi ruotsin kielen hallinnasta on varmasti hyötyä ensihoitajan työssä.
Lisätietoa sosiaali- ja terveysalan AMK-tutkinnoista ja hakemisesta löydät täältä.
Pelastusalan päällystötutkinnossa todistusta ei pisteytetä lainkaan, vaan opiskelijavalinta tehdään valintakokeen ja työkokemuksen perusteella. Lukio antaa kuitenkin yleisen hakukelpoisuuden korkeakouluihin, ja hyödyllisiä aineita pelastusalan päällystötutkintoa ajatellen ovat varmasti aika lailla samat aineet kuin ensihoitajakoulutuksenkin yhteydessä: äidinkieli, matematiikka ja kielet sekä reaaliaineista erityisesti biologia, terveystieto, kemia ja fysiikka.
Pelastusalan päällystötutkintoon haettaessa valintakokeesta voi saada enintään 85 pistettä ja pelastusalan työkokemuksesta 15 pistettä. Lisäksi pääsyvaatimuksena koulutukseen on B-ajokortti. Lisätietoa Pelastusopistoon hakemisesta ja pääsykokeista löydät opiston verkkosivuilta.
Hurjasti tsemppiä opintoihisi!
Terveisin, Studentum.fi
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Lukion vaihtaminen on kyllä mahdollista. Mielestäni sinun kannattaa jutella ensin nykyisen lukiosi opinto-ohjaajan kanssa, hän osaa kertoa sinulle tarkemmin miten lukion vaihtaminen käytännössä tapahtuu. Vaihtoehtoja lienevät uuden lukion rehtorin kanssa juttelu tai hakeminen uudelleen seuraavassa yhteishaussa.
Onnea sinulle lukio-opintoihisi!
Terveisin,
Studentum.fi
Olen kiinnostunut korottamaan ylioppilastodistukseni arvosanojani parantaakseni mahdollisuuksiani päästä yliopistoon. Olen kirjoittanut vuonna 2010. Kysymykseni ovat seuraavat:
1. Onko tosiaan niin, että jo kirjoitettuja aineita saa uusia vain kerran?
2. Olen kiinnostunut uusimaan ainakin äidinkielen ja englannin. Voinko vain ilmoittautua ensi kevään ylioppilaskokeisiin, vai pitääkö minun käydä uudestaan lukion kursseja?
3. En enää muista ylioppilaskirjoituksista ja niihin opiskelusta hirveästi. Eikö ylioppilaskirjoituksissa kysytyt kysymykset/tehtävät tule vain kyseisen aineen pakollisen oppimäärän kursseista?
4. Jos haluan kirjoittaa aineen jota en ole kirjoittanut vielä ollenkaan, esim. historian, voinko vain ilmoittautua ja mennä kokeeseen? Vai pitääkö tehdä jotain muutakin?
Hei,
Kiitos kysymyksistäsi, tässä sinulle niihin vastauksia.
1. Kyllä näin tosiaan on. Ylioppilastutkintolautakunnan sanoin: "Hyväksytyn kokeen saa uusia yhden kerran ilman aikarajaa."
2. Käsittääkseni voit suoraan ilmoittautua ensi kevään ylioppilaskirjoituksiin. Kevään 2018 kokeisiin tulee ilmoittautua viimeistään vuoden 2017 marraskuun 23. päivänä.
3. Ylioppilaskirjoituksissa kysytyt kysymykset ja tehtävät perustuvat kyseisen aineen pakollisiin ja valintaisiin kursseihin. Osaan kysymyksistä pystyy vastaamaan pakollisten kurssien perusteella, mutta osa kysymyksistä käsittelee valintaisilla kursseilla opiskeltuja asioita. Reaaliaineen kokeissa saattaa olla myös oppiainerajat ylittäviä tehtäviä.
4. Ylioppilastutkintolautakunta sanoo näin:
"Ylioppilastutkinnon hyväksytysti suorittanut henkilö voi täydentää tutkintoa sellaisten oppiaineiden kokeilla, jotka eivät sisälly hänen suorittamaansa tutkintoon, ja sellaisten oppiaineiden kokeilla, jotka ovat eritasoisia kuin hänen suorittamaansa tutkintoon sisältyvät samojen oppiaineiden kokeet. Täydentäminen on mahdollista sen jälkeen, kun tutkinto on suoritettu, muutoin ajankohtaa ei ole rajoitettu."
