Valtio-oppi

Valtio-oppi auttaa tulkitsemaan politiikkaa ja valtaa

Valtio-oppi on kansantaloustieteen ja sosiologian ohella yksi perusyhteiskuntatieteistä. Valtio-opissa pyritään tulkitsemaan uudella tavalla valtio-opin perinteisiä peruskäsitteitä, kuten politiikkaa, poliittisia järjestelmiä ja valtaa.

Nykyinen valtio-oppi ei ole pelkästään valtioinstituutioon keskittyvä tieteenala, vaan se lähestyy laaja-alaisesti erilaisia poliittisia ilmiöitä. Politiikkaa voidaan nähdä mitä erilaisimmissa ympäristöissä, ja valtio-opin tutkimusongelmat sivuavatkin usein esimerkiksi sosiologian, historian, julkisoikeuden tai käytännöllisen filosofian kiinnostuksen kohteita.

Valtio-opin opiskelu

Suomessa valtio-oppia voi opiskella pää- tai sivuaineena Helsingin, Turun, Tampereen ja Jyväskylän yliopistoissa, Åbo Akademissa ja Lapin yliopistossa. Kansainvälinen politiikka on eriytetty omaksi oppiaineeksi Tampereen ja Lapin yliopistoissa, samoin hallinto-oppi Tampereen yliopistossa. Helsingin yliopistossa valtio-oppi, hallinto-oppi ja kansainvälinen politiikka ovat muodollisesti yksi ja sama oppiaine.

Valtio-oppia lukemalla voi kouluttautua yliopistosta riippuen joko valtio- tai yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi (3 vuotta) tai maisteriksi (5 vuotta). Tiedekunnan jatkotutkintoja ovat valtiotieteiden lisensiaatin ja valtiotieteiden tohtorin tutkinto.

Valtio-opin opiskelu ulkomailla

Yleisin tapa ulkomailla opiskeluun on opiskelijavaihto. Vaihtoon voi päästä opiskelijavaihto-ohjelmien kautta tai hankkimalla vaihto-opiskelupaikkansa itse.

Jos olet kiinnostunut suorittamaan koko valtio-opin koulutuksen ulkomailla, kannattaa sinun ottaa yhteyttä suoraan kiinnostuksesi kohteena olevaan kouluun saadaksesi kaikki tarvittavat tiedot.

Työelämä valtio-opin opintojen jälkeen

Valtio-opin opinnot antavat valmiuksia hyvinkin erilaisille aloille, kuten poliittisen elämän eri sektoreille, kansainvälisiin tehtäviin, hallintoon ja suunnitteluun, tutkimukseen ja koulutukseen sekä järjestöjen palvelukseen.

Moni valtio-oppia opiskellut työskentelee julkisessa hallinnossa, mutta myös yritykset ja järjestöt tarjoavat työpaikkoja. Osa työskentelee kansainvälisten suhteiden parissa esimerkiksi suurlähetystöissä ja kansainvälisissä järjestöissä.

Valinnan mahdollisuuksia lisäävät laaja-alaiset opinnot ovat selkeä etu nykyaikaisilla työmarkkinoilla, joilla arvostetaan käsitteelliseen ajatteluun, laaja-alaisten kokonaisuuksien hallitsemiseen sekä erilaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämiseen liittyviä valmiuksia.

Palaa sivun alkuun

Lähteet:  Turun yliopisto, Helsingin yliopisto, Opintopolku