Saksa

Yleistä Saksasta

Saksa on Länsi-Euroopan suurin valtio jossa asuu noin 82 miljoonaa asukasta, joista 3,4, miljoonaa asuu pääkaupungissa Berliinissä. Muita suuria kaupunkeja ovat Hampuri, München, Köln ja Frankfurt am Main.

Saksa kuuluu Euroopan unioniin ja siten maassa on käytössä yhteisvaluutta euro. Valtiomuodoltaan Saksa on liittovaltio – maan 16 osavaltiota voivat itse päättää monista itseään koskevista asioista. 

Yleistä opiskelusta Saksassa

Saksan kuuluisat ja perinteikkäät korkeakoulut houkuttelevat ulkomaisia opiskelijoita. Koulutustarjonta on runsas, sillä tarjolla on 13 500 eri opintokokonaisuutta. Suurin osa opetuksesta on saksaksi, mutta lähes 1000 kansainvälisessä koulutusohjelmassa opetuskielenä on englanti tai esimerkiksi ranska.

Saksan koulutusjärjestelmä

Saksassa on yhtenäinen koulutusjärjestelmä, mutta päätösvalta koulutuksesta sekä sitä koskevasta lainsäädännöstä on osavaltioilla. Koulutusjärjestelmä jakautuu perusasteeseen, toiseen asteeseen ja korkea-asteeseen. Oppivelvollisuus alkaa kuuden vuoden iässä ja kestää osavaltiosta riippuen 9 tai 10 vuotta.

Peruskoulu Saksassa

Maksuton, nelivuotinen julkinen peruskoulu on yhteinen kaikille. Sen jälkeistä koulutusta säätelevät eri osavaltioiden omat säädökset, ja oppilas voi valita erityyppisten koulujen väliltä. Perusasteen päättötodistuksilla voi hakea toisen asteen opintoihin joko yleissivistävään tai ammatilliseen koulutukseen.

Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus Saksassa

Yleissivistävän toisen asteen lopuksi suoritetaan Suomen ylioppilaskirjoituksia vastaava päättökoe, jonka suorittaminen antaa korkeakoulukelpoisuuden.

Saksassa on tarjolla monipuolisesti toisen asteen ammatillista koulutusta, jota voi opiskella päätoimisesti kahdella eri tavalla: joko opiskelemalla täysipäiväisesti ammatillisessa oppilaitoksessa tai oppisopimuskoulutuksessa. Kokoaikainen opiskelu ammatillisessa oppilaitoksessa kestää noin 2–3 vuotta ja oppisopimuskoulutuksessa 2–3,5 vuotta. Oppisopimuskoulutus on Saksassa erittäin suosittua, sillä oppivelvollisuuden suorittaneista jopa kaksi kolmasosaa jatkaa opintoja oppisopimuskoulutuksessa.

Korkeakoulutus Saksassa

Saksan korkeakoulutusjärjestelmä on jakautunut kahteen osaan: akateemisesti suuntautunutta korkeakoulutusta tarjoavat yliopistot ja ammatillisesti suuntautunutta korkeakoulutusta tarjoa-vat Fachhochschule-korkeakoulut.

Korkeakoulutuksen ensimmäisen vaiheen opinnoista suoritettava tutkinto on nimeltään Bachelor, jonka suorittaminen kestää 3–4 vuotta. Master on akateeminen jatkotutkinto, jonka edellytyksenä on, että opiskelija on suorittanut jo Bachelorin tai vastaavan tutkinnon. Opinnot kestävät 1–2 vuotta. Master-tutkinto oikeuttaa hakeutumaan tohtorin tutkintoon johtaviin opintoihin. Tohtorin tutkinnon suorittaminen kestää yleensä 2–5 vuotta.

Haku korkeakouluun Saksassa

Opiskelupaikan saaminen saksalaisesta korkeakoulusta on usein helpompaa kuin suomalaisesta, sillä suureen osaan koulutusohjelmia pääsee opiskelemaan ilman pääsykoetta tai aiempaan opintomenestykseen perustuvaa karsintaa. Lisäksi suomalaisia hakijoita kohdellaan tasavertaisina saksalaisten kanssa.