Voit siis täydentää tutkintotodistustasi sellaisella aineella, jota et ole kirjoittanut vielä ollenkaan. Kaikki lukion pakolliset kurssit sinulla on tietenkin jo käytynä, joten ymmärtääkseni voit vain ilmoittautua ja mennä kokeeseen.
Ylioppilastutkinto.fi-sivustolta löytyy valtavasti aiheeseen liittyvää tietoa, joten sinun kannattaa myös käydä siellä lukemassa kirjoituksista.
Studentum.fi:stä löytyvän yo-kirjoituksiin liittyvän tiedon löydät täältä.
Tsemppiä kevään kirjoituksiin!
Terveisin,
Studentum.fi
Olen lukion ensimmäisellä luokalla ja samalla, kun nyt teen kakkosluokan valintoja, pohdiskelen mahdollisia yo-kirjoitusaineita. Olen aina haaveillut luokanopettajan ammatista. Yläkoulussa myös lääkärin (erityisesti lastenlääkärin) ammatti alkoi kiinnostamaan. Nykyään tuntuu, että en ole enää mistään niin varma, mutta opettajan ammatti tuntuu enemmän siltä omalta jutulta. Nyt pohdinkin, että mitä minun kannattaisi kirjoittaa yo-kirjoituksissa? Kun en sitten tiedä, josko mieli vielä muuttuisi näissä parissa vuodessa. Kannattaisiko opiskella ns. varmuuden vuoksi fysiikkaa ja kemiaa, vaikka ei ne kovin mieluisia aineita olekaan. Entä historia? Psykologia? Biologia? Maantiede? En oikein tiedä, mitä minun kannattaisi kirjoittaa!!
Heippa!
Ja kiva kun laitoit meille viestiä. Lukion ensimmäisen luokan aikana olet varmastikin saanut hyvän yleiskuvan kaikista opetettavista reaaliaineista, ja tiedät myös itse parhaiten, mitkä niistä ovat sinulle mieluisimpia. Suosittelisin keskittymään niihin aineisiin ja sen lisäksi panostamaan äidinkielen opintoihin, matematiikan opintoihin sekä englannin kielen opintoihin. Näistä aineista ymmärtääkseni useimmiten saa ennakkopisteitä korkeakouluihin haettaessa, eivätkä ne ole niin alaan sidottuja jos mielesi vielä muuttuukin. Luokaopettajan koulutuksessa opiskellaan jonkun verran kaikkia peruskoulussa opetettavia oppiaineita, joten edes fysiikan tai kemian opintosi eivät varmasti mene täysin hukkaan yliopistoon päästessäsi.
Toivottavasti tästä oli sinulle apua ja onnea ja menestystä lukio-opintoihisi!
Ystävällisin terveisin,
Henni
Studentum.fi
Valmistuin ylioppilaaksi keväällä 2014 ja pääsinkin tämän jälkeen suoraan opiskelemaan haluamalleni alalle. Nyt kuitenkin opiskelualanvaihto on alkanut tuntumaan ajankohtaiselta ja olen miettinyt Viroon eläinlääkätieteelliseen hakemista.
Olen kuitenkin ymmärtänyt, että kyseiseen kouluun vaaditaan lukion päättötodistus, josta löytyy fysiikan, kemian, biologian ja matematiikan numerot. Olen itse suorittanut fysiikasta ja kemiasta ainoastaan yhdet kurssit, ja valitsin näistä pelkän "hyväksytty" -merkinnän lukion päättötodistukseen. Onkohan minun mitään mahdollisuutta enää saada lukion päättötodistusta, jossa nämä aineet olisivat numeroina?
Jos uuden päättötodistuksen saaminen ei ole mahdollista, voisinko esimerkiksi mennä aikuislukion puolelle opiskelemaan lisää fysiikkan ja kemian kursseja, ja saada näin uuden päättotodistuksen?
Hei!
Tarton eläinlääketieteellisen hakuvaatimukset ovat SAT-testin suorittaminen ja motivaatiokirje. Ylioppilastodistuksesta lähetetään kopio osana hakuprosessia, mutta ymmärtääkseni mainitsemiasi aineita ei ole pakollista suorittaa pitkänä. Tilanteessa, jossa kahden hakijan SAT-tulokset ovat tasan, laitetaan hakijat kuitenkin paremmuusjärjestykseen kemian ja biologian ylioppilasarvosanojen sekä suoritettujen kurssien määrän perusteella seuraavasti:
1. Kemian yo-arvosana
2. Kemian kurssien määrä
3. Biologian yo-arvosana
4. Biolagian kurssien määrä
Eli periaatteessa todistusmuutosta ei tarvitse välttämättä tehdä, sillä suoritettujen kemian kurssien määrä näkyy joka tapauksessa todistuksessa. Jos kuitenkin sen haluat tehdä, kannatta tiedustella asiaa suoraan lukioltasi.
