Palkka ja tietoa ammatista Järjestösihteeri

Järjestösihteeri hoitaa järjestön toimistotöitä, talousasioita ja asiakaspalvelua. Toimistotöihin kuuluvat esimerkiksi laskutus, kirjanpito ja jäsenrekisterin ylläpito. Tehtäviin kuuluvat myös kokous- ja työtilojen varaukset sekä matkajärjestelyt. Päivittäisiä rutiinitehtäviä ovat esimerkiksi postinkäsittely, arkistointi ja tarvikehankinnat.

Järjestöt ovat organisaatioita, jotka ovat keskittyneet tiettyjen ryhmien edun tai asian ajamiseen. Järjestöt voivat ajaa esimerkiksi työnantajien tai työntekijöiden etua tai ammatillisia, tieteellisiä, kulttuurisia tai ympäristöasioita tai terveyden edistämistä. Toiminta kohdistuu usein järjestön omien jäsenten asian ajamiseen, mutta tavoitteena voi olla myös laajempi yhteiskunnallinen hyöty.

Järjestösihteerin työssä asiakaspalvelu on toimistossa, puhelimitse tai sähköpostin kautta jäsenille annettavaa neuvontaa, joka voi liittyä esimerkiksi edunvalvontaan, jäsenetuihin tai koulutuksiin.

Tehtäviin voi kuulua viestintää, jolloin esimerkiksi tiedotetaan jäsenille, medialle tai muille tahoille järjestön toiminnasta, tapahtumista ja kuulumisista. Työhön voi kuulua myös viestintäaineistojen laadintaa, verkkosivujen päivittämistä tai viestinnän suunnittelua.

Muita mahdollisia tehtäviä ovat esimerkiksi järjestön kokousten, tapahtumien ja projektien käytännön järjestelyt sekä niihin liittyvä tiedotus ja taloudenhoito, vapaaehtoisten kouluttaminen ja tukien ja avustusten hakeminen.

Järjestön koko vaikuttaa tehtäväalueisiin ja työnjakoon. Pienessä järjestössä voi olla vain yksi toimintaa hoitava henkilö, kun taas suurimmissa järjestöissä voi olla omat osastonsa eri toiminnoille. Niissä voi työskennellä toista sataa kokoaikaista työntekijää. Pienemmissä organisaatioissa työnkuvat ovat sen vuoksi yleensä laajempia.

Työtä tehdään yhdessä järjestön muun henkilökunnan kanssa, joita ovat asiantuntijat sekä hallinnon ja toimiston työntekijät. Järjestöt ovat keskimäärin melko pieniä työpaikkoja, sillä suurimmassa osassa valtakunnallisista järjestöistä työskentelee alle 50 palkattua työntekijää. Työn sosiaalisuutta lisää jäsenten neuvonta, jota tehdään eri muodoissa.

Työympäristö on useimmiten järjestön toimisto, mutta tarvittaessa työskennellään muuallakin. Työssä käytetään apuna tietotekniikkaa. Työajat vaihtelevat normaalista toimistotyöajasta iltaisin ja viikonloppuisin pidettäviin tilaisuuksiin. Työhön voi kuulua paljon matkustamista.

Järjestöt. Elinkeinoelämän järjestöt. Työnantajajärjestöt. Ammattialajärjestöt. Ammattiliitot. Ammattijärjestöt. Ammattiyhdistykset. Kulttuurijärjestöt. Nuorisojärjestöt. Terveysjärjestöt. Sosiaalijärjestöt. Potilasjärjestöt. Urheilujärjestöt. Liikuntajärjestöt. Opiskelijajärjestöt. Eläkeläisjärjestöt. Tiedejärjestöt. Ympäristöjärjestöt. Luonnonsuojelujärjestöt. Eläintensuojelujärjestöt. Poliittiset järjestöt. Uskonnolliset järjestöt. Sotaveteraanijärjestöt. Maanpuolustusjärjestöt. Etnisten ryhmien järjestöt. Rauhanjärjestöt. Neuvontajärjestöt. Harrastusjärjestöt. Keskusjärjestöt. Liitot. Seurat. Yhdistykset.

Järjestöt voivat olla valtakunnallisia organisaatioita, joilla on alueellisia piirejä ja paikallisia yhdistyksiä tai pieniä paikallisia toimijoita. Järjestöihin kuuluu esimerkiksi suuria elinkeinoelämään vaikuttavia instituutioita sekä pieniä, jonkin harrastustoiminnan ympärille rakentuneita epämuodollisesti toimivia rekisteröimättömiä yhdistyksiä. Suurimmilla järjestöillä voi olla satojatuhansia jäseniä, pienimmillä vain muutamia.

Järjestösihteerin koulutusvaatimukset vaihtelevat riippuen järjestön toimialasta, tehtävästä ja vastuualueesta.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa liiketalouden perustutkinnon. Tutkintonimike on merkonomi. Perustutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella ja näyttötutkintona.

Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon tradenomi (AMK).

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella myös esimerkiksi sosiaalialaa ja suorittaa sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattikorkeakoulututkinnon sosionomi (AMK).

Yliopistoissa voi opiskella esimerkiksi hallintotieteitä ja suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon hallintotieteiden maisteri. Kauppatieteitä opiskellen ylempi korkeakoulututkinto on kauppatieteiden maisteri. Oikeustieteitä opiskellen ylempi korkeakoulututkinto on oikeustieteen maisteri.

Muita korkeakoulututkintoja ovat esimerkiksi yhteiskuntatieteiden maisteri, filosofian maisteri ja kasvatustieteen maisteri.