Palkka ja tietoa ammatista Laboratoriohoitaja

Bioanalyytikko (ent. laboratoriohoitaja) osallistuu laboratoriopalvelujen tuottamiseen tekemällä itsenäisesti laboratoriotutkimuksia ja vastaamalla niiden luotettavuudesta ja tulosten raportoinnista.

Bioanalyytikon suorittamien laboratoriotutkimusten tuloksia ja alan tutkimustietoa käytetään terveyden edistämiseen, työkyvyn arvioimiseen, sairauksien osoittamiseen, hoidon vaikuttavuuden arviointiin ja hoito- ja tutkimusmenetelmien kehittämiseen. Laboratoriotutkimusten avulla seurataan myös ympäristön tilaa ja arvioidaan terveysriskejä.

Bioanalyytikon työhön kuuluu asiakaspalvelua sekä potilaan ja henkilökunnan ohjaamista näytteiden ottoa tai tutkimusta varten. Tehtäviin kuuluu myös näytteiden otto ja käsittely sekä niiden tutkimuskelpoisuuden arviointi, turvallisesta kuljetuksesta ja säilytyksestä huolehtiminen sekä analysointi ja tulosten raportointi.

Laboratoriotutkimukset ja niihin liittyvä näytteenotto ovat bioanalyytikon ydinosaamisalueita. Bioanalyytikko toimii näytteenoton asiantuntijana ja ohjaajana hoitoyhteisössä sekä tuottaa näytteenottoon liittyvää ohjemateriaalia.

Osa tutkimuksista on ns. näytetutkimuksia (veri-, erite- ja solunäytteet), joista tutkimustulos saadaan näytteitä analysoimalla. Näytteiden analyysimenetelmät vaihtelevat sen mukaan minkä kliinisen laboratoriotoiminnan erikoisalalla toiminta tapahtuu. Analysointi voi tapahtua käsimenetelmällä, automaattilaitteella, mikroskoopilla jne.

Osa tutkimuksia on ns. potilastutkimuksia, joista tulokset saadaan suorittamalla tutkimus potilaan vieressä elimistön toimintaa mittaavilla menetelmillä ja laitteilla. Osaamisensa perusteella bioanalyytikolla on myös osastoilla tehtävien ja potilaiden kotona tekemien vieritestien asiantuntemus. Vieritestit ovat diagnostisia pikamäärityksiä eli laboratoriotutkimuksia, jotka tehdään varsinaisen laboratorioyksikön ulkopuolella.

Bioanalyytikko voi toimia myös hoitoyksikössä kliinisen laboratoriotyön asiantuntemusta vaativissa tehtävissä.

Bioanalyytikko huolehtii tutkimusvälineiden ja -laitteiden käyttökunnosta ja vastaa potilaan hyvinvoinnista tutkimuksen aikana. Tutkimuksen aikana on osattava rauhoittaa usein pelokkaitakin potilaita sekä kertoa heille asianmukaisesti tehtävistä tutkimuksista.

Bioanalyytikko osallistuu oman asiantuntemuksensa puitteissa laboratoriopalveluiden ja terveyspalvelujen kehittämiseen sekä niihin liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Työyksikössä hän osallistuu laite- ja menetelmävalintaan liittyviin testaustoimenpiteisiin ja työ- ja toimintaohjeiden kehittämiseen.

Työtehtävät vaihtelevat ja painottuvat eri lailla työpaikasta riippuen. Pienissä laboratorioissa bioanalyytikko hoitaa kaikki alan tehtävät. Suurissa laboratorioissa hän työskentelee eri ammattiryhmistä muodostuvan tiimin jäsenenä asiakaspalvelutehtävissä, automaatiolaboratoriossa tai erikoisosaamista vaativassa laboratoriossa.

Laboratoriossa bioanalyytikko toimii yhteistyössä oman ammattikuntansa edustajien ja muiden ammattiryhmien edustajien kanssa, joita ovat mm. laboratoriolääkärit, sairaalakemistit, fyysikot, sairaalabiologit jne. Sen lisäksi tarvitaan jatkuvaa yhteistyötä hoito-osastojen henkilökunnan kanssa.

Usein tutkimukset tehdään laboratoriossa, mutta yhä useammin myös hoito-osastoilla tai potilaan kotona. Työajat vaihtelevat työpaikkojen mukaan. Kolmivuorotyötä on lähinnä vain suurissa sairaaloissa, joissa on ympärivuorokautinen päivystys.

Tyypillisiä työpaikkoja ovat terveyskeskusten, sairaaloiden, yliopistojen ja lääketieteellisten tutkimuslaitosten laboratoriot sekä yksityiset laboratoriot.

Monet bioanalyytikot sijoittuvat lääke- ja biotieteellisiin tutkimuslaitoksiin sekä ympäristöterveydenhuollon laboratorioihin.

Bioanalyytikkoja työskentelee myös terveydenhuolto- ja laboratorioalan tuotteita valmistavissa ja markkinoivissa yrityksissä.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella bioanalytiikkaa ja suorittaa sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon bioanalyytikko (AMK).