Palkka ja tietoa ammatista Radio- ja televisiotoimittaja

Radio- ja televisiotoimittajan työ on tietojen hankkimista, muokkaamista ja välittämistä katselijoille ja kuuntelijoille.

Työskentely näissä joukkoviestimissä poikkeaa lehdentoimittajan työstä siten, että lehdissä tiedonvälitys perustuu tekstiin ja kuvaan, kun se radiossa perustuu ääneen ja puheeseen, televisiossa myös liikkuvaan kuvaan.

Radio- ja televisiotoimittajien työnkuvaan vaikuttaa se, minkä kanavan palveluksessa työskennellään ja mitä ohjelmaa tehdään. Nykypäivänä tiedon välittämisen rinnalle on noussut viihteellisyys ja elämyksien välittäminen.

Juontamisen lisäksi radio- ja tv-toimittajan työhön kuuluu ohjelman tai haastattelun suunnittelu. Toimittajilta odotetaan omia ideoita, jotka toimitussihteeri mahdollisuuksien mukaan hyväksyy.

Taustatyö vie oman aikansa. Toimittajan on perehdyttävä aiheisiinsa mm. lukemalla ja haastattelemalla. Nopeatempoisia uutis- ja ajankohtaislähetyksiä lukuun ottamatta radio- ja tv-ohjelmien tekoon kuluu yleensä runsaasti aikaa.

Radiotoimittajat juontavat uutislähetyksiä ja radioselostuksia (esim. urheilutapahtumien) sekä tekevät dokumenttiohjelmia, kontaktiohjelmia, radiokuunnelmia ja musiikkiformaattiohjelmia.

Televisiotoimittajat juontavat monenlaisia televisio-ohjelmia sekä tekevät ohjelmien taustatoimittamista ja inserttejä (lyhyehköjä ohjelmia, kuvanauhoja). Ohjelmatyyppejä ovat urheiluraportit, keskusteluohjelmat, uutisjutut, insertit, pisteohjelmat sekä reportaasit ja dokumenttiohjelmat.

Työ studiossa on sosiaalista, esimerkiksi uutista radio- tai televisiolähetykseen valmisteltaessa toimittaja tekee yhteistyötä äänitarkkailijoiden ja leikkaajien kanssa. TV-työskentely vaatii tyypillisesti paljon taustatyötä, ja siinä korostuu koko työryhmän osuus.

Työssä on sopeuduttava mitä erilaisimpiin tilanteisiin. Esimerkiksi tiedotustilaisuudessa toimittaja ei voi jäädä passiivisesti kuuntelemaan, vaan hänen on mentävä eturiviin haastattelemaan mikrofoni kädessä.

Työympäristö vaihtelee tekeillä olevan jutun tai uutisen aiheen mukaan. Työajat riippuvat pitkälti työpaikasta ja toimituksesta. Työ voi olla toisinaan olla hyvinkin kiireellistä. Toimittajan työhön voi kuulua paljon matkustelua sekä kotimaassa että ulkomailla. Suurimmilla kanavilla on omat ulkomaan toimittajansa ja kirjeenvaihtajansa.

Televisiokanavat ja radioasemat.

Jyväskylän yliopistossa voi opiskella journalistiikkaa ja suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon filosofian maisteri tai alemman korkeakoulututkinnon humanististen tieteiden kandidaatti.

Tampereen yliopistossa voi opiskella tiedotusoppia, jossa voi suuntautua journalistiikkaan, kuvajournalismiin tai mediakulttuuriin ja viestintään. Ylempi korkeakoulututkinto on yhteiskuntatieteiden maisteri, alempi yhteiskuntatieteiden kandidaatti.

Viestintää voi opiskella useissa yliopistoissa.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella viestintää ja suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon medianomi (AMK).

Toimittajina työskennellään myös muilla koulutustaustoilla.