Psykologiaa ei ole ihan helppoa päästä opiskelemaan. Sen tietää myös turkulainen Sanni, joka pääsi opiskelemaan psykologiaa Turun yliopistoon viidennellä yrittämällä. Pääsykokeisiin valmistautumisessa on hyvä pitää pää kylmänä ja muistaa myös oma jaksaminen. Psykologian pääsykokeissa testataan myös paineensietokykyä, joten koetilanteessa tulisi pysyä mahdollisimman rentona.
Mitä tehdä, jos opiskelupaikka ei kovasta yrityksestä huolimatta aukea? Lue Sannin vinkit psykologian pääsykokeisiin valmistautumiseen ja siihen, miten saa tsempattua itsensä hakemaan uudestaan unelma-alalle!
"Koetilanteen jälkeen en oikein tiennyt, oliko koe mennyt hyvin vai huonosti. Se riemun tunne oli ihan uskomaton, kun sitten sainkin opiskelupaikan!"
– Sanni Miettinen, 30, Turun yliopisto
Miksi halusit opiskelemaan psykologiaa Turun yliopistoon?
Olen asunut Turussa kymmenen vuotta ja opiskellut aiemmin Turun yliopistossa espanjan kääntämistä, joten Turun yliopisto oli hakuvalinnoissani ykkösenä sen tuttuuden ja läheisyyden takia.
Turun yliopisto on myös ainoa yliopisto, joka järjestää sosioemotionaalisen havaitsemisen intensiivikurssin eli tuttavallisemmin senssiksen. Kurssilla voi oppia viikon aikana pienryhmätilanteessa paljon lisää itsestään vuorovaikutustilanteessa ja paloin halusta päästä kurssille, jonka yksi tärkeimmistä asioista on tunteista puhuminen aidosti ja rehellisesti.
Miten valmistauduit pääsykokeisiin? Osallistuitko valmennuskurssille?
Pääsin opiskelemaan viidennellä hakukerralla ja osallistuin valmennuskurssille neljällä ensimmäisellä kerralla. Tarvitsin apua erityisesti tilastomatematiikan opiskeluun, koska lukiosta oli vierähtänyt jo vuosia eikä matematiikka ollut vahvinta osaamisaluettani. Koin, että eniten hyötyä oli pidemmälle aikavälille venytetystä valmennuskurssista, joka alkoi jo tammikuussa. Se jätti aikaa opittujen asioiden prosessointiin sekä laskutehtävien tekemiseen itsenäisesti.
Mikä pääsykokeisiin valmistautumisessa oli kaikkein haastavinta? Mikä puolestaan sujui helposti?
Minulle haastavinta oli pääsykokeeseen opiskelun suunnittelu ja aikatauluttaminen, koska tekemistä tuntui olevan loputtomasti ja oli välillä vaikeaa arvioida, kuinka paljon aikaa minkäkin asian opiskeluun ja harjoitteluun menee. Joinakin hakukertoina stressi oli myös niin kova, että se johti välillä opiskelun välttelyyn.
Siksi päätin alkaa pitää parempaa huolta henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnistani pääsykokeisiin lukiessa. Pidin huolta, että sain tarpeeksi unta, liikuntaa ja rentoutumishetkiä tai vapaapäiviä kiireestä huolimatta. Artikkelien lukeminen ja pääsykoeprojektiin sitoutuminen tuntuivat helpoilta, koska minulla oli niin kova motivaatio päästä opiskelemaan psykologiaa.
Oliko luku-urakka ja pääsykoetilanne niin paha, kuin annetaan ymmärtää?
Luku-urakka on kyllä raskas ja vaatii paljon aikaa, mutta sekin on muuttunut jonkin verran, kun kaikki pääsykoemateriaali julkaistaan nykyään vasta kuukausi ennen pääsykoetta. Kuukausien luku-urakan sijasta on yksi kuukausi aikaa oppia materiaali. Pääsykokeeseen opiskelu vaatii sinnikkyyttä ja sitoutumista, ja muu elämä voi sen ajaksi jäädä vähän taka-alalle. Minulle luku-urakan selättämiseksi suurin apu oli rutiinin luominen opiskeluun. Aloitin opiskelun arkena aina suurin piirtein samaan kellonaikaan ja jatkoin 5–7 tuntia.
Minulle pääsykoetilanne oli melkein luku-urakkaa suurempi haaste, koska stressasin koetilanteissa niin paljon, että sain jopa migreenikohtauksen kokeessa. Halusin kai niin kovasti päästä sisään, että pääsykoetilanteelle latautui hirveät paineet.
Psykologian pääsykokeessa stressiä aiheuttaa monille se, että koe on suunniteltu sellaiseksi, että hyvin harva ehtii tehdä sen kokonaan. Sisään voi kuitenkin päästä, vaikkei saisi koko koetta tehtyä.
"Minulle luku-urakan selättämiseksi suurin apu oli rutiinin luominen opiskeluun. Aloitin opiskelun arkena aina suurin piirtein samaan kellonaikaan ja jatkoin 5–7 tuntia."
Miten suhtauduit, kun et saanut opiskelupaikkaa?
