Mieleesi saattaa livahtaa ensimmäisenä Matrixin-elokuvien vihreänä vilisevät koodinpätkät. Green coding eli vihreä koodaus ei kuitenkaan ole fiktiota, vaan kyse on yhdestä ICT-alan tämän hetken kiinnostavimmista trendeistä.
Mieti jokapäiväistä arkeasi. Kuinka monta hakua teet päivittäin Googlessa? Lähetätkö paljon viestejä digitaalisten palvelujen ja sosiaalisen median sovellusten kautta? Katsotko paljon videoita? Kaikki nämä toiminnot siirtävät dataa. Koko maailman mittakaavassa puhutaan valtavasta määrästä dataa, jonka siirtämiseen kuluu vastaavasti paljon sähköä. ICT-ala käyttää 5–9 prosenttia koko maailman energiasta, ja käyttö kasvaa joka vuosi 6–9 prosentilla. Vihreä koodaus pyrkii minimoimaan tämän sähkönkulutuksen.
Mitä vihreä koodaus tarkoittaa?
Vihreä koodaus pyrkii tuottamaan ohjelmointiratkaisuja, jotka vaativat vähemmän tallennustilaa, vähemmän laskentaa ja vähemmän tiedonsiirtoa.
Räjähdysmäisesti kehittyneen ja kasvaneen ICT-alan on kyettävä vihreämpiin ratkaisuihin – vihreä koodi pyrkii ratkaisuihin, joissa turha data karsitaan pois.
Myös ohjelmointikielellä ja etenkin sillä, miten ohjelmoidaan, on merkitystä.
Vihreä koodaus mahdollistaa myös isot kustannussäästöt, kun energian kulutusta voidaan vähentää ohjelmistokehityksessä monessa vaiheessa.
Haluatko opiskella ohjelmointia? Tutustu koulutuksiin täällä
Miksi datansiirto kuluttaa energiaa?
Datankäytöstä syntyy kuormitusta, koska data pitää ensin tallentaa palvelimelle, sitten siirtää tietoverkon yli ja lopulta prosessoida päälaitteissa. Data myös tyypillisesti ladataan aina uudelleen samalla www-sivulla vieraillessa, mikä tekee siitä kertakäyttöistä. Tämän seurauksena syntyy paljon turhaa datansiirtoa.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana tietokoneille toteutettujen sivujen tyypillinen koko on kasvanut 500 prosenttia ja mobiililaitteiden 1000 prosenttia. Voit siis kuvitella, kuinka paljon enemmän dataa tänä päivänä liikkuu kymmenen vuoden takaiseen verrattuna.
Lisäksi mobiililaitteille on nykyään tarjolla yhtä raskasta sisältöä kuin tietokoneille, vaikka laite ja ruutu ovat pienempiä. Mobiililaitteita käytetään myös usein hitaamman nettiyhteyden kautta kuin tietokoneita – mobiiliverkko kuluttaa tuhat kertaa enemmän energiaa yhden bitin siirtämiseen kuin kuituverkko, johon tietokoneet on usein yhdistetty.
Kasvanut videokulutus kasvattanut energiakulutusta
Tänä päivänä kulutamme niin paljon videosisältöjä, että se kattaa lähes 70 prosenttia internetin liikenteestä.
Tavanomaisen videoresoluution ja uudemman 4K-resoluution verkolta vaatimassa kapasiteetissa on jopa 30-kertainen ero. 4K-video vie yli 10 kertaa enemmän kaistaa tietoverkosta kuin HD-muotoinen eli teräväpiirtotasoinen video.
Sinustako vihreän koodin osaaja ja tulevaisuuden uranuurtaja?
Olet varmasti kuullut puhuttavan negatiivisiin ilmastovaikutuksiin viittaavasta hiilijalanjäljestä, mutta tiedätkö, mikä on hiilikädenjälki? Termillä viitataan tuotteen, prosessin tai palvelun ilmastohyötyihin eli päästövähennyspotentiaaliin.
Joidenkin palvelujen sähköistyminen ja digitalisoituminen on auttanut säästämään valtavasti energiaa – kun voi esimerkiksi asioida verkossa, säästyy siirtymältä paikasta toiseen. Yrityksen positiivinen hiilikädenjälki siis johtaa siihen, että asiakkaan hiilijalanjälki pienenee.
Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että myös ohjelmistojen, sovellusten ja digitaalisten palvelujen tulisi pyrkiä minimoimaan turha energiankäyttö.
Mitä pidemmälle digitalisaatio edistyy, sitä suurempi merkitys ohjelmistokehityksen vihreydellä on maailman energiankulutuksen kannalta.
ICT-alalla on siis taatusti jatkossa tilaa osaajille, jotka ottavat ohjelmistokehityksessä huomioon ympäristönäkökulman. Jos haaveilet urasta ohjelmistokehityksessä, kannattaa harkita vihreän koodin osaajan uraa.
Tutustu esimerkkeihin siitä, miten miten teknologiateollisuuden yrityksissä hyödynnetään vihreää koodausta:
Lähteet: Tivi, Helsingin Sanomat, Talouselämä, Mustread, HHTP Archive, Luontoa vahvistava kiertotalous -projekti, Sitra, Sitra