Yhdysvallat

Yleistä Yhdysvalloista

Yhdysvallat on Pohjois-Amerikassa sijaitseva liittovaltio, joka koosuu 50 osavaltiosta. Tämä kirjava, opiskelijalle monipuolisia vaihtoehtoja tarjoava maa on maailman johtava talousmahti sekä poliittinen suurvalta. Maan väkiluku on yli 308 miljoonaa ja se on yksi maailman vanhimpia perustuslaillisia tasavaltoja.

Pinta-alaltaan USA on maailman kolmanneksi suurin valtio, joka jakaantuu maantieteellisesti hyvin erilaisiin alueisiin. Luonto vaihtelee vuoristosta erämaahan, liiketalouden keskuksesta Hollywoodin viihdetuotantoon. Siten myös kulttuuritarjonta vaihtelee alueittain ja maassa vierailevalle tarjotaankin mahdollisuuksia moneen lähtöön. Maan suurimpia kaupunkeja ovat New York, Los Angeles sekä Chicago.

USA:n valuuttana on Yhdysvaltain dollari (USD), jonka kurssi on noin 1,30 EUR/USD (huhtikuu 2012).

USA:n julkinen liikenne ei ole yhtä kattava kuin Suomessa, jonka myötä ihmiset liikkuvat pääosin omilla autoillaan. Opiskelijalle hyvä kulkuväline kampusalueella on polkupyörä. Joillain kampusalueilla toimii myös yliopistoalueen sisäinen bussiliikenne. Autoilijan kannattaa ottaa huomioon, että kaikki osavaltiot eivät hyväksy suomalaista ajokorttia – ulkomaalaisten on siten suoritettava paikallinen ajokoe.

Yleistä opiskelusta Yhdysvalloissa

Yhdysvaltain koulutusjärjestelmä

USA:n koulutusjärjestelmä on monimuotoinen ja hajautettu, joka tarkoittaa sitä, että liittovaltion keskushallinto ei valvo opetustointa, vaan koulutuksen järjestäminen jää osavaltioiden vastuulle. Tämä tarkoittaa sitä, että kukin osavaltio vastaa alueellaan koulutuksen taloudellisesta, hallinnollisesta ja lainsäädännöllisestä järjestämisestä, sekä myös koulutuksen muodoista ja tavoitteista. Maassa ei siis ole yhtenäistä koulutusjärjestelmää vaan ennemminkin useita koulutusjärjestelmiä.

Yhdysvaltain oppilaitoksissa on yli puoli miljoona ulkomaista opiskelijaa, jonka lisäksi tuhansia ulkomaalaisia opiskelijoita osallistuu vuosittain erilaisille lyhytkursseille ja seminaareihin. Siten koulutuspalvelut kuuluvatkin USA:n kymmenen suurimman palvelualan vientituotteen joukkoon. Oppilaitoksia on niin yksityisiä kuin julkisia. Julkiset oppilaitokset ovat osavaltioiden ylläpitämiä kun taas yksityiset oppilaitokset ovat esimerkiksi aatteellisen tai uskonnollisten yhteisöjen tai erilaisten yhdistyksien ylläpitämiä.

Oppilaitostyypit Yhdysvalloissa

Oppilaitostyyppejä Yhdysvalloista löytyy useita. Useiden korkeakoulujen nimet voivat olle melko hämmentäviä, sillä nimessä voi esiintyä sana college tai university, mutta myös institute tai graduation school.

Jos oppilaitoksen nimessä on sana college, kyse on useimmiten 2-4 vuotisesta oppilaitoksesta. Jos nimessä on sana university, kyseessä on mitä todennäköisimmin korkeakoulu, joka tarjoaa sekä perus- että jatkotutkintoja. Kannattaa kuitenkin muistaa, että näin ei aina ole, sillä on olemassa myös college nimisiä oppilaitoksia, joissa voi saada jatkokoulutusta.

Undergraduate-tason koulutukset tarjoavat niin sanottuja kaksi- ja nelivuotisia college-opintoja. Yleisin kaksivuotisista undergraduate-oppilaitoksista on community college, jonka rinnalla on junior collegeja (usein yksityisiä oppilaitoksia). 

Nelivuotinen college voi olla osa yliopistoa tai korkeakoulua, joka tarjoaa myös mahdollisuuden jatkotukintoihin. College voi myös olla itsenäinen oppilaitos, joka ei tarjoa lainkaan jatkotutkintokoulutusta vaan ainoastaan nelivuotisen undergraduate -koulutuksen.

