Historian opiskelu

Historian opiskelu

Historia tieteenä tarkastelee menneisyyden ja nykyajan tapahtumia sekä nykyajan riippuvuutta menneisyydestä. Siten historia tieteen alana pyrkii ymmärtämään omaamme ja muita kulttuureja sekä etsimään tapahtumien välisiä yhteyksiä. Historiaa ei siis opiskella vain menneisyyden vaan tulevaisuuden vuoksi.

Historiatieteiden osa-alueita ovat Suomen historia, Skandinavian historia, yleinen historia, kulttuurihistoria, aate- ja oppihistoria sekä taloushistoria. Oppiainevalikoima vaihtelee oppilaitoksittain. Historian tutkimukselle ominaisia menetelmiä, materiaaleja ja näkökulmia voidaan käyttää myös ajankohtaisten tapahtumien analysiontiin, onhan kaikki tapahtunut jo osa historiaa.

Missä historiaa voi opiskella?

Historiaa opiskellaan pääasiassa yliopistoissa. Kansanopistoissa voi suorittaa historian opintoihin valmentavia opintoja tai avoimen yliopiston opintoja, jotka voi hyväksilukea yliopistotutkintoon, mikäli päättää hakeutua myöhemmin yliopistoon.

Yliopistossa opiskelija suorittaa ensin humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon, joka on alempi korkeakoulututkinto. Sen jälkeen voi jatkaa filosofian maisterin ylempään korkeakoulututkintoon. Kandidaatin tutkinnon voi suorittaa kolmessa ja maisterin tutkinnon kahdessa vuodessa. Historian maisteriksi opiskelu kestää siis yhteensä viisi vuotta. Osa opiskelijoista jatkaa maisterin tutkinnon suoritettuaan opintojaan suorittaakseen tohtoritutkinon.

Historian opinnot voi Suomessa suorittaa yliopistotasolla Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Oppiainevalikoima vaihtelee yliopistoittain. Historian opetus jakautuu useiksi eri oppiaineiksi, joita ovat mm. Suomen historia, Suomen ja Skandinavian historia, yleinen historia, aate- ja oppihistoria sekä kulttuurihistoria.

Millaista historian opiskelu yliopistossa on?

Historian opinnot ovat luonteeltaan paitsi yleissivistäviä, myös tutkimustyöhön valmistavia. Opiskelu on melko itsenäistä ja vaatii oma-aloitteisuutta. Opintoihin sisältyy paljon valinnaisuutta. Opintojen suorituskeinot ovat monipuoliset ja opiskelijan lukujärjestyksen täyttävät luennot, kirjatenttipaketit, retket ja tutkielmat. Historian opiskelija joutuu lukemaan paljon, joten suunnitelmallisuus ja päättäväisyys ovat tärkeitä opiskelijan ominaisuuksia. Perinteisten opetusmuotojen lisäksi opiskelijat osallistuvat harjoitus- ja tutkimusryhmätyöskentelyyn, seminaareihin sekä ekskursioihin. Opiskelijoilla on myös mahdollisuus suorittaa osa opinnoistaan virtuaalisesti.

Historian alalla opiskelija voi lisäksi suorittaa arkistoalan koulutuksen, joka valmistaa arkistonhoitajan ammattiin. Myös museologian opinnot valmentavat ammattitehtäviin. Historian opettajiksi suuntautuvat opiskelevat historian ohella jotain toista opetettavaa ainetta ja suorittavat opettajan pedagogiset opinnot kasvatustieteellisessä tiedekunnassa.

Poliittinen historia, taloushistoria ja sosiaalihistoria

Poliittista historiaa tai talous- ja sosiaalihistoriaa pääaineena opiskeleva voi valmistua joko Valtiotieteiden kandidaatiksi (3 vuotta) tai maisteriksi (5 vuotta). Poliittista historiaa opiskeleva tutustuu muun muassa valtioiden, poliittisten aatteiden ja puolueiden historiaan. Talous- ja sosiaalihistoriassa voi keskittyä esimerkiksi teollistumisen, ympäristön tai arkielämän historiaan. Poliittista sekä talous- ja sosiaalihistoriaa voi Suomessa opiskella Helsingin ja Turun yliopistoissa.

Mitä historiaa opiskellut voi tehdä työkseen?

Historiaa opiskelleet päätyvät työelämässä tavallisesti opettajiksi, tutkijoiksi, arkisto- tai museoalan tehtäviin sekä erilaisiin tiedotuksen, julkisen hallinnon ja yhä useammin teollisuuden tai kaupan asiantuntijatehtäviin. Opintoaikaiset suuntautumisvalinnat, aikaisempi työkokemus ja henkilökohtaiset kiinnostuksen kohteet vaikuttavat historianopiskelijan tulevaan sijoittumiseen työelämässä.

Historiatieteilijä voi työskennellä esim. toimittajana tiedotusvälineissä, virkamiehenä ministeriössä, yrityshistorioiden kirjoittajana tai kansainvälisissä tehtävissä. Sisällyttämällä opintoihin yleistä tai Suomen historiaa sekä kaikille opettajille yhteiset pedagogiset opinnot voi ryhtyä peruskoulun tai lukion opettajaksi.

Palaa sivun alkuun

Lähteet: ammattinetti.fi, yliopistojen sivut