Palkka ja tietoa ammatista Lääkäri

Lääkäri auttaa potilaitaan näiden sairauksien tunnistamisessa ja hoidossa. Lääkärin työhön kuuluu olennaisesti myös sairauksien ennaltaehkäisy ja terveiden elintapojen edistäminen. Lääkäri voi työskennellä erikoistumisalansa mukaisesti mm. yleislääkärinä, psykiatrina, kirurgina tai tutkijana.

Lääkärin työn keskeisenä lähtökohtana on potilaan taudin määrittäminen eli diagnosointi. Diagnoosi on kaiken hoidon perusta, ja sen pohjalta päätetään potilaalle annettavasta hoidosta. Diagnoosin tekemiseksi lääkäri mm. haastattelee ja havainnoi potilasta sekä tekee erilaisia tutkimuksia.

Mikäli tarvitaan lisätutkimuksia, lääkäri kirjoittaa lähetteen esimerkiksi laboratorioon tai röntgeniin. Potilaalle tehtävien lisätutkimusten rajaaminen oikein vaatii ammattitaitoa. Lääkärin on myös osattava päättää, milloin potilaan tila vaatii erikoissairaanhoitoa.

Diagnoosin perusteella lääkäri päättää annettavista hoitotoimenpiteistä. Hän voi tehdä osan niistä itse tai kirjoittaa potilaalle lähetteen erikoislääkärille tai sairaalaan.

Osa lääkärin työajasta on varattu kirjallisia töitä varten. Tällöin hän esimerkiksi laatii potilaskertomusten pohjalta lausuntoja ja lähetteitä. Oma aikansa on varattu myös potilaiden puhelintiedusteluihin vastaamiseen.

Lääkärin työhön kuuluvat myös sairauksien ennaltaehkäisyyn liittyvät tehtävät, kuten toiminta äitiys- ja lastenneuvolassa sekä koululääkärinä. Lääkäri tekee terveystarkastuksia ja antaa yksilökohtaista terveyskasvatusta vastaanotolla. Lääkäreitä pyydetään myös oppilaitoksiin pitämään alustuksia monista eri aiheista, esimerkiksi aikuiseksi varttumisesta, alkoholin käytöstä, tupakoinnista jne.

Työterveyshuollossa lääkäri tekee samankaltaista ehkäisevää työtä aikuisväestön parissa ja osallistuu terveyskasvatukseen ja terveydenhuollon suunnitteluun sekä valvoo erilaisten yritysten ja työpaikkojen terveydellisiä oloja.

Lääkärit tekevät myös hallinnollisia töitä. He johtavat esimerkiksi laitoksia, osastoja ja työryhmiä sekä ohjaavat harjoittelijoita ja terveysalan työntekijöitä. Lääketieteen asiantuntemusta tarvitaan myös lääketeollisuudessa, yrityksissä ja erilaisissa järjestöissä.

Potilastyössä ollaan jatkuvasti tekemisissä vaihtuvien asiakkaiden kanssa. Lääkärin ammatissa tehdään yhteistyötä muiden lääkäreiden ja terveydenhuoltoalan muun henkilöstön sekä myös sosiaalialan ammattilaisten kanssa.

Työtä tehdään vastaanotoilla, hoitohuoneissa jne. Osa lääkäreistä toimii ensihoitotehtävissä, jolloin työympäristönä ovat myös onnettomuuspaikat ja sairastuneiden ihmisten kodit. Tutkimustyötä tehdään myös esimerkiksi laboratorioissa.

Lääkäreiden työpäivät ovat usein pitkiä, sillä säännöllisen päivätyönsä lisäksi suurin osa lääkäreistä joutuu päivystämään. Työmäärä on usein suuri ja työtahti kiireinen.

Sairaalat. Terveyskeskukset. Lääkäriasemat. Yksityisvastaanotot. Opetus ja tutkimus eri oppilaitoksissa, yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Vakuutusyhtiöt. Lääketeollisuus. Puolustusvoimat. Valtionhallinto.

Suurin osa lääkäreistä työskentelee kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa.

Lääketieteen lisensiaatin tutkinto on lääkärin perustutkinto. Lääkäreitä koulutetaan Helsingin, Itä-Suomen (Kuopion kampus), Oulun, Tampereen ja Turun yliopistojen lääketieteellisissä tiedekunnissa.

Lääkäreille myönnetään lääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittamisen perusteella laillistus, jonka nojalla lääkäreillä on oikeus harjoittaa ammattiaan itsenäisesti.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle toimia sairasvakuutuksen piirissä Euroopan unionin muissa maissa kuin Suomessa.

Useimmat lääkärit suorittavat peruskoulutuksen jälkeen erikoislääkärin tutkinnon, johon kuluu vähintään viisi vuotta. Erikoistumisaloja on useita kymmeniä.