Kuinka monta koetta minun täytyy suorittaa? Mitä jos haluan uusia ylioppilaskokeeni? Millaisia arvosanoja voin saada? Keräsimme tänne tietoa ylioppilastutkinnon kokeista.
Pakolliset ja ylimääräiset kokeet
Ylioppilaskokelaan tutkintoon kuuluu vähintään viisi koetta.
Äidinkielen ja kirjallisuuden koe on ainut kaikille pakollinen koe. Tämän kokeen lisäksi tutkintoon on sisällytettävä vähintään neljä eri tutkintoaineen koetta vähintään kolmesta seuraavasta ryhmästä: matematiikka, toinen kotimainen kieli, vieras kieli ja reaaliaine. Vähintään yhden suoritettavan kokeen tulee olla pitkän oppimäärän koe.
Lisäksi kokelas voi suorittaa yhden tai useamman muun kokeen.
Ylioppilaskokeiden tasot
Vaativuudeltaan kahden eri tason kokeet järjestetään matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä.
Matematiikassa ja vieraissa kielissä tasot ovat pitkä ja lyhyt oppimäärä, toisessa kotimaisessa kielessä pitkä ja keskipitkä oppimäärä. Ylioppilaskokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita, minkä tason mukaiseen kokeeseen hän osallistuu. Siten jos kokelas on esimerkiksi suorittanut lukio-opinnoissaan pitkän matematiikan, hän voi ylioppilaskirjoituksissa suorittaa lyhyen matematiikan kokeen. Kokelaan on kuitenkin suoritettava pitkään oppimäärään perustuva koe vähintään yhdessä pakollisessa kokeessa. Tutkintoon saa sisältyä vain yksi saman oppiaineen koe.
Äidinkielen ja kirjallisuuden koe
Äidinkielen ja kirjallisuuden koe järjestetään suomen, ruotsin ja saamen kielessä.
Kokeessa arvioidaan lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelman perusteiden mukaisten tavoitteiden saavuttamista sekä kokelaan kypsyyttä ja valmiuksia jatko-opintoihin.
Suomen ja ruotsin äidinkielen koe koostuu kahdesta osasta: siihen kuuluvat lukutaidon koe ja kirjoitustaidon koe. Kokeet pidetään eri päivinä. Lukutaidon kokeen arvioinnissa painottuvat luetun ymmärtäminen sekä tekstien analyysi- ja tulkintataidot ja kirjoitustaidon kokeessa kirjallisen ilmaisun, tekstin rakentamisen ja aineistojen hyödyntämisen taidot.
Äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen lopullinen arvosana määräytyy kokeista saadun yhteispistemääränperusteella.
Saamen kielessä järjestetään pelkkä kirjoitustaidon koe.
Kielten kokeet
Toisen kotimaisen kielen kokeeseen ja vieraan kielen kokeissa mitataan sekä vastaanottamistaitoja (kuullun ja luetun ymmärtäminen) että viestinnällisiä tuottamistaitoja (rakenne ja sanasto sekä kirjallinen tuottaminen). Ylioppilastutkinnon kielikokeissa ei mitata suullista tuottamista ja vuorovaikutusta.
Matematiikan koe
Matematiikan kokeessa ylioppilaskokelaan tulee suorittaa enintään kymmenen tehtävää (kokeessa on 13 tehtävää, joista valitaan 10). Sekä pitkän että lyhyen matematiikan kokeessa on kaksi osaa: A-osa ja B-osa.
Digitaalisen koejärjestelmän käyttöön tarvittavat välineet on määritelty Ylioppilastutkintolautakunnan yleisissä määräyksissä ja ohjeissa. Matematiikan kokeessa ei saa käyttää apuvälineinä erillisiä laskimia tai erillisiä taulukkokirjoja.
Matematiikan kokeen tarkoitus on saada selville, onko kokelas omaksunut lukion opetussuunnitelman perusteiden
mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttanut lukion tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden
matematiikan hallinnassa.
Reaaliaineiden kokeet
Reaaliaineissa järjestetään kokeet Ylioppilastutkintolautakunnan määräämällä tavalla uskonnossa, elämänkatsomustiedossa, psykologiassa, filosofiassa, historiassa, yhteiskuntaopissa, fysiikassa, kemiassa, biologiassa, maantieteessä ja terveystiedossa. Uskonnon kokeet järjestetään evankelisluterilaisessa ja ortodoksisessa uskonnossa.
Reaaliaineen kokeissa on myös oppiainerajat ylittäviä tehtäviä. Reaaliaineen kokeissa vastataan aineesta riippuen kuuteen tai kahdeksaan tehtävään.
Reaaliaineen kokeen tarkoituksena on saada selville, onko opiskelija omaksunut lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttanut lukion tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden reaaliaineen hallinnassa.
Huom! Yhdellä tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineiden koepäivää, mutta koepäivien järjestys voi
vaihdella eri kirjoituskerroilla. Yhdellä tutkintokerralla voi siis suorittaa maksimissaan kaksi reaaliainetta.
Ylioppilaskokeiden uusiminen
Syksystä 2019 lähtien opiskelijat ovat saaneet uusia hyväksytysti suoritetun ylioppilaskokeen rajoituksetta. Hyväksytyn kokeen uusimisella ei ole aikarajaa.
Tutkinnon ollessa kesken hylätyn kokeen saa uusia kolme kertaa hylätyn arvosanan saamista välittömästi seuraavina kolmena tutkintokertana.
Tutkinnon suorittanut kokelas taas saa uusia hylätyn kokeen rajoituksetta niin monta kertaa kuin haluaa. Ylimääräistä hylättyä koetta ja pakollista kompensoitua hylättyä koetta voi siis uusia rajoituksetta ylioppilaaksi tulon jälkeen.
Ylioppilastutkinnon täydentäminen
Tutkinnon hyväksytysti suorittanut opiskelija saa täydentää tutkintoaan kokeilla, joihin hän ei ole aikaisemmin osallistunut. Tutkintoa on mahdollista täydentää jo suoritetun oppiaineen eritasoisella kokeella.
Ylioppilastutkintotodistus
Ylioppilaskokelas saa ylioppilastutkintotodistuksen sinä tutkintokertana, jolloin kaikki pakolliset kokeet on hyväksytysti suoritettu. Ylioppilastutkintotodistuksesta ilmenevät suoritetut pakolliset ja ylimääräiset kokeet, kokeen taso ja kokeesta saatu arvosana.
Arvosanat ja niitä vastaavat pistemäärät ovat seuraavat:
- laudatur (L) 7
- eximia cum laude approbatur (E) 6
- magna cum laude approbatur (M) 5
- cum laude approbatur (C) 4
- lubenter approbatur (B) 3
- approbatur (A) 2
- improbatur (I) 0
Jäikö jokin vielä askarruttamaan mieltäsi?
No mistä sitten löytyy tietoa itse kokeista? Milloin ylioppilaskokeeseen täytyy ilmoittautua? Entä mitä koetilaisuuteen saa ottaa mukaan? Ei hätää, studentum.fi auttaa näissäkin kysymyksissä. Lisätietoa ylioppilaskirjoituksista löydät alla olevista linkeistä.
Ylioppilaskokeiden päivämäärät | Ylioppilastutkinto | Mitä mukaan kirjoituksiin?
Lähde: ylioppilastutkinto.fi