Poliittinen historia ja valtio-oppi, valtiotieteiden kandidaatti ja valtiotieteiden maisteri

Turun yliopistonpoliittinen historiaeroaa muista historian oppiaineista siten, että tutkimus keskittyy erityisesti lähihistoriaan, jonka vaikutukset ulottuvat tämän päivän yhteiskuntiin ja poliittisiin ratkaisuihin. Opintojen tarjoamat tiedot ja taidot ovat siten hyvin sovellettavissa työelämässä. Opetus perustuu vankkaan tutkimukselliseen perinteeseen, ja opettajina toimivat oman alansa johtavat tutkijat.

Turun yliopiston valtio-opin tarjoama koulutus on erittäin laaja-alainen. Opinnoissa saat perusteelliset tiedot valtio-opin tieteenalasta, historiasta ja menetelmistä sekä niiden soveltamisesta ja merkityksestä yhteiskunnassa. Perehdyt politiikkaan, poliittisiin instituutioihin ja kansainväliseen politiikkaan. Oppiaineessa on maan paras valtio-opin opettaja–opiskelija -suhdeluku.

Todistusvalinnan ja valintakoevalinnan kautta hyväksytyt opiskelijat valitsevat pääaineekseen poliittisen historian tai valtio-opin ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä.

Tavoitteet

POLIITTINEN HISTORIA perehdyttää uusimman ajan poliittiseen, yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen kehitykseen sekä nykyajan poliittisten ilmiöiden taustaan. Se esittelee näitä koskevat käsitteet, tulkinnat, menetelmät sekä tieteelliset näkemykset ja katsomustavat. Poliittinen historia keskittyy 1800–1900-lukujen historiaan, mutta alan tutkimuskohteet ulottuvat aivan tähän päivään saakka. Turun poliittisen historian vahvuusalueita ovat erityisesti kansainvälisten suhteiden tutkimus, Suomen yhteiskunnallinen lähihistoria, eduskunta- ja parlamentarismin tutkimus sekä turvallisuus- ja tiedustelutoimintaan keskittyvä tutkimus.

Poliittisen historian tavoitteena on antaa tietoa alan tutkimustraditiosta, merkityksestä sekä soveltamismahdollisuuksista. Opinnot vahvistavat menetelmällistä ja käsitteellistä kykyä politiikan, yhteiskuntien ja kansainvälisen järjestelmän ymmärtämiseen ja tieteelliseen tarkasteluun. Samalla koulutus luo ammatillisia valmiuksia tehtäviin, joissa tarvitaan analyysin, esiintymisen, neuvottelun sekä kirjallisen argumentoinnin taitoja.

VALTIO-OPISSA annettavan opetuksen keskeisinä tavoitteina ovat: 1) antaa opiskelijalle perusteelliset tiedot valtio-opin tieteenalasta, historiasta, käsitteistöstä, teorianmuodostuksesta, teorioista ja menetelmistä sekä niiden sovellutuksista ja merkityksestä yhteiskunnassa; 2) perehdyttää politiikan erilaisiin ilmenemismuotoihin, poliittisiin instituutioihin ja kansainvälisiin suhteisiin; 3) antaa teoreettisen ja empiirisen tutkimuksen edellyttämät valmiudet hankkia sekä eritellä itsenäisesti tietoa, soveltaa sitä sekä tehdä tutkimustyötä oppiaineen alalta; 4) antaa kandidaatin tutkinnon suorittaneille valmius maisteriopintoihin ja maisterin tutkinnon suorittaneille valmius tieteelliseen jatkokoulutukseen valtio-opissa.

Politiikka ymmärretään valtio-opissa laajasti näkökulmana, ei ainoastaan joihinkin kunnallisiin ja valtiollisiin instituutioihin liittyvänä toimintana. Valtio-opissa tutkitaan puolueiden, parlamenttien ja muiden valtiollisten instituutioiden lisäksi paljon muutakin, kuten esimerkiksi eläinoikeuksissa sekä jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa ja taiteessa näkyvää politiikkaa.

Lähde: Opintopolku