Opiskelu Yhdysvalloissa

Perustutkinto-opinnot Yhdysvalloissa

Perustutkintotason opintoja tarjoavia oppilaitoksia on USA:ssa tuhansia. Akateemisen kandidaatintason perustutkinnon (Bachelor Degree) suorittaminen kestää yleensä neljä vuotta. Perustutkinnon ohella opiskelija voi suorittaa myös alemmanasteisia, kaksivuotisia tutkinto-ohjelmia. Nämä ohjelmat valmentavat tiettyihin ammatteihin tai ovat osa Bachelor-perustutkintoa. Opiskelijaa, joka suorittaa joko Associate- tai Bachelor-tutkintoon sisältyviä opintoja, kutsutaan undergraduate-opiskelijaksi.

Jatkotutkinnot ja yliopistolliset ammattitutkinnot Yhdysvalloissa

Perustutkinnon lisäksi yliopistoissa voi lisäksi suorittaa jatkotutkintoja ja yliopistollisia ammattitutkintoja. Jatkotutkinnoiksi luetaan Master’s degree ja Doctor’s degree opinnot, ja niitä tarjotaan graduate school nimisissä oppilaitoksissa. Yliopistollisia ammattitutkintoja voi suorittaa esimerkiksi lääketieteessä ja oikeustieteessä. Jotta opiskelija voi suorittaa maisteritason opintoja, hänellä tulee olla pohjaopintoina kandidaatin opinnot. Maisteritutkinnon suorittaminen vie useimmiten 1-2 vuotta.

Koko tutkinnon suorittaminen Yhdysvalloissa

Tutkinnon suorittamiseen ulkomailla kannattaa valmistautua huolella, sillä tiedonhakuun, opiskelupaikan hankkimiseen ja rahoituksen järjestämiseen menee aikaa. Lisäksi käytännön järjestelyihin kannattaa varata kunnolla aikaa. Suositeltavaa onkin aloittaa opiskelupaikan hankintaprosessi vuosi ennen suunniteltua opintojen alkua.

Lyhytaikainen opiskelu Yhdysvalloissa

Vaihto-ohjelma on hyvä vaihtoehto opiskelijalle, joka ei halua suorittaa koko tutkintoaan Yhdysvalloissa, vaan hakea määräaikaista opiskelupaikkaa esimerkiksi yhdeksi lukukaudeksi tai koko lukuvuodeksi. Vaihto-ohjelmista kannattaa tiedustella oman yliopiston kansainvälisistä palveluista. Vaihto-opiskelupaikan hankkiminen itse on myös mahdollista, mutta tällöin kannattaa varmistaa, että USA:ssa opiskellut kurssit voidaan sisällyttää suomalaiseen tutkintoon.

Kuitenkin, vaihto-ohjelmat ovat opiskelijan kannalta usein vaivattomin ja edullisin tapa lähteä opiskelemaan Yhdysvaltoihin. Vaihtoon voi hakea opiskelija, joka opiskelee suomalaisessa yliopistossa, korkeakoulussa tai ammatillisessa oppilaitoksessa. Suomalaisella oppilaitoksella tulee olla sopimus opiskelijavaihdosta yhdysvaltalaisen oppilaitoksen kanssa. Tällöin opiskelijavaihdon periaatteena on, että ulkomailla suoritetut opinnot luetaan osaksi opiskelijan omaa tutkintoa Suomessa.

Ylioppilaskunta ja vapaa-aika Yhdysvalloissa

Yhdysvalloissa vapaa-ajantoiminta on vilkasta. Yliopistoissa ei ole erillisiä ylioppilaskuntia, vaan opiskelijoita edustaa joko oma oppilaskunta tai erillinen opiskelijaneuvosto, joiden katsotaan kuuluvan osaksi yliopistoa. Joissain yliopistoissa opiskelijoilta kerätään lukukausimaksujen yhteydessä erillinen maksu, jolla oppilaskunnat rahoittavat kerho- ja harrastustoimintaa. Yliopistoilla on monia erilaisia yhdistyksiä, seuroja ja ryhmiä.

Korkeakouluopintoihin hakeminen Yhdysvalloissa

Yhdysvallat tarjoaa opiskelijalla todella laajan vaihtoehtojen kirjon niin koulutusohjelmien ja pääainevalikoiman. Maantieteellisesti laaja maa antaa hakijalleen lisäksi runsaasti vaihtoehtoja, mistä omaa oppilaitosta voi etsiä, kun huomioon otetaan vielä ilmastovyöhykkeet. Hakuprosessi kannattaa aloittaa ajoissa, sillä sopivien vaihtoehtojen kartoittamiseen ja hakuvaatimusten täyttämiseen voi mennä aikaa.

