Palkka ja tietoa ammatista Mikrobiologi

Mikrobiologit tutkivat mikro-organismien rakennetta ja elintoimintoja sekä niiden hyödyntämismahdollisuuksia biotekniikassa. Tutkimustyö kohdistuu bakteereihin, viruksiin, sieniin ja muihin mikro-organismeihin kuten leviin ja alkueläimiin. Mikrobiologit tutkivat myös kasveista, ihmisistä ja eläimistä otettuja solu- ja kudosviljelyksiä.

Ympäristönäytteitä tutkivat mikrobiologit selvittävät, miten paljon näytteissä esiintyy pieneliöitä ja mitä ne saavat aikaan sekä tutkivat ympäristömuutosten vaikutusta maaperään, veteen ja ilmaan. Tällöin mikrobiologinen tutkimus tähtää mikrobien käyttöön mm. saastuneiden alueiden puhdistuksessa, maan kunnon ylläpidossa ja vesien suojelussa.

Elintarvike- ja lääketeollisuudessa työskentelevät mikrobiologit tutkivat tuotteiden ja tuotantolaitteiden hygieniaa sekä toimivat tuotekehitystehtävissä.

Keskussairaalan laboratoriossa tai muussa vastaavassa paikassa työskentelevän sairaalamikrobiologin tehtäviin kuuluu potilasnäytteiden tutkiminen ja mikrobikantojen tyypitteleminen sekä menetelmien käyttöönotto, valvonta, kehittäminen ja laaduntarkkailu.

Mikrobiologi työskentelee omassa työhuoneessaan tai laboratoriossa käyttäen apunaan monenlaisia tutkimusvälineitä. Nykyaikaisessa tutkimuslaboratoriossa varustelutaso on korkea, etenkin yleistyvät molekyylibiologiset menetelmät vaativat kalliita elektronisia laitteita. Työssä käytetään apuna myös tietotekniikkaa ja alan tutkimuskirjallisuutta.

Ympäristönäytteitä tutkivat mikrobiologit työskentelevät toisinaan myös maastossa, mutta pääosin kenttähenkilökunta hakee ja toimittaa näytteet tutkijoille.

Työ on sekä tutkimuspuolella että sairaaloissa päivätyötä, mutta monesti virallinen työaika ei riitä tutkimustyöhön. Työhön voi kuulua matkustamista esimerkiksi koulutusten ja seminaarien merkeissä.

Ympäristöhallinto. Tutkimuslaitokset. Yliopistot. Keskussairaaloiden ja muiden vastaavien laboratoriot. Elintarviketeollisuus. Lääketeollisuus.

Yliopistoissa voi opiskella bio- ja ympäristötieteitä ja suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon filosofian maisteri.

Mikrobiologiaa voi opiskella myös Helsingin yliopistossa maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Ylempi korkeakoulututkinto on joko elintarviketieteiden maisteri tai maatalous- ja metsätieteiden maisteri.

Sairaalamikrobiologeilta vaaditaan maisterin tutkinnon jälkeen vielä erikoistumiskoulutus.

Sairaalamikrobiologin erikoistumiskoulutuksessa opiskelijan on suoritettava filosofian lisensiaatin tutkinto Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan sekä neljän vuoden kliinisen mikrobiologian laboratoriotyöjakso eli sairaalamikrobiologin erikoistumiskoulutus.