Lisa Höök
Opiskelemaan Ruotsiin? Haastattelussa PS. I love fashion -blogin Linda Juhola
Haaveiletko opiskelusta Ruotsissa? Niin teki PS. I love fashion -blogin Linda Juholakin, 29, joka elää nyt unelmaansa Tukholmassa ja opiskelee markkinointia Stockholm Business Schoolissa.
Ajatusleikki muualla opiskelemisesta jää suurella osalla opiskelijoista toteuttamatta, sillä ulkomailla opiskelusta ei aina tunnu olevan tarjolla tarpeeksi informaatiota. Jos en jää Suomeen, minne hakisin? Onko pääsykokeita? Millaista muualla opiskelu on?
Linda suuntasi Ruotsiin ilman meno-paluulippua jo vuonna 2010, joten hän jos kuka tietää mistä puhuu.
– Halusin oppia puhumaan kunnolla ruotsia ja myös maisemanvaihdos houkutti. Omat vanhempani ovat myös aikoinaan asuneet Ruotsissa ja isäni opiskellut Uppsalassa. Ruotsi ja etenkin Tukholma ovat tulleet jo pienestä pitäen tutuiksi ja tuntuneet jotenkin itsestäänselvältä valinnalta, Linda kertoo.
Tiesitkö?
1. Suomalaisen ei tarvitse maksaa lukukausimaksuja opiskellessaan Ruotsissa
2. Haku ruotsinkielisiin ohjelmiin järjestetöön kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin. Englanninkielisiin ohjelmiin haetaan talvella.
3. Ruotsissa toimii paljon suomalaisten opiskelijoiden ryhmiä, jotka auttavat uusia opiskelijoita.
Päätös oli oikea, eikä Linda ei ole katunut. Oma paikka ja ystävät löytyivät hyvän opiskelijaverkoston avulla ja Ruotsi vei nopeasti nuoren naisen sydämen. Pienen alkukankeuden jälkeen kielikin lähti luistamaan, ja nykyään Linda fiikkaa yhtä sujuvasti niin suomeksi kuin ruotsiksikin. Yksin vieraaseen maahan lähteminen vaatii itseluottamusta, joten Lindan sanat tuntuvat samanlaista repäisyä miettivälle rohkaisevilta.
Lindan vinkki 1. Suosittelen Ruotsissa opiskelua kenelle tahansa, joka haluaa kehittää kielitaitoaan ja vaihtaa maisemaa lähtemättä kuitenkaan liian kauaksi kotoa. Tukholma on niin lähellä Suomea, että jos ikävä joskus iskee, pääsee koneella alle tunnissa taas Suomen maisemiin.
Lindan vinkki 2. Oli kielitaito alussa hallussa tai ei, voi ensimmäisille kursseille ja tentteihin ottaa sanakirjan mukaan. Itseluottamus lisääntyy, kun ei tarvitse luottaa pelkästään omiin taitoihin, vaan pulpetilla komeilee kaikkitietävä sanaraamattu. Hakupaperit siis tulille!
Hakeminen ja valmistautuminen
Kuinka opiskelemaan haetaan?
Linda kertoo, että opiskelemaan haetaan ylioppilastodistuksen ja lukion päättötodistuksen avulla. Pääsykokeita ei siis ole. Haku tehdään netin kautta, mutta itse paperit lähetetään fyysisinä dokumentteina yliopistolle. Päättötodistuksesta huomioidaan kaikkien aineiden keskiarvo ja ylioppilastodistuksesta yleisarvosana. Universitets- och högskolerådet (UHR) laskee ulkomaalaisille hakijoille todistusten perusteella pistemäärän (10,00-20,00) tasapuolista vertailua varten. Ruotsinkielisiin koulutusohjelmiin haetaan antagning.se-sivustolla ja englanninkielisiin universityadmissions.se-sivustolla.
Lukioaikaisella menestyksellä on siis Ruotsiin haettaessa paljon merkitystä, mutta jos ylioppilastodistus ei häikäise voi opiskelemaan hakea myös suorittamalla ruotsalaisen högskoleprovetin. Högskoleprovet on korkeakouluvalmiutta mittaava sopivuustesti, jonka voi suorittaa kahdesti vuodessa. Koe ei siis ole pakollinen, mutta sen suorittaminen voi parantaa hakijan sisäänpääsymahdollisuuksia.
Suomalaisilta korkeakouluopiskelijoilta edellytetään Ruotsissa joko virallisen kielitestin suorittamista (TISUS-koe tai Opetushallituksen yleinen kielitutkinto) tai vähintään kolmen vuoden mittaisia lukiotasoisia ruotsin kielen opintoja. Esimerkiksi lukion hyväksytysti suoritettu B-tason ruotsi täyttää hyvin hakukriteerit.
