Julkaistu 9.1.2019 Koulutusliitteessä
TEKSTI: Emma Niemi KUVAT: Kirsi Consulting
Ratkaisukeskeisyys etsii ratkaisuja syyllisten ja syiden sijaan
Neuropsykiatristen oireyhtymien kuten ADHD:n ja Aspergerin oireyhtymän hoidossa työskentelevillä tulee olla sosiaali-, terveys- ja/tai kasvatus- ja opetusalan pohjakoulutus sekä neuropsykiatriaan liittyvää lisäkoulutusta. Kärsivällisyys, joustokyky, myönteinen elämänasenne sekä ymmärrys erilaisuutta kohtaan ovat työssä hyödyllisiä ominaisuuksia. Myös ratkaisukeskeinen toimintatapa voi tuoda helpotusta ADHD-oireisen arkeen.
ADHD-lapsilla on muita ikätovereitaan selvästi yleisemmin oppimisvaikeuksia, erityisesti puheen ja kielen kehityksen vaikeuksia. Koulussa haasteita aiheuttavat motorinen levottomuus, häiriöherkkyys ja keskittymisvaikeudet.
– He tarvitsevat yksilöllistä ohjausta ja osatavoitteiden asettamista. Järjestelmällisyys ja ennustettavuus tekevät arjesta sujuvampaa, samoin häiriötön ympäristö, koulunkäynninohjaajan tuki sekä erityisopetus, sanoo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri ja nuorisopsykiatrian dosentti, Suomen Psykiatriyhdistysten jäsen Kaisa Riala.
– Neuropsykiatrisia haasteita omaavat asiakkaat voivat hakeutua erilaisten terapioiden piiriin sekä tarvittaessa hakea neuropsykiatrista valmennusta esimerkiksi sairaanhoitopiirin, vammaistuen tai lastensuojelun maksusitoutumuksella, kertoo KirsiConsulting Oy:n toimitus- ja koulutusjohtaja Kirsi Saukkola.
– Hoitojen saatavuudessa on eroja. Pääkaupunkiseudulla ja yliopistopaikkakunnilla on saatavilla psykososiaalisia hoitoja, kun syrjäisimmillä alueilla ainoaksi hoidoksi voi jäädä lääkehoito ja koulun erityispalvelut, Riala lisää.
Millaista osaamista alalla työskentely vaatii?
Neuropsykiatristen oireyhtymien hoidossa erikoisosaaminen on tärkeää.
– On tärkeää, että tuntee erilaiset oireet ja syyt niiden takana. Tulee ymmärtää, että normaalit arjen asiat voivat olla hyvinkin haastavia, Saukkola sanoo.
Lasten ja nuorten ADHD:n sekä siihen usein liittyvien oppimisvaikeuksien ja neuropsykiatristen ongelmien hoidossa voidaan käyttää erilaisia psykososiaalisia hoitomuotoja. Näitä ovat käyttäytymishoito, koulussa toteutettavat käyttäytymishoitoihin pohjautuvat tukitoimet, strukturoitu vanhempainohjaus, ADHD/neuropsykiatrinen valmennus, toimintaterapia, yksilö- tai ryhmämuotoiset kognitiiviset psykoterapiat, mindfulness-pohjaiset menetelmät sekä neuropsykologinen kuntoutus. Osalla ADHD-potilaista on aiheellista yhdistää lääkehoito psykososiaalisiin hoitoihin.
– Koska hoitomuotoja on monia, myös koulutuskenttä on kirjava. Tavallisimpia pohjakoulutuksia ovat psykiatrisen sairaanhoitajan ja psykologin koulutukset. Psykoterapeuttiset valmiudet ja erityisesti psykoterapiakoulutus mahdollistavat riittävän osaamisen suunnitelmalliseen työskentelyyn lapsen/nuoren ja hänen perheensä kanssa, Riala sanoo.
Keskiössä myönteinen ajattelutapa
KirsiConsulting Oy on ratkaisukeskeisyyteen erikoistunut koulutus- ja valmennusyritys. Saukkola itse on psykiatrian erikoissairaanhoitaja, ratkaisukeskeinen työnohjaaja ja -valmentaja sekä neuropsykiatrinen valmentaja. Hän on toiminut myös luokanopettajana ja erityisopettajana sekä ollut mukana rakentamassa ADHD-aikuisille sopivia kuntoutusmenetelmiä. Saukkola haluaa auttaa viemään ratkaisukeskeistä asiakastyötä käytäntöön sosiaali-, terveys- ja opetusalalla.
– Ratkaisukeskeinen toimintatapa on kokonaisvaltainen ajattelutapa ja elämänasenne. Se antaa keinoja suunnata ajattelu ja toiminta hyvään ja keskittyä etsimään mahdollisia ratkaisuja syyllisten ja syiden sijaan, Saukkola summaa.
– Ratkaisukeskeisen lähestymistavan hyöty näyttäytyy arjen hallinnan parantumisena, lapsen koulunkäynnin parempana sujumisena ja perheen ilmapiirin paranemisena. Vanhemmat voivat oppia tukemaan lastaan paremmin ja palkitsemaan häntä onnistumisista. Samalla ongelmakeskeisyys ja kielteisyys perheessä vähenee, Riala toteaa.
– Jokaiselle lapselle ja perheelle tulee räätälöidä juuri heille sopiva hoito ja kuntoutus. Yleensä on eduksi, että eri hoitomuotoja käytetään vaihdellen elämänvaiheen ja oireilun vaikeusasteen mukaan, Riala painottaa.
Parempaa arjen hallintaa
Nepsy-koulutukset sisältävät ajankohtaista tietoa neuropsykiatrisista oireyhtymistä ja sopivat ammatilliseksi lisäkoulutukseksi alalla työskennellessä.
– Koulutukset tarjoavat keinoja ja välineitä kohdata lapsia, nuoria ja aikuisia hyväksymällä heidän senhetkiset taitonsa sekä auttamaan heitä löytämään omat vahvuutensa ja kehittämään taitojaan, Saukkola kertoo.
– Psykososiaalisia hoitoja on toistaiseksi tutkittu melko vähän, joten niiden vaikuttavuudesta ei vielä ole riittävästi luotettavaa tutkimusnäyttöä. Vahvin tutkimusnäyttö on tällä hetkellä käyttäytymishoidosta, strukturoidusta vanhempainohjauksesta ja koulun tukitoimista. Lääkehoidosta tutkimusnäyttö on myös varsin vakuuttavaa, Riala muistuttaa.
– Käytännössä ADHD-potilaat ja -perheet kokevat neuropsykiatrisen valmennuksen hyödylliseksi ja kokevat arjen hallinnan ja ADHD-oireiden tuottaman haitan vähenevän hoidon ja kuntoutuksen aikana, hän sanoo.
– Uusimman Käypä hoito -suosituksen mukaan myös ADHD:een liittyvien käytöshäiriöiden hoidon keskiössä ovat psyykkisiin toimintoihin, käyttäytymiseen ja sosiaaliseen lähiympäristöön kohdennetut lääkkeettömät interventiot. Alle kouluikäisille lapsille tuloksellisinta hoitoa tutkimusten mukaan on vanhemmuustaito-ohjaus, jossa tuetaan lapsen ja vanhemman myönteistä suhdetta ja vahvistetaan lapsen positiivista käytöstä, toteaa Saukkola.