Aikuislukiossa voit tosiaankin opiskella lisää kemiaa, ja niin halutessasi myös kirjoittaa aineen yo-kokeissa saaden suorituksistasi merkinnän päättö- ja ylioppilastodistukseen.
Paljon tsemppiä hakuun!
Emma/Studentum
Hei,
Kiitos kysymyksestä!
Ensinnäkin, peruskoulun jälkeen yhdeksänneltä luokalta kukaan ei voi hakea suoraan ammattikorkeakouluun. Korkeakoulukelpoisuuden saamiseksi jokaisen on käytävä toisen asteen tutkinto. Toisen asteen tutkinnolla ja korkeakelpoisuuden antavalla tutkinnolla tarkoitetaan jotain seuraavista tutkinnoista:
- lukion oppimäärä ja/tai ylioppilastutkinto
- International Baccalaureate -tutkinto (IB)
- Eurooppalainen ylioppilastutkinto (EB)
- Reifeprüfung-tutkinto (RP)
- 120 opintoviikon tai 180 osaamispisteen laajuinen ammatillinen perustutkinto tai näitä vastaavat aikaisemmat opinnot (huom. ammattikoulu, ei ammattikorkea)
- näyttötutkintona ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto tai niitä vastaava aikaisempi tutkinto
- ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.
Käytännössä moni valitsee siis peruskoulun jälkeen joko ammattikoulun tai lukion, jotka molemmat antavat korkeakoulu- ja yliopistokelpoisuuden.
Jos ruvetaan miettimään valintaa ammattikoulun ja lukion välillä, riippuu hyöty siitä, mihin korkeakouluun ajattelit suunnata. Kummallakin tutkinnolla pysyy siis ovet auki sekä yliopistoihin että ammattikorkeakouluihin.
Puhuit yliopistohausta, joten oletetaan, että haluat yliopistoon. Yliopistojen valintaperusteet vaihtelevat yliopistoittain, mutta niihin on mahdollista hakea siis joko 1. pelkällä pääsykokeella 2. pääsykokeen ja ylioppilastutkinnon (tai IB-, EB-, RP-tutkinnon) yhteispisteillä tai 3. pelkillä ylioppilastutkinnon arvosanoilla.
Näin ollen mikäli et ole suorittanut ylioppilastutkintoa, vaan käynyt ammattikoulun, on ainoa mahdollisuutesi päästä yliopistoon pääsykoekiintiössä. Ylioppilastutkinnosta (ja kansainvälisistä vastaavista IB-, EB- ja RP-tutkinnoista) on siis hyötyä siinä, että mahdollisuutesi päästä yliopistoon ovat suuremmat, koska voit saada etenkin hyvällä ylioppilastutkinnolla hyvitystä yhteispistekiintiössä tai päästä jopa suoraan yliopistoon ilman pääsykoetta.
Kuten sanottu, pääsyvaatimukset kuitenkin vaihtelevat yliopistojen kesken, ja eri koulutusohjelmissa ylioppilastutkinnolla on eri painoarvo. Lisäksi lukio-opinnoista on hyötyä joissain aloilla jo siinä, että joidenkin yliopistojen pääsykoe perustuu suoraan lukion oppimäärään (kuten lääketieteellisen pääsykoe), jolloin on helpompi lähteä opiskelemaan pääsykoemateriaalia, kun on käynyt samat kurssit jo lukiossa. Sanoisin siis, että yliopistoon tähdätessä kannattaa kyllä suorittaa ylioppilastutkinto, niin mahdollisuudet pysyvät suurempina.
Painotan vielä kuitenkin, että ylioppilastutkinnon merkitys on alakohtaista (kannattaa esimerkiksi laskea, miten hakemassasi kohteessa ylioppilastutkinto pisteytetään) ja että myös ammatillisilla tutkinnoilla on mahdollisuus hakea ja päästä yliopistoon, jos hallitsee hyvin pääsykokeessa vaadittavan osaamisen.
Tsemppiä valintoihin ja jatko-opiskelumietintöihin!
Terkuin,
Emilia
Studentum.fi
Hei!