Asuminen ja opintojen rahoitus
Kun hausta on selvitty, on monella mielessä ensimmäisenä asunnon hankkiminen ja opintojen rahoitus.
Asunnon haun suhteen Lindalla ei ole lohduttavia sanoja, vaan hän kuvaa erityisesti Tukholman tilannetta kaaosmaiseksi. Siksi hakijan tärkein työkalu onkin oikea asenne ja päättäväisyys.
– Opiskelijoille löytyy kyllä opiskelija-asuntoja, mutta jonot näihin ovat usein pitkät ja monella ei ole aikaa odotella. Yksityisiltä markkinoilta vuokra-asunnon hankkiminen ei ole valitettavasti ihan helppoa sekään, Linda kertoo.
Lähtiessään aikoinaan Tukholmaan Lindalla oli tiedossa asunto vain kahdeksi ensimmäiseksi yöksi. Tämän jälkeen hän asui noin kuukauden siellä täällä lyhyempien vuokasopimusten asunnoissa. Aktiivisuus asunnonhaussa kuitenkin kannattaa, ja hän pääsi lopulta käsiksi pieneen vuokrayksiöön hyvällä sijainnilla keskustassa.
– Tuuria oli mukana, sillä olin ollut ensimmäinen vuokra-ilmoitukseen vastannut ja pääsin ainoana katsomaan asuntoa tuntia sen jälkeen, kun olin ilmoittanut kiinnostukseni asunnosta.
Lindan vinkki 3. Ole aktiivinen asunnonhaussa. Itse päivitin vuokra-asunnoista ilmoittavaa sivustoa noin viiden minuutin välein monen päivän ajan, kunnes tärppäsi. Kirjoita hyvä ja pätevä hakemus mieluiten kuvineen päivineen, jotta mahdollinen vuokranantaja saa sinusta heti kunnon kokonaiskuvan.
Mitä tulee opintotukeen, voi sitä saada Suomesta koko opintojen ajalle siinä missä Suomessakin opiskellessa. Myös Ruotsista voi saada tukea, joka kulkee nimellä CSN, mutta siihen suomalainen opiskelija on oikeutettu vain, jos on asunut ja työskennellyt osa-aikaisesti Ruotsissa vähintään kahden vuoden ajan tai jos on asunut yhdessä Ruotsin kansalaisen kanssa.
Opiskelu
Luennot ja tentit
Ruotsissa opiskelu on hyvin samanlaista, kuin suomalaisessa yliopistossa. Luennoilla ei ole läsnäolopakkoa, mutta välillä kursseihin kuuluu pakollisia seminaareja.
– Joillain kursseilla tosin seminaariosiotkin voi jättää pois, mikä tosin tarkoittaa, että et saa osaa kurssipisteistä. Usein kurssin loppuarvosana koostuu tentistä, aktiivisesta läsnäolosta seminaarissa sekä mahdollisista ryhmätöistä, Linda valottaa.
Tentteihin ilmoittaudutaan netissä muutamaa viikkoa ennen koepäivää. Vastaavasti myös tenttisalin voi tarkistaa nettisivuilta muutamaa päivää ennemmin.
– Tenttisalin ovelta löytyy lista, josta löydät oman nimesi ja sen vierestä paikkanumeron, joka on sinulle määrätty tentin ajaksi. Tenttiaika vaihtelee kurssin mukaan.
Vaikka opiskelukäytännöt vaikuttavat olevan hyvin pitkälti samanlaisia Suomessa ja Ruotsissa, on Linda törmännyt moniin hauskoihin kulttuurieroihin kampuksen käytävillä. Hän antaa esimerkin ja kertoo, että monet ruotsalaiset ovat stereotypisesti mietiskelijöitä, joilla ei ole kiire ryhtyä hommiin vaikkapa ryhmätöitä tehtäessä. Suomalaisille taas on tavallista, että he haluavat ryhtyä nopeasti toimeen.
Lindan vinkki 4. Ruotsissa opiskellessasi voit löytää uusia puolia itsestäsi! Itse olenkin monesti huomannut joutuvani johtajan rooliin ryhmätöiden suhteen juuri siitä syystä, että hermostun jahkailusta. Haluan olla tehokas ja aikaansaava loputtoman mietiskelyn sijaan.
Ruokailu
Opiskeluun liittyy erottamattomasti kampusruokailu. Linda kertoo, että muutamia eri ravintoloita ja kahviloita on tarjolla, mutta mitään Suomen veroisia opiskelijaruokaa tarjoavia vaihtoehtoja ei juuri ole. Lounaiden hinnat ovat yleensä 60-80 kruunun välillä. Suomen käytännöstä poiketen Ruotsissa valtio ei tue opiskelijoiden ruokailua.
Lindan vinkki 5. Kannattaa kuljettaa aina mukana yliopistolla omaa budjettiruokavaihtoehtoa, eli matlådaa (=lounasboxi)!