Yliopistojen kansalliset valintakokeet uudistuvat keväällä 2025 – Millaiset muutokset odottavat hakijoita?
Keväällä 2025 yliopisto-opiskeluista haaveilevilla on edessään tuoreet valintakokeisiin tehdyt muutokset. Niillä halutaan parantaa valintakoeprosessia ja helpottaa useammalle koulutusalalle hakemista.
Yliopistot käynnistivät vuoden 2022 alussa opiskelijavalintojen kehittämishankkeen Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifin koulutusvararehtorien aloitteesta. Uudistuksilla on haluttu helpottaa valintakokeisiin liittyvää valmistautumista ja yliopistoihin hakemista monella eri tavalla.
Mitä muutoksia kevään 2025 valintakokeissa nähdään?
Todistusvalinnan tuloksista tiedotetaan aiemmin
Uudistuneissa pääsykokeissa säilyy todistusvalinta ja noin puolet hakijoista pääsee edelleen opiskelemaan sen kautta. Ensi keväästä lähtien valintakokeet järjestetään totuttua myöhemmin, jotta todistuvalinnalla hakevat ehtivät saamaan tiedon sisäänpääsystä ajoissa.
Aiemmin todistusvalinnan kautta hyväksytyt opiskelijat ovat kritisoineet valintakoeprosessia siitä, että tieto sisäänpääsystä on tullut liian lähellä koepäiviä. Uudistuksen myötä toivotaan, ettei todistusvalinnalla valittavat hakijat joudu enää valmistautumaan turhaan varmuuden vuoksi myös valintakokeisiin.
Valintakokeiden määrä supistuu yhdeksään
Haussa olevien kokeiden määrää supistetaan huomattavasti, sillä ensi keväänä ne vähenevät 120:sta yhdeksään. Tämä tarkoittaa siis sitä, että entistä useampaan hakukohteeseen voi hakea samalla kokeella.
Hakija voi hakea maksimissaan kuuteen korkeakouluun samalla kokeella. Eri koulutusalojen valintakokeet pyritään järjestämään niin, ettei samaan aikaan ole montaa eri koetta.
Kansalliset valintakokeet ovat jaettu ns.koreihin (valintakokeet A–I). Samassa korissa oleviin koulutusaloihin voi siis hakea yhdellä valintakokeella. Kaikissa valintakokeissa on yksi yhteinen osio, jonka kaikki valintakokeeseen osallistuvat suorittavat.
Tämän lisäksi jokaisella valintakokeella on omat osionsa riippuen haettavasta koulutusalasta. Joihinkin valintakokeisiin kuuluu esimerkiksi soveltuvuuskokeet.
Taideaineiden valintakokeet poikkeavat muista valintakokeista, sillä ne voivat sisältää erilaisia kirjallisia ja suullisia yksilö sekä ryhmätehtäviä.
Aineistojen merkitys kasvaa ainakin osittain
Valintakokeet tulevat pohjautumaan edelleen pitkälti lukion oppimäärään, mutta osassa valintakokeissa aineistojen osuus kasvaa. Myös opiskeluaika voi lyhetä riippuen haettavasta kohteesta: joissain aineissa kuukauden lukuaika vaihtuu uudistuksen myötä muutamaan päivään.
Lyhentyneen lukuajan seurauksena aineistoon pohjautuvissa kokeissa painotetaan yhä enemmän nopeaa asioiden sisäistämistä, tiedon soveltamista, ongelmanratkaisukykyä ja päättelykykyä.
Pääset lukemaan tarkemmin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen valintakokeista täältä.