Vaihto-oppilasvuosi on hyvä mahdollisuus miettiä omaa tulevaisuutta ja selkeyttää ajatuksia sen suhteen, mitä haluaisi opiskella. Vuosi ulkomailla myös kasvattaa varmasti sekä omaa että äitisi luottamusta muuttaa toiselle paikkakunnalle, jos siellä on itseä kiinnostava koulutus.
Liikunta-alalla on tarjolla useita erityyppisiä ja -tasoisia koulutuksia ja myös hakuajat vaihtelevat oppilaitoksen mukaan. Myös lukio-opintojen ja liikunnanohjauksen perustutkinnon suorittaminen samanaikaisesti onnistuu esimerkiksi Rovaniemellä. Vaihtoehtoja siis riittää kyllä!
Tsemppiä sopivan koulutuksen löytämiseen ja hyvää vaihto-oppilasvuotta!
Kevätterveisin,
Studentum.fi
Moi!
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä pikimmiten sen lukion rehtoriin, mihin haluat vaihtaa opiskelemaan. Lukion vaihtaminen onnistuu yleensä ihan vain keskustelemalla ja sopimalla asiasta. Asiaan vaikuttaa tietysti, onko kohdelukiossa tilaa ja myös koulumenestykselläsi on merkitystä. Joihinkin kouluihin saattaa joutua hakemaan yhteishaussa uudelleen, mutta suosittelisin ottamaan ensimmäisenä yhteyttä lukioon, johon haluat vaihtaa.
Tsemppiä!
Terveisin,
Studentum.fi
t. Marja
Hei Marja,
Kiitos kysymyksestäsi. Tuusulan lukioon kuuluva Hyrylän lukio on on keskisuuri yleislukio, jonka erityisyytenä on oppilaitoksen kotisivujen mukaan ainerajat ylittävä tiede- ja kulttuurikasvatus.
Hyrylän lukiossa on valtakunnallista kurssitarjontaa laajemmat opiskelumahdollisuudet matemaattis-luonnontieteellisissä ja humanistisissa aineissa. Vaikka kyseessä on ns. yleislukio, kannattaa pitää mielessä, että lukio-opintoihin kuuluu aina myös vapaavalintaisia kursseja, jolloin opiskelija voi painottaa opintojaan oman mielenkiintonsa mukaan eri aineiden syventävillä ja soveltavilla kursseilla tai muilla soveltavilla opinnoilla. Hyrylän lukiossa tällaisi voisivat olla esimerkiksi Platonin akatemia -kurssi, ilmaisutaidon opinnot, tietotekniikka, tekstiilityö, biologia, fysiikka, kemia, puheviestintä tai erilaiset kieliopinnot.
Suosittelen sinua tutustumaan Hyrylän lukioon ja lukion kurssitarjontaan oppilaitoksen omilla verkkosivuilla.
Tammikuisin pakkasterveisin,
Studentum.fi
Hei,
kiitos kysymyksestäsi. Pitkän matematiikan oppimäärän suorittaminen saattaa antaa lisäpisteitä hakeutuessasi korkeakouluopintoihin joillekin aloille, kuten esimerkiksi luonnotieteiden opintoihin, tekniikan pariin tai kaupalliselle alalle. Pitkä matematiikka ei siis ole millekään alalle varsinainen edellytys, mutta joillakin aloilla saatat saada siitä enemmän lähtöpisteitä opintoihin hakiessasi.
Suuhygienistin opinnoissa pärjäät kuitenkin varmasti aivan yhtä hyvin, vaikka olisitkin suorittanut lukiossa lyhyen matematiikan. On hyvä tarkistaa, otetaanko toivomasi jatko-opiskelupaikan opiskelijavalinnassa huomioon matematiikan arvosana. Esimerkiksi Metropolia Ammattikorkeakoulun suuhygienistin opintoihin hakeutuessa huomioon otetaan ylioppilastodistuksen arvosanoista äidinkieli, paras kieli (pitkä tai lyhyt) ja matematiikka tai matematiikan sijaan paras reaaliaineiden kokeista.
Kannattaa kuitenkin myös muistaa, että matematiikan oppimäärää pitkästä lyhyeen on helppoa vaihtaa opintojen aikana. Voit siis hyvin aloittaa pitkän matematiikan opinnot ja kokeilla, miltä sen opiskelu sinusta tuntuu. Halutessasi voit helposti vaihtaa opinnot myöhemmin lyhyeen matematiikkaan.
Aurinkoista kevättä ja tsemppiä tuleviin lukio-opintoihisi!
Studentum.fi