Palkka ja tietoa ammatista Vartija, rikosseuraamusala

Vartijan työn tavoitteena on huolehtia yhteiskunnan, vankilan henkilökunnan ja vankien turvallisuudesta. Vartijat huolehtivat vankilan järjestyssäännön ja päiväjärjestyksen noudattamisesta valvonnan ja ohjauksen keinoin. Vartijat osallistuvat yhä enenevässä määrin myös kuntoutustehtäviin kuten päihdetyöhön tai vankien vapaa-ajantoimintojen ohjaukseen.

Turvallisuus- ja valvontatehtävien lähtökohtana on vakaa ja turvallinen toimintaympäristö, jossa minimoidaan vankien väliset ja henkilökuntaan kohdistuvat turvallisuusriskit, päihteiden käyttö sekä epävakautta aiheuttavat tekijät. Vaikka puhuminen on vartijan tärkein työväline, toisinaan tarvitaan myös voimakeinoja.

Vartijan työ on tarkoin säädeltyä. Sitä ohjaavat vankeinhoidon lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet sekä rikosseuraamusalan arvot, joista tärkeimpinä ihmisarvon kunnioittaminen ja oikeudenmukaisuus. Vankien reilu ja oikeudenmukainen kohtelu luo perustan myönteiselle vuorovaikutussuhteelle.

Vartijan tehtäviin kuuluu vastaanottaa laitokseen tulevat vangit, perehdyttää heidät talon tavoille sekä neuvoa ja opastaa. Valvonta on jatkuvaa ja ympärivuorokautista toimintaa, jossa seurataan vankien tekemisiä ja ohjataan heitä tarvittaessa. Valvonnan luonne vaihtelee laitoksittain, avovankiloissa valvontaa on vähemmän.

Vartijat tekevät vangeille sekä heidän käytössään oleville tiloille, asunto-osastoille ja työpisteille tarkastuksia mm. kiellettyjen esineiden ja aineiden löytämiseksi.

Tehtäviin kuuluu myös valvoa vangin ja hänen vieraidensa tapaamisia. Vartija myös saattaa vangit laitoksen ulkopuolelle esimerkiksi oikeudenkäyntiin tai sairaalaan sekä eri tilaisuuksiin. Vartijan tehtäviin kuuluu myös opastaa vankilaan tulevia viranomaisia ja vierailijoita.

Vankeja ohjataan työssä verstailla ja opinnoissa. Kuntoutuksen ja ohjauksen tehtävät liittyvät tuomitun rangaistusajan suunnitelman toimeenpanoon, tiimissä tehtävään kuntoutustyöhön, vapauttamisvaiheen ohjaukseen sekä vangin yhteyksiin ulkopuoliseen maailmaan.

Tavoitteena on tukea vankeja yhteiskuntaan sopeutumisessa ja rikoksettomaan elämään kasvamisessa. Tähän liittyen heidän sosiaalisia taitojaan pyritään kehittämään ja siviilimaailmaan siirtymistä tukemaan.

Vartijat osallistuvat myös kuntoutusohjelmien toteutukseen. Kuntoutusohjelmat voidaan jaotella päihdekuntoutusohjelmiin, uusintarikollisuutta ehkäiseviin ohjelmiin ja muuhun sosiaaliseen kuntoutukseen. Vartija osallistuu mm. moniammatillisiin työryhmiin.

Vartijoiden työympäristönä on suljettu vankila tai avovankila, mutta työ edellyttää myös vangin kuljetustehtäviä, käyntejä oppilaitoksissa tai sairaaloissa ja oikeusistuimissa. Ammatissa työskennellään yhdessä laitoksen muun henkilökunnan ja yhteistyöviranomaisten kanssa. Työssä ollaan päivittäin tekemisissä vankien ja myös vankilan vieraiden kanssa.

Työssään vartija käyttää vuorovaikutustaitojaan, vankituntemustaan ja omaa persoonallisuuttaan. Tehtävien hoidossa käytetään tietotekniikkaa mm. valvontaan, tiedonhakuun ja raportointiin. Vartijat tekevät useimmiten kolmivuorotyötä, joten alalle tulevan on oltava valmis työskentelemään myös iltaisin, öisin ja viikonloppuisin.

Rikosseuraamusalueiden (Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Pohjois-Suomi) vankilat / tutkintavankilat ja avovankilat sekä vapauttamisyksiköt.

Rikosseuraamusalan tutkinto pätevöittää vankeinhoidon valvonnan ja ohjauksen tehtäviin, erityisesti vartijan tehtäviin. Tutkinnon laajuus on 90 opintopistettä ja keskimääräinen suoritusaika 16 kuukautta.

Tutkinto rakentuu useista eripituisista lähi- ja työssäoppimisjaksoista. Lähijaksot toteutetaan Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksessa (RSKK) Vantaan Tikkurilassa. Työssäoppimista on yhteensä noin 11 kuukautta eripituisissa jaksoissa suljetuissa ja avoimissa vankiloissa sekä yhdyskuntaseuraamustoimistoissa.

Rikosseuraamusalan koulutuskeskus järjestää myös täydennyskoulutusta rikosseuraamusalalla työskenteleville ammattilaisille.