Hakuajat Yhdysvalloissa

Amerikkalaisiin korkeakouluihin ei ole valtakunnallista yhteishakua, vaan haku on oppilaitoskohtainen ja opiskelupaikkaa haetaan suoraan oppilaitokselta. Siten hakuajat voivat vaihdella huomattavasti. Kannattaa myös ottaa huomioon, että joissain oppilaitoksissa haku syksyllä alkaviin opintoihin päättyy jo edellisenä vuonna. Toisissa hakuaika taas voi jatkua vielä myöhäiseen kevääseen.

Hakemukseen kannattaa käyttää aikaa, sillä korkeakoulut eivät yleensä käsittele puutteellisia hakemuksia. Siten kaikki tarvittavat liitteet tulee olla kunnossa ja perillä yliopistossa hakuajan päättyessä.

Useimmiten opiskelupaikkaa haetaan syyslukukaudella alkaviin opintoihin, mutta joillain korkeakouluilla on myös muita hakuaikoja vuodessa. Tällöin on siis mahdollista hakea opiskelupaikkaa vaikka kevätlukukaudesta alkaen. Ulkomaisen opiskelijan kannalta on kuitenkin suositeltavaa aloittaa opinnot syksyllä, sillä useimpien oppilaitosten tukipalvelut kansainvälisille opiskelijoille keskittyvät yleensä alkusyksyyn.

Hakuvaatimukset Yhdysvalloissa

Amerikkalaiseen collegeen tai yliopistoon voi hakea suomalaisen lukion tai muun vastaavan pohjakoulutuksen suorittanut henkilö. Pohjakoulutuksen tulee olla vähintään 12-vuotinen ja lisäksi hakijalla tulee olla riittävä englannin kielen taito. Maisteriopintoihin, eli Graduate-tasolle hakevalla tulee pohjakoulutuksena yleensä nelivuotinen kandidaatin tutkinto, joka vastaa amerikkalaista Bachelor-tutkintoa. Hakijan ei tarvitse kuitenkaan olla kirjoilla suomalaisessa yliopistossa tai muussa oppilaitoksessa.

Valintakriteerit vaihtelevat oppilaitoksittain sekä koulutusohjelmasta riippuen. Jotkut oppilaitokset haluavat tarjota kaikille mahdollisuuden koulutukseen, jolloin kynnys opintoihin on tarkoituksellisesti matala. Jotkut koulut ovat taas hyvin valikoivia ja usein hakija käykin tutustumassa oppilaitoksiin ja keskustelee opetushenkilökunnan kanssa ennen lopullista valintaa. Ulkomaiselta opiskelijalta tätä ei kuitenkaan edellytä, sillä vierailu useisiin yliopistoihin pitkän matkan takaa on usein mahdotonta.

Hakemukset ja hakuohjeet tilataan suoraan oppilaitoksilta, sillä ne ovat oppilaitoskohtaisia. Usein hakuohjeet ja hakemus löytyvät myös oppilaitoksen omilta nettisivuilta. Joissain oppilaitoksissa hakemuksen voi täyttää ja lähettää myös suoraan Internetin välityksellä. Huolellisesti täytetyt hakemukset liitteineen (jos liitteitä on vaadittu) palautetaan suoraan yliopistoon tai collegeen.

Kieli- ja tasotestit Yhdysvalloissa

Poikkeuksena Suomen käytännöstä, amerikkalaiset yliopistot eivät yleensä järjestä pääsykokeita, jotka olisi suoritettava paikan päällä. Esittävän taiteen linjoilla vaaditaan usein kuitenkin koe-esiintyminen. Hakijan on kuitenkin suoritettava oppilaitoksen vaatimat testit ennen hakuajan päättymistä. Näitä ovat esimerkiksi kieli- ja tasokokeet, joita järjestetään eri puolilla maailmaa. Kokeita järjestetään useita kertoja kuukaudessa.

Yliopistoon pyrkiville on omat testinsä, jotka yleisimmin ovat SAT I ja SAT II. Jatko-opintoihin pyrkiville järjestetään omat testinsä, usein GRE tai GMAT. Kansainväliseltä hakijalta vaaditaan lisäksi kielitesti, esim. TOELF. Yliopistot päättävät pitkälti itsenäisesti läpäisypisterajoista ja muista pääsyvaatimuksista. Vaikka opiskelija olisikin menestynyt opinnoissaan erinomaisesta, testitulosten jäädessä alle vaaditun pisterajan, opiskelijan hakemus jätetään kokonaan huomioimatta. Pisteiden ylitys ei kuitenkaan takaa vielä täysin opiskelupaikkaa, mutta sillä opiskelija välttää karsiutumisen heti valintaprosessin alkuvaiheessa.

