Historian ja arkeologian tutkinto-ohjelma, kulttuurihistoria, maisteriohjelma

Kulttuurihistorioitsijan tutkimuskohteena on se elämän kokonaisuus, jossa menneisyyden ihmiset elivät ja jota he käsityksillään, kuvitelmillaan ja toimillaan rakensivat. Kulttuurihistoria huomioi ihmisten väliset merkitykselliset vuorovaikutussuhteet, niiden ilmenemismuodot ja muuttumisen. Kulttuuri ei siis ole vain tapoja tai kulttuurituotteita: se on syvällisempiä merkityksiä jatkuvasti luova maailma. Kulttuurihistoria on oma tieteenalansa ja erityinen, kokonaisvaltainen näkökulma ihmisen maailmaan.

Kulttuurihistorian maisterivaiheen opinnoissa opiskelija perehtyy valitsemaansa aikakauteen, antiikista nykypäivään, ja syventää historiografisia, teoreettisia ja metodologisia valmiuksiaan. Pääpaino on pro gradu -tutkielman tekemisessä niin pienryhmätyöskentelyn kuin opinnäytteeseen nivoutuvan empiirisen, teoreettisen ja metodologisen materiaalin hallinnan kautta.

Tavoitteet

Kulttuurihistoria on sekä historiaa että kulttuuria tutkiva tieteenala, jota kiinnostavat menneisyyden ihmisten ajattelutavat ja elämisen arki, mutta myös historia nykyajassa. Oppiaineen tutkimus ulottuu antiikista nykypäivään, ja opiskelija voi erikoistua johonkin aikakauteen, aihepiiriin tai alueeseen ja kehittää asiantuntemustaan myös kulttuuristen käytäntöjen ja taiteen välittymisen kysymyksissä.

Oppiaineessa on paljon keskiajan ja uuden ajan alun sekä 1800- ja 1900-lukujen kulttuurien tutkimusta. Temaattisia vahvuuksia ovat populaari- ja mediakulttuurin tutkimus, tilan, ympäristön ja aineellisen kulttuurin tutkimus, tunteiden historia sekä sukupuolihistoria ja digitaalinen historiantutkimus. Kulttuurihistoriassa voi opiskella ja tutkia niin Suomen historiaa kuin kansainvälisiä ja globaalejakin kysymyksiä. Kulttuurihistoria kouluttaa asiantuntijoita, joilla on valmiudet toimia opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurielämän moninaisilla kentillä.

Filosofian maisterin tutkinnon suorittaneella on oman tieteenalan hyvä tuntemus sekä valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen. Tutkinnon suorittaneella on valmiudet toimia työelämässä oman alansa vaativissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä. Hänellä on hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan. Lisäksi hänellä on valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen.

Lähde: Opintopolku