Kielikurssi, lukiovaihto, vaihto-opiskelu korkeakoulussa vai koko tutkinnon suorittaminen ulkomailla?
Haluatko ulkomaille opiskelemaan? Moni nuori haluaa tutustua uusiin paikkoihin, saada uusia ystäviä ja kokea ulkomaista opiskelukulttuuria, mutta mitä pitäisi ottaa huomioon ulkomaille lähtiessä? Sopisiko sinulle kielikurssi, lukiovaihto, vaihto-opiskelu tai koko tutkinnon suorittaminen ulkomailla? Mitä on odotettavissa? Ulkomailla opiskelua hehkutetaan paljon, mutta myös haasteisiin on hyvä varautua. Niitä ei silti kannata pelätä, sillä ne kasvattavat.
Kielikurssi yhdistää huvin ja hyödyn
Lukiovaihto kasvattaa ja tutustuttaa uuteen kulttuuriin
Korkeakouluvaihto haastaa oppimaan uudella kielellä
Tutkinnon suorittaminen ulkomailla vaatii uskallusta
Kielikurssi yhdistää huvin ja hyödyn
Kielikurssit ovat aktiivimatkoja, joilla sekä opitaan kieltä että tehdään erilaisia aktiviteetteja yhdessä muiden kurssilaisten kanssa. Tarjolla on perinteisten kielimatkojen lisäksi myös esimerkiksi erilaisia seikkailumatkoja, joilla kielen oppiminen yhdistyy ikimuistoisiin kokemuksiin ja elämyksiin.
Kielikurssi on helppo tapa ottaa tuntumaa uuteen kulttuuriin ja kielen opetteluun ilman, että koti-ikävä ehtii edes iskeä. Tyypillinen kielimatka kestää muutaman viikon, ja aika hurahtaa usein kuin siivillä.
Lontoossa viiden viikon kielikurssilla ollut Aurea kertoo, että kielitaito parani matkan aikana kohisten. “Olin Lontoossa kesällä 2013. Tapasin ihmisiä ympäri maailmaa, ja yhteishenki oli tosi hyvä. Muihin kurssilaisiin tutustui helposti. Pidän edelleen yhteyttä joidenkin kurssilaisten kanssa! Yllätyin siitä, että koulussa oli niin rento ja vapaa ilmapiiri”, hän sanoo.
"Yhteishenki oli tosi hyvä."
“Kielikoulu sijaitsi boheemilla Camdenin alueella, josta löytyy kivoja ravintoloita, baareja ja kirppiksiä. Odotin etukäteen Lontoon shoppailumahdollisuuksia, ja otinkin niistä täyden hyödyn irti – palasin kotiin kahden matkalaukun kanssa”, Aurea myöntää.
“Kielikurssilta jäi myös muutama huono muisto. Soluasuntoni oli toisinaan hirveän likainen, enkä osannut ensimmäisen viikon aikana käyttää suihkua, josta tuli vain jääkylmää vettä. Soluasunnossa oli kuitenkin myös puolensa, sillä pidimme yhteisiä illanviettoja kämppisteni kanssa”, Aurea kertoo. “Sairastuin myös kesken matkan, ja minun piti käydä yleisellä klinikalla. Henkilökunta ja palvelu olivat todella hyviä, mutta paikan löytäminen ja siellä jonottaminen kipeänä ottivat koville”, hän sanoo.
Lukiovaihto kasvattaa ja tutustuttaa uuteen kulttuuriin
Uusia tuulia voi käydä haistelemassa myös lukio-opintojen aikana. Vaihto-opiskeluvuoden aikana asutaan isäntäperheessä ja käydään paikallista koulua. Vaihto kestää yleensä yhden lukuvuoden, ja opintoja jatketaan Suomessa siitä, mihin ne lähtiessä jäivät.
Lukion toisena vuonna Englannin Yorkissa vaihdossa ollut Aino sanoo, että parasta vaihdossa olivat uudet ystävät. “Meitä oli noin kymmenen hengen tiivis vaihtariporukka, jonka kanssa vietimme paljon aikaa yhdessä. Kävimme yhdessä muun muassa Mancesterissa ja Leedsissä. Yorkin kaupunki oli kaunis ja peribrittiläinen. Opin juomaan teetä ja rakastamaan skonsseja, joihin iskee edelleen välillä kauhea himo”, Aino nauraa.
“Jälkeenpäin mietittynä vaihtovuoden jälkeen tunsin oloni itsevarmemmaksi ja rohkeammaksi. Itsenäistyin hurjasti vuoden aikana, vaikka koin kauheaa koti-ikävää koko vuoden ajan. Host-perheeni oli hieman kummallinen, enkä ole ollut heidän kanssaan missään tekemisissä sen jälkeen, kun palasin Suomeen. Talo jossa asuin, oli myös todella kylmä – huoneeni kattoikkunasta tuuli sisään, ja olin kipeänä melkein koko ajan”, Aino muistelee.