Tuntui tietysti tosi kurjalta, kun en saanut opiskelupaikkaa. Kun on hakenut monta kertaa, tuntuu masentavalta, ettei pääse elämässä eteenpäin ja täytyy hakea taas uudelleen. Toisaalta olin toiveikas, koska tiesin psykologian olevan tosi vaikea ala päästä sisään ja näin, että olin kehittynyt edeltävästä hakukerrasta. Heti pääsykokeen jälkeen minulla oli jopa sisukas olo: eipä mennyt tarpeeksi hyvin, mutta pystyn kyllä parantamaan suoritustani ensi kerralla!
Millä fiiliksillä hait seuraavalla kerralla? Teitkö jotain toisin?
Hain yleensä tosi kovalla tsempillä aina uudestaan opiskelupaikkaa, mutta kyllä mukaan mahtui myös epätoivoa ja ahdistusta. Minulla oli aika ristiriitaisia tuntemuksia siitä, että olin tosi motivoitunut ja tiesin mihin haluan opiskelemaan, mutta pelkäsin myös epäonnistuvani taas.
Opin joka hakukerralla jotain, mitä hyödynsin seuraavalla kerralla. Tärkeimpiä asioita olivat opiskelu- ja laskurutiinin luominen sekä hyvinvoinnista huolehtiminen. Viimeinen hakukerta oli kaikkein rennoin, koska en jaksanut enää ottaa stressiä lukusuunnitelman onnistumisesta ja pääsykoetilanteesta. Koetilanteen jälkeen en oikein tiennyt, oliko koe mennyt hyvin vai huonosti. Se riemun tunne oli ihan uskomaton, kun sitten sainkin opiskelupaikan!
Mitä haluaisit sanoa heille, jotka eivät pääse heti ensimmäisellä yrittämällä opiskelemaan?
Tämä on tosi kilpailtu opiskeluala ja se, ettei pääse ensimmäisellä yrittämällä sisään, ei tarkoita, ettei olisi tarpeeksi hyvä saamaan opiskelupaikkaa psykologiasta. Pääsykoetilanne testaa myös stressinsietokykyä, joten kannattaa ottaa rauhallisesti ja tehdä parhaansa. Mielestäni uudelleen yrittäminen ja sinnikkyys kannattavat, kun voi päästä opiskelemaan unelma-alaansa.
"Suosittelen tekemään toimintasuunnitelman pääsykoetilannetta varten, niin tietää mitä tehdä, jos iskeekin paniikki koetilanteessa."
Mitä vinkkejä antaisit psykologian opinnoista haaveileville?
Mielestäni tärkeintä on pitää itsestään huolta ja olla itselleen myötätuntoinen. Pääsykokeeseen opiskellessa tulee yleensä jossain kohtaa takaiskuja ja turhauttaa, kun opiskelu ei suju. Silloin kannattaa pitää taukoa ja tehdä jotain hauskaa. Kova stressi ei tehosta opiskelua. Viimeiset päivät ennen pääsykoetta kannattaa myös käyttää rentoutumiseen.
Oman tavoitteen hyvien puolien pitäminen mielessä auttaa myös jaksamaan luku-urakan läpi. Voi tehdä vaikka ajatuskartan paperille siitä, miksi haluaa opiskella psykologiksi ja vilkaista sitä ennen opiskelua.
Matematiikan opiskeleminen on hyödyllistä psykologiaan hakiessa ja siihen kannattaa panostaa, vaikka se ei olisikaan se kaikkein kiinnostavin oppiaine omasta mielestä. Minulle oli kova pala, että matematiikan taitoni oli alkuun kompastuskivi pääsykokeessa. Laskurutiinin kehittämistä nelilaskimella laskemiseen kannattaa harjoitella, että se sujuisi hyvin pääsykokeessa. Harjoittelin myös tilastomatematiikan kaavojen kirjoittamista ulkomuistista.
Oma lukusuunnitelma ei aina pidä tai aika ei riitäkään. On tärkeää osata priorisoida, mitä kannattaa opiskella enemmän tai kerrata. Koin hyödylliseksi tehdä artikkeleista tiivistelmät, joista pystyi nopeasti tsekkaamaan esimerkiksi tutkimustulokset. Kokeessa täytyy usein yhdistellä artikkeleista saatua tietoa ja tilastomatematiikan osaamista – kiinnitä siis tähän huomioita opiskellessa.
Suosittelen tekemään toimintasuunnitelman pääsykoetilannetta varten, niin tietää mitä tehdä, jos iskeekin paniikki koetilanteessa. Aloitin kokeen tekemisen jostain helposta tehtävästä, koska se toi itseluottamusta ja sen jälkeen tein kokeen laajimman tai vaikeimman tehtäväkokonaisuuden, johon menee eniten aikaa. Ota rennosti ja tee parhaasi!
Mikä on parasta alalla, jota opiskelet? Mitä odotat tulevaisuudelta opintojen ja työelämän suhteen?
Psykologiassa ovat parasta alan monipuolisuus ja se, että saa oppia ihmisen mielestä ja käyttäytymisestä ihan mielettömän mielenkiintoisia asioita. Minulle oli myös tärkeää, että hakemallani alalla on hyvä työllisyystilanne.
Odotan tulevilta opinnoilta eniten kursseja, joilla saa harjoitella kliinistä työtä ja kohdata oikeita asiakkaita. Pitkän tähtäimen suunnitelmani työelämässä on kouluttautua psykoterapeutiksi.
