Palkka ja tietoa ammatista Kaukolämpöinsinööri

Kaukolämpöinsinöörit toimivat energiateollisuudessa monipuolisissa kaukolämpöön liittyvissä asiantuntijatehtävissä. Tehtävänimikkeet vaihtelevat työnantajan ja toimenkuvan mukaan. Kaukolämpö on maamme yleisin lämmitysmuoto, sitä käytetään lähes kaikissa kaupungeissa ja taajamissa. Lähes kaikki asuinkerrostalot sekä valtaosa julkisista rakennuksista ja liikerakennuksista on kaukolämmitettyjä.

Kaukolämpö tuotetaan pääosin lämpöä ja sähköä tuottavissa lämmitysvoimalaitoksissa ns. yhteistuotantona. Näin saatu lämpö siirretään asiakkaille kaukolämpöverkon avulla. Putkistoissa virtaava kuuma vesi luovuttaa lämmönsiirtimen välityksellä lämpöä rakennuksen tilojen ja käyttöveden lämmitykseen. Kaukolämpö voidaan käyttää myös jalkakäytävien, katujen ja vaikkapa urheilukenttien pitämiseen sulana.

Kaukolämpöinsinöörejä työskentelee voimalaitoksissa ja lämpökeskuksissa lämpöenergian tuotannon käytönvalvonnan ja kunnossapidon tehtävissä. Tehtäviin kuuluu suunnitella tuotantolaitoksen prosesseja sekä valvoa ja ohjata pitkälle automatisoituja energiantuotantoprosesseja. Kunnossapitotehtävissä työhön kuuluu mm. huolto- ja asennustöiden johtamista ja valvomista.

Kaukolämpöinsinööri voi työskennellä myös kaukolämpöverkon suunnittelu- ja ylläpitotehtävissä. Verkon suunnittelun lisäksi tehtäviin kuuluu rakentamisen ja kunnossapidon valvontaa ja projektinjohtoa.

Tutkimuksen ja tuotekehityksen tehtäviin kuuluu tuotteiden, palvelujen ja tuotannon suunnittelua ja kehittämistä. Työ voi kohdistua esimerkiksi ympäristöystävällisempiin energiantuotantotekniikoihin.

Teknologiat ja toimintaympäristö kehittyvät koko ajan, mikä edellyttää alan kehityksen jatkuvaa seuraamista. Teoreettisempaa tutkimustyötä tehdään yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa kohdistuen mm. materiaaleihin, järjestelmiin ja energiankäyttöön.

Tekniset suunnittelu-, tuotekehitys- ja laadunvalvontatehtävät työllistävät alan laitteita valmistavassa teknologiateollisuudessa. Kaukolämpöinsinöörejä työskentelee myös myynnin ja markkinoinnin tehtävissä sekä mm. teknisessä asiakaspalvelussa ja neuvonnassa.

Ammatissa toimitaan yhteistyössä energiayhtiön muun henkilökunnan sekä asiakkaiden ja mm. mahdollisten ulkopuolisten urakoitsijoiden kanssa. Työvälineinä käytetään tehtävistä riippuen automaatiojärjestelmien ohjauslaitteita, tietotekniikkaa ja suunnitteluohjelmistoja, puhelinta ja mittauslaitteita.

Työympäristö vaihtelee. Energiantuotannossa työskennellään voimalaitoksissa ja lämpökeskuksissa. Verkon rakennus- ja huoltotyöt ovat ulkotyötä työmaakohteissa. Suunnittelutyötä sekä hallinnollisia tehtäviä tehdään toimistossa.

Työ on pääsääntöisesti päivätyötä, mutta mm. häiriötilanteiden vuoksi töihin voi joutua muulloinkin. Myynti- ja markkinointitöihin kuuluu matkustamista asiakastapaamisiin.

Energiateollisuus: kaukolämpöyhtiöt, energiayhtiöt, lämpökeskukset, sähkön ja lämmön yhteistuotantovoimalat. Energiateollisuuden palveluntuotantoyritykset: suunnittelutoimistot, insinööritoimistot, urakointiliikkeet. Kone- ja metallituoteteollisuus. Teollisuus.

Ammattikorkeakoulussa voi opiskella energia- ja ympäristötekniikkaa ja suorittaa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon insinööri (AMK). Ammattikorkeakouluissa voi opiskella myös mm. konetekniikkaa.

Yliopistojen teknistieteellisellä koulutusalalla voi opiskella energiatekniikkaa. Ylempi korkeakoulututkinto on diplomi-insinööri. Alempi korkeakoulututkinto on tekniikan kandidaatti. Teknisissä tieteissä voi opiskella myös mm. konetekniikkaa.