"Itsenäistyin hurjasti vuoden aikana."
“Vaihto-oppilasvuotta mainostetaan niin, että se olisi elämän paras vuosi. Oma kokemukseni oli hieman eri. Host-perheeni ei vastannut odotuksiani ideaalista isäntäperheestä ja vaikka annoin asiasta palautetta, mitään ei tapahtunut. Oli myös ikävää, että paikalliset brittinuoret eivät olleet kiinnostuneita ystävystymään vaihtarien kanssa. He olivat olleet samalla luokalla lapsesta saakka, ja heidän kaveriporukkaansa oli vaikea päästä sisälle. Toisaalta sain muista vaihtareista elinikäisiä ystäviä.”
"Ajattelin, että Englannissa sataisi jatkuvasti, mutta oikeasti niin ei ollutkaan. Toki sadettakin riitti, mutta leuto talvi ja aikaisin tullut kevät olivat piristäviä! Oli mielenkiintoista viettää vuosi niin erilaisessa ympäristössä. Sen jälkeen oppi arvostamaan koti-Suomea ihan toisella tavalla", Aino summaa.
Ensimmäisen lukiovuoden jälkeen Kanadassa vaihdossa ollut Maija sanoo, että hänen vaihtovuotensa oli onnistunut ja ihana: “Minulla oli kaksi ihanaa isäntäperhettä, jotka ottivat minut osaksi perhettään ja tekivät olostani kotoisan. Koulussa meidät vaihtarit otettiin vastaan kuin julkkikset, ja sain paljon uusia ystäviä. Vaihdossa ei ollut mitään kamalaa, paitsi tietysti kotiinlähdön hetki. Voi sitä itkun määrää, kun piti hyvästellä perheet, ystävät ja vaihtokaverit. Itkin lentokoneessakin vielä tosi paljon, ja kotona Turun lentokentällä. Tottakai kotiin oli myös ihana palata, mutta aluksi oli suru puserossa”, Maija muistelee.
“Oli tosi hauskaa nähdä jenkkileffoista tuttu high school -elämä. Kouluruokailua ei ollut, ja monet oppilaat ostivat ranskiksia koulun kioskista. Itselläni oli aina eväät mukana. Kouluvuoteen kuului urheilujoukkuetoimintaa, paljon aktiviteetteja sekä tietysti prom ja muut tanssiaiset. Koulubussi oli tietysti keltainen!”
"Luulin, että minulle tulisi kauhea koti-ikävä, mutta niin ei käynyt. Tietenkin kaipasin perhettä ja ystäviäni. Erityisesti jouluna tuli aavistuksen haikea olo, kun juttelin oman perheeni kanssa. Missään vaiheessa en silti potenut kunnollista koti-ikävää", Maija kertoo.
"Myös Castlegarin pieni kylä yllätti minut. Kylässä on noin 8000 asukasta, ja ajattelin sen olevan pieni tuppukylä. Tekemistä ja näkemistä kuitenkin riitti. Pidin kotoisasta tunnelmasta – kaikki tunsivat toisensa."
Korkeakouluvaihto haastaa oppimaan uudella kielellä
Korkeakouluopintojen aikana suoritettu vaihto pakottaa opiskelemaan vieraalla kielellä melko haastaviakin opintokokonaisuuksia. Vaihto-opinnot kestävät yleensä joko lukukauden tai kokonaisen lukuvuoden.
“Parasta oli tutustuminen maahan, jolla on mielenkiintoinen historia ja kulttuuri”, sanoo Stuttgartissa opiskellut Vilma. “Oli hienoa huomata, että pärjäsin omillani uudessa maassa ja kulttuurissa. Koti-ikävä iski silti aika pahasti välillä. Opiskelu saksan kielellä oli hankalaa, eikä tarjontaa ollut paljoakaan englanniksi. Tämän takia opiskelumotivaatio kärsi, enkä saanut kauheasti opintopisteitä kasaan”, hän jatkaa. “Odotin myös iloista ja kukoistavaa vaihtariyhteisöä, mutta paikalliset ja vaihtarit olivat aika erillään toisistaan.”
"Paikalliset ja vaihtarit olivat aika erillään toisistaan."
Viime syksynä Barcelonassa vaihdossa ollut Saara on pitkälti samoilla linjoilla vaihdon hyvistä puolista: “Selvisin yksin kiperistäkin tilanteista. Barcelona on kaunis ja lämmin kaupunki, jossa riitti nähtävää ja tehtävää. Odotin lämmintä ilmastoa ja kielitaidon kohentumista, ja siltä osin odotukseni täyttyivät!”