Hakuajat Saksassa

Haku lokakuussa alkavalle talvilukukaudelle alkaa tavallisesti kesäkuussa ja jatkuu aina heinäkuun puoleen väliin asti. Huhtikuussa alkavalle kesäkaudelle haku alkaa tavallisesti joulukuussa ja jat-kuu tammikuun puoleen väliin asti. Toki joissain korkeakouluissa hakuaika loppuu aikaisemmin, joten on suositeltavaa, että tarkka hakuaika kannattaa varmistaa oman korkeakoulun verkkosivuilta.

Yleiset pääsyvaatimukset Saksassa

Suomalaisille hakijoille tärkein pääsyvaatimus saksalaisiin korkeakouluihin on ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkintotodistuksessa pitää olla suoritettuna äidinkieli, yksi vieraskieli, matematiikka ja yksi luonnontieteellinen aine. Mikäli opiskelija ei ole suorittanut ylioppilastutkinnossa matematiikkaa ja yhtä luonnontieteellistä ainetta, ne voi korvata lukion päättötodistuksella. Poikkeuksena ovat ne taideaineet, joiden pääsyvaatimuksena on myös pääsykoe. Tällöin suoritettu ylioppilastutkinto riit-tää.

Kielitaitovaatimukset Saksassa

Korkeakoulut edellyttävät ulkomaalaisilta tutkinto-opiskelijoilta hyvää saksan kielen taitoa. Vaihto-opiskelijoilta ei aina vaadita näyttöä saksan kielen osaamisesta. Poikkeuksena kielitaitovaatimuksiin ovat myös kansainväliset koulutusohjelmat, joissa opiskellaan yleensä englannin kielellä. Näihin ohjelmiin hakevien ei tarvitse välttämättä osata saksaa, mutta sen sijaan riittävä englannin kielen taito täytyy osoittaa esimerkiksi TOEFL- tai IELTS-kielikokeilla.

Hakumenettely Saksassa

Hakumenettely vaihtelee sekä aineen että korkeakoulun mukaan – tarkat ohjeet kannattaakin tarkistaa suoraan oppilaitokselta. Hakemuksen käsittelystä saatetaan periä käsittelymaksu, joka on yleensä joitakin kymmeniä euroja.

Hakuprosessi voi vaihdella korkeakoulujen välillä. Joissakin korkeakouluissa tietyille aloille saa opiskeluoikeuden automaattisesti, jos täyttää muodolliset vaatimukset. Näitä vaatimuksia suomalaisille hakijoille ovat ylioppilastutkintotodistus tai vastaava ja riittävä saksan kielen taito. Tällöin hakemus lähetetään tavallisesti joko suoraan korkeakouluun tai esimerkiksi uni-assist-verkkosivujen kautta. Joissakin korkeakouluissa taas sisäänotettavien opiskelijoiden määrää on rajoitettu tietyissä aineissa. Tällöin korkeakoulut asettavat itse valintakriteerit, joiden perusteella ne valitsevat opiskelijat.

Kuten Suomessa, myös Saksassa joihinkin aineisiin on valtakunnallisesti enemmän hakijoita kuin paikkoja. Näitä aineita kutsutaan Numerus clausus -aineiksi, NC-Fächer. Niihin haetaan valtakunnallisen hakumenettelyn kautta, jota hoitaa Stiftung für Hochschulzulassung -säätiö hochschulstart.de-verkkosivuilla. Opiskelupaikat jaetaan ylioppilastodistuksen sekä odotusajan perusteella, mikä tarkoittaa sitä, että jos hakija joutuu odottamaan opiskelupaikkaa yhden tai useamman lukukauden riittämättömän ylioppilastodistuksen vuoksi, odotusaika lasketaan hakijalle eduksi.

Hakemus ja liitteet

Korkeakoulut vaativat täytetyn hakulomakkeen lisäksi virallisesti oikeiksi todistetut kopiot lukion päättötodistuksesta ja ylioppilastodistuksesta. Hakemukseen tulee liittää myös kopiot virallisen kääntäjän tekemistä todistusten saksankielisistä käännöksistä.