Opiskelija voi pyytää testiorganisaatiota lähettämään testien tulokset suoraan hakemiinsa oppilaitoksiin. Tämä onkin suositeltavaa, sillä useat oppilaitokset eivät yleensä hyväksy opiskelijan itse lähettämää todistusta testituloksesta.

Opiskelukustannukset Yhdysvalloissa

Opiskelukustannukset

Opiskelukustannukset vaihtelevat yliopistosta, sijainnista sekä opiskelijan kulutustottumuksista riippuen. Lukukausimaksut vaihtelevat oppilaitoksittain muutamasta tuhannesta dollarista yli 30 000 dollariin vuodessa. Tämän lisäksi opiskelukustannuksiin täytyy ottaa huomioon ruokailusta, asumisesta, matkoista, oppimateriaalista ja henkilökohtaisista menoista aiheutuvat kustannukset.

Lukukausimaksujen lisäksi korkeakouluilla on muita pakollisia maksuja, joita ovat esim. terveydenhuoltomaksu, ulkomaisten opiskelijoiden maksu, harrastustoimintamaksu jne. Maksut ja niiden suuruus vaihtelevat oppilaitoksesta riippuen. Useat yliopistot julkaisevat kotisivuillaan lukuvuosi- tai kausikohtaisen kustannuslaskelman, josta opiskelija saa hieman vinkkiä opiskelukulujen laskemiseen.

Opiskelumateriaalien ja oppikirjojen aiheuttamat kustannukset vaihtelevat oppilaitoksen ja opintoalan mukaan, esimerkiksi taidealoilla opiskelutarvikkeet voivat olla merkittävä menoerä. Yliopisto-opiskelijan vuosittaiset oppikirjakulut ovat keskimäärin 600–900 euroa. Kannattaa kuitenkin ottaa selvää, voiko kampukselta ostaa mahdollisesti käytettyjä kirjoja, sillä käytetyt oppikirjan ovat usein edullisempia kuin täysin uudet kirjat. Monet yliopistokirjakaupat ostavat käytetyt oppikirjat takaisin opiskelijoilta lukuvuoden lopussa.

Opintojen rahoitus Yhdysvalloissa

Opintotuki Yhdysvaltoihin

Opintotuki on useimpien, varsinkin perustutkinto-opiskelijoiden tärkein rahoituslähde. Useimpia apurahoja ja stipendejä myönnetään pääasiassa jatko-opiskelijoille. Kelan opintotukikeskus voi myöntää opintotukea ulkomailla opiskeluun, jos opinnot sisältyvät Suomessa suoritettavaan tutkintoon tai johtavat tutkinnon suorittamiseen valtiollisessa tai virallisesti hyväksytyssä oppilaitoksessa. Siten siis Yhdysvalloista valitun oppilaitoksen on oltava asianmukaisesti akkreditoitu. Tarkempia tietoja opintotuesta löydät Kelan sivuilta.

Asuminen ja opiskelijaruokailu Yhdysvalloissa

Opiskelija-asunnot sijaitsevat yleensä oppilaitosten kampusalueilla. Useimmissa asuntolahuoneissa majoittuu kahdesta neljään opiskelijaa. Huoneet ovat yleensä kalustettuja, joten opiskelijan ei tarvitse huolehtia huonekalujen hankinnasta. Asunnot ovat melko samantasoisia kuin opiskelija-asunnot Suomessa, vaikkakin usein ahtaampia.

Osa yliopistoista edellyttää, että ulkomaiset perustutkinto-opiskelijat asuvat ensimmäisen lukuvuotensa opiskelija-asuntolassa. Yliopistoilla voi olla erityinen asuntola ulkomaisille opiskelijoille ja tutkijoille. Yliopistot lähettävät asunnonhakulomakkeen usein hyväksymiskirjeen mukana, jolloin lomake kannattaa palauttaa mahdollisimman nopeasti, koska asuntolapaikat jaetaan yleensä hakemusten saapumisjärjestyksessä.

Asunnon voi toki hankkia myös vapailta markkinoilta, mutta tämä kannattaa tehdä vasta opiskelupaikkakunnalla. Vapaita asuntoja voi tiedustella esimerkiksi oppilaitoksen asuntoasiain toimistosta, paikallisilta sanomalehdiltä sekä Internetistä. Asuntoa vuokratessa kannattaa lukea koko vuokrasopimus erittäin tarkkaan pienellä kirjoitettuja alaviitteitä myöten. Kansainväliselle opiskelijalla on suositeltavaa vuokrata asunto kalustettuna, jolloin ei tarvitse kuluttaa aikaa ja rahaa huonekalujen hankintaan, eikä tarvitse myöskään miettiä, miten huonekaluista pääsee eroon ennen kotimatkaa.

Lähteet: Fulbright Center, USA fakta