“Pahinta oli se, että Barcelonassa oli syksyn aikana jatkuvasti mielenosoituksia ja niiden aiheuttamia häiriöitä. Paikallisten meluisuus oli välillä aika raskasta. Ajattelin myös ehtiväni matkustaa enemmän ja saavani elinikäisiä ystäviä, mutta opiskelukaverit jäivät tuttavatasolle”, Saara kertoo.
Texasissa yliopistovaihdossa yhden syksyn viettänyt Juho oli todella tyytyväinen omaan kokemukseensa: “Olin vaihtoni aikaan ainoa suomalainen opiskelija Sam Houston State Universityssa, mikä oli mielestäni positiivinen asia. Asuin kahden jenkkikämppiksen kanssa, ja vietin heidän kanssaan paljon aikaa. Lisäksi reissasin yhdessä muiden eurooppalaisten vaihtarien kanssa."
"Suuren osan vapaa-ajastani veivät yliopiston yleisurheilujoukkueen treenit. Mahdollisuus treenata loistavissa olosuhteissa ja todella kovassa treeniryhmässä oli yksi suurimmista syistä, miksi hain kyseiseen yliopistoon vaihtoon. Vaihtoajasta jäi paljon hyviä muistoja ja ystävyyssuhteita", Juho muistelee.
Tutkinnon suorittaminen ulkomailla vaatii uskallusta
Myös koko tutkinnon voi suorittaa ulkomailla. Jos tämä vaihtoehto houkuttelee, kannattaa oppilaitoksiin tutustuminen aloittaa jo hyvissä ajoin ja selvittää, mitä kielikokeita, todistuksia tai muita dokumentteja hakuprosessissa vaaditaan.
IB-lukiossa opiskellut Hannah päätti lähteä lukion jälkeen Glasgow’hun opiskelemaan historiaa ja politiikkaa. Hän suoritti ensin undergraduate-tutkinnon (MA Social Science), jonka jälkeen hän jatkoi suoraan maisteriopintoihin (MSc Gender History). Lisäksi hän vietti yhden lukukauden Kanadassa. Valmistumisensa jälkeen hän päätti jatkaa akateemisella uralla, ja alkoi työstää väitöskirjaansa. Tällä hetkellä hän on tutkijavaihdossa Tukholmassa.
“Opintojen ensimmäisinä vuosina oli mahtavaa, että sai rauhassa maistella, mitkä aineet kiinnostavat itseä eniten. Minun ei tarvinnut sitoutua heti tiettyyn aineeseen tai aiheeseen. Tämä on mielestäni yksi Glasgow'ssa opiskelun suurimpia etuja", Hannah sanoo.
"Opiskeluvuosien aikana on ollut hienoa tutustua ihmisiin eri puolilta maailmaa ja oppia ymmärtämään eri kulttuureja paremmin. Ystäväpiiri on laajentunut huimasti”, Hannah jatkaa.
“Ulkomailla opiskelun ansiosta minusta tuli paljon itsenäisempi ja rohkeampi kuin osasin etukäteen kuvitella. Muistan alussa ajatelleeni, että jos mistään ei nyt tule mitään, niin ainakin uskalsin pakata kimpsut ja kampsut yhteen laukkuun ja lähteä itselle täysin tuntemattomaan paikkaan! Itsensä voittamisen tunne oli vahva”, hän tuumii.
"Kannattaa ottaa etukäteen huomioon, että itselle vieraalla kielellä asioiminen ottaa voimille."
“Kannattaa ottaa etukäteen huomioon, että itselle vieraalla kielellä asioiminen ottaa voimille. Tällä hetkellä käytän arjessani ruotsia, ja olen huomannut olevani tavallista väsyneempi. Kannattaa satsata omaan hyvinvointiin ja opintojen ulkopuoliseen elämään, ettei uuvuta itseään”, Hannah vinkkaa.
“Kun aloitin opinnot ulkomailla, yllätyin siitä, että lukuvuodet ovat Skotlannissa niin lyhyitä. Minulla oli vapaata käytännössä toukokuusta syyskuuhun, joten siinä oli runsaasti aikaa matkustaa Suomeen ja tehdä muita reissuja. Ulkomaille muuton ei siis tarvitse tarkoittaa toiseen maahan muuttoa pysyvästi.”
"Jos pitäisi jotain negatiivista oikein hakemalla hakea, niin suomalaiset ja ulkomaiset tutkinnot eivät aina mene ihan yksi yhteen keskenään. Tykkään itse siitä, että briteissä historiaa opetellaan käytännönläheisesti ja omaa ajattelua painottaen. Suomessa taas mielestäni painotetaan vahvemmin teoriaa. Tämä ei silti missään nimessä estä jatko-opiskelua Suomessa, mutta ero on hyvä tiedostaa. Itse olen muutaman kerran joutunut painiskelemaan tämän asian kanssa, kun kerran olen päättänyt jäädä akateemiselle uralle", Hannah sanoo.