Todistusten ja käännösten kopiot voi todistuttaa oikeiksi Saksan suurlähetystössä tai Saksan kunniakonsuleilla maksutta korkeakouluun hakua varten. Hakija ei saa koskaan lähettää hakemuksen mukana alkuperäisiä todistuksia tai käännöksiä. Ne esitetään vasta ilmoittautumisen yhteydessä.

Kansainväliset ja englanninkieliset opinnot Saksassa

Saksan korkeakouluissa on noin 1000 kansainvälistä koulutusohjelmaa eri koulutustasoilla. Yleen-sä kansainvälisten koulutusohjelmien opetus- ja opiskelukieli on englanti, sillä noin puolet kansainvälisten opintojen opiskelijoista tulee ulkomailta.

Bachelor-tason koulutusohjelmia on erityisesti kaupallisissa ja talousaineissa. Master-tasolla tarjo-taan enemmän englanninkielisiä opintoja.

Useimmissa englanninkielisissä koulutusohjelmissa hakijoilta saatetaan vaatia TOEFL- tai IELTS-kielikokeen suorittamista. Korkeakoulun kansainvälisten asioiden toimisto antaa lisätietoa kielitaito-vaatimuksista.

Haku Master-opintoihin Saksassa

Master-tutkinto on ylempi akateeminen loppututkinto Saksassa ja tavallisesti opintoihin voi hakea, kun on suorittanut Bachelor-tutkinnon tai vastaavan. Viime vuosina korkeakoulut ovat kuitenkin rajoittaneet paikkoja Master-opintoihin, ja valitsevat opiskelijat niihin usein Bachelor-tutkinnon arvosanojen perusteella.

Haku ammatilliseen koulutukseen Saksassa

Ammatilliseen koulutukseen ei ole keskitettyä hakua. Kun olet löytänyt sopivan koulutusalan, hae paikkaa joko suoraan yrityksestä (oppisopimuskoulutus) tai oppilaitoksesta (ammatillinen koulutus oppilaitoksessa). Hakumenettely vaihtelee paljon eri ammattikoulutusmuotojen välillä.

Opiskelu ammatillisessa koulutuksessa vaatii hyvää saksan kielen taitoa, sillä opetuskieli on saksa. 

Opiskelijana Saksassa

Saksa on lähellä ja sinne on helppo mennä opiskelemaan. Saksalaiset ovat tunnettuja avuliaisuudestaan ja ulkomaalaisista opiskelijoista pidetäänkin hyvää huolta, ja heitä autetaan mahdollisissa ongelmissa. Korkeakoulun kansainvälisten asioiden toimisto sekä ylioppilaskunta järjestävät ulkomaalaisille opiskelijoille toimintaa, jotta kotiutuminen Saksaan helpottuu.

Opiskelijatoimintaa korkeakouluissa hyvinkin aktiivista. Korkeakoulut järjestävät opiskelijoille muun muassa elokuvaesityksiä, taidenäyttelyitä, kirjallisuuspiirejä, urheilumahdollisuuksia ja teatteria. Osallistuminen tapahtumiin on useimmiten ilmaista samoin kuin korkeakoulujen järjestävä monipuolinen urheilutoiminta.

Koulujen liepeillä sijaitsevat Kneipet (baari) ja kahvilat ovat usein opiskelijoiden kantapaikkoja, joissa on helppo tutustua muihin opiskelijoihin ja ruoka on tavallisesti edullista. Ainejärjestöjen ja oppilasjärjestöjen kantapöydissä opiskelijat tapaavat toisiaan säännöllisesti.

Lukuvuosi Saksassa

Suomesta poiketen Saksassa ei ole syys- ja kevätlukukautta vaan talvi- ja kesälukukausi. Lukukausi kestää 6 kuukautta. Yliopistoissa talvilukukausi kestää lokakuusta maaliskuuhun ja kesälukukausi huhtikuusta syyskuulle. Ammattikorkeakouluissa talvilukukausi on syyskuusta maaliskuuhun ja kevätlukukausi maaliskuusta elokuuhun.

Opetus ja luennot alkavat normaalisti aloituskuukauden puolessa välissä ja kestävät noin 14–15 viikkoa. Tätä aikaa kutsutaan nimellä luