Julkaistu Koulutusliitteessä 3.1.2017.
TEKSTI: Tanja Huutoniemi
Koulutusvalinnat – nuoren oma päätös?
Studentum.fi-koulutussivuston tekemän tutkimuksen mukaan vanhemmat haluavat lastensa tekevän koulutuspäätöksensä itse, oman kiinnostuksensa mukaisesti. Vaikka vanhemmat eivät varsinaisesti ohjaisikaan nuorta tiettyyn suuntaan, voi vanhempien oma koulutustausta vaikuttaa asiaan. Kysyimme kolmelta nuorelta ja heidän vanhemmiltaan, millä tavoin vanhemmat ovat vaikuttaneet nuorten koulutusvalintoihin.
Yrittäjyyteenkin voi kannustaa
Lahdessa asuvat 17-vuotias lukiolainen Veera Mäyrä ja hänen äitinsä Sari Mäyrä eivät ole erityisemmin pohtineet koulutusvalintoja yhdessä. Kun arjessa tulee puhetta ammattitoiveista, niin äiti kuitenkin pyrkii kuuntelemaan tyttärensä toiveita herkällä korvalla ja neuvomaan, miten haaveista voisi tehdä totta.
Veera kertoo, että aikaisemmin tulevaisuuden ala oli vielä hämärän peitossa, mutta nyt hän kokee löytäneensä mieluisan ja kiinnostavan alan. Sarin mielestä Veeran kiinnostus eri aloja kohtaan on vaihdellut, ja hän arvelee, että viimeisten kahden lukiovuoden aikana nykyinenkin päätös saattaa vielä muuttua.
Sari kokee vanhempana, että on tärkeää antaa nuorelle ideoita erilaisista ammateista ja kertoa omista työelämän kokemuksistaan.
− Kannustaa ja opastaa saa, mutta en usko, että johonkin tiettyyn vanhemman mielestä hyvään ammattiin edes kannattaa yrittää lasta pakottaa. Kyllä nuoren pitää saada tehdä itse se lopullinen päätös, Sari täsmentää.
Veera on samoilla linjoilla ja lisää, että vanhempien täytyy tukea sitä päätöstä, jonka nuori itse tekee.
Kun Veera on ollut kiinnostunut urheilusta ja terveellisestä ravinnosta, niin Sari on vinkannut, että on olemassa aihealueeseen liittyviä ammatteja, kuten fysioterapeutti ja ravintoterapeutti. Itsekin yrittäjänä toimiva Sari on kertonut lapsilleen myös itsensä työllistämisen mahdollisuuksista ja rohkaissut yrittäjyyteen. Veeran kanssa he ovat jutelleet eri aloilla toimivista yrityksistä ja alojen työllisyysnäkymistä yritystoiminnan kannalta.
Veerakin kokee, että vanhemmat ovat rohkaisseet tietyille aloille, joille ajattelevat hänen sopivan. Tosin Veera on harkinnut niitä vain, jos ne ovat olleet häntä itseään kiinnostavia. Lukioon menosta Veera kertoo päättäneensä jo aikaisessa vaiheessa, ja vanhemmat tukivat tässä päätöksessä.
− Molemmat vanhempani ovat käyneet lukion, joten se on voinut vaikuttaa päätökseeni, mutta he eivät ole koskaan painostaneet esimerkiksi valitsemaan lukiota.
− Se on ollut täysin oma päätökseni, Veera pohtii.
Vanhemmat saattavat usein huomata nuorten lahjakkuudet paremmin kuin nuori itse. Sarikin on kannustanut tytärtään niillä alueilla, joilla Veeralla on kykyjä ja kiinnostusta. Vanhemmat tietenkin toivovat, että nuorella olisi tulevaisuudessa mahdollisimman helppo ja hyvä elämä. Siksi vanhemmilla voi olla mielessään aloja, joille eivät haluaisi lastensa lähtevän. Sari toivoo, ettei sellaisille aloille enää koulutettaisi, jotka eivät tulevaisuudessa työllistä. Hän ei myöskään haluaisi, että Veera ajautuisi alalle, jossa on huonot työllisyysnäkymät.
Riittävä tulotaso on tärkeää
Myös seinäjokelaiselle Aino Vuorenmaalle, 15, tulevaisuuden alavalinta on tuottanut päänvaivaa. Eläinlääkärin ammatti tuntuu tällä hetkellä houkuttelevimmalta, ja se onkin ollut Ainon haaveammatti jo lapsuudesta lähtien.
Aino on keskustellut koulutusvaihtoehdoista äitinsä Sanna Vuorenmaan kanssa aina silloin tällöin. Sannaa ei ammatinvalinnassa juurikaan omassa lapsuudenkodissa neuvottu, ja hän kokee, että vanhempien on hyvä kertoa nuorelle erilaisista mahdollisuuksista. Sanna haaveili lapsuudessa lääkärin tai opettajan ammatista ja päätyi opettajan uralle.
Aino kokee, ettei vanhempien koulutustaustalla ole niinkään merkitystä hänen valinnoissaan. Vanhemmat ovat kyllä ehdottaneet tiettyjen alojen opintoja, ja Aino on myös harkinnut niitä. Ainon vanhemmat ovat neuvoneet valitsemaan ammatin, josta hän nauttii. Vanhemmat ovat vinkanneet, että tulevaisuuden ammattia valitessa riittävä palkkataso on hyvä ottaa huomioon.
− Vanhemmat saavat opastaa ja neuvoa koulutusvalinnoissa, mutta loppujen lopuksi se on nuoren oma päätös, Aino kiteyttää.
Sanna kokee äitinä, että vanhemmat voivat tuoda esille erilaisia ammatteja ja koulutusmahdollisuuksia. Myös eri alojen töistä ja palkkauksesta voi kertoa.
− Esimerkiksi lääkärin ammattia on ollut helppo ehdottaa, sillä Ainon isosiskokin opiskelee lääkäriksi.
Omaa ammattiaan Sanna ei ole varoitellut valitsemasta, mutta epäilee, ettei ala taida Ainoa edes erityisemmin kiinnostaa. Aino sen sijaan muistelee, että onhan se äiti tainnut varoitella joskus opettajien huonosta palkkatasosta suhteessa pitkään yliopistokoulutukseen. Lisäksi Aino arvelee, etteivät vanhemmat haluaisi hänen lähtevän alalle, jossa töiden saaminen on hankalaa. Sanna ei ehdottaisi Ainolle ammattikouluun lähtemistä, sillä hän arvelee, että työ saattaisi olla fyysisesti raskasta.
Valintoja omien vahvuuksien mukaan
Matias Koppanen on 18-vuotias lukiolainen, joka on käynyt opiskeluvaihtoehtoja läpi äitinsä Tiina Koppasen kanssa. Lukion kurssivalinnoista ja yliopppilaskirjoitusten ainevalinnoista on keskusteltu yhdessä siltä kannalta, miten ne mahdollisesti vaikuttavat jatko-opintomahdollisuuksiin.
− Olemme jutelleet joistakin kouluvaihtoehdoista, joihin olisi järkevää hakeutua lukion jälkeen. Lähinnä olemme jutelleet, että mikä kiinnostaisi ja mihin nuoren vahvuudet ja toisaalta koulumenestys riittäisivät, Tiina kertoo.
Tiina ja Matias ovat samoilla linjoilla siitä, saako vanhempi vaikuttaa nuoren koulutusvalintoihin. Molempien mielestä vanhempi saa vaikuttaa, mutta ei päättää valmiiksi nuoren puolesta.
− Onhan vanhemmilla elämänkokemuksen myötä jaettavaksi järkevää tietoa työelämästä ja kouluttautumisesta. Päätökset nuori tekee itse, Tiina toteaa.
Tiina on ehdottanut Matiakselle sellaisia aloja, joille tällä näyttäisi olevan kiinnostusta, tarvittavia vahvuuksia ja taipumuksia. Tällaisia ammatteja ovat olleet esimerkiksi fysioterapeutti ja arkkitehti.
− Vanhemmat ovat neuvoneet tekemään sitä, mikä itseäni kiinnostaa, Matias tähdentää.
Myös omaansa, eli luokanopettajan ammattia Tiina on suositellut Matiakselle sillä perusteella, että hänellä on alalla vaadittavaa monipuolista lahjakkuutta, ja Tiina katsoo Matiaksen soveltuvan käytännölliseen työhön.
− Tosin olen myös varoitellut, koska opettajien palkkaus on huono.
Tiina ei haluaisi että Matias valitsisi vaarallisia työtehtäviä tai hyvin epäsäännöllisiä työaikoja vaativaa alaa.
− Toivoisin myös, että jääkiekkoharrastuksesta ei välttämättä tulisi ammattia.
Matiaksen mukaan tulevaa ammattia ei ole vaikea valita, sillä hänellä on mielessään useampia hyviä alavaihtoehtoja, joista hän pitää. Tiina sen sijaan kertoo, että vaikka Matiaksella oli pikkupoikana napakka käsitys siitä, mikä hänestä tulee, on alavalinnasta tullut aavistuksen hankalampaa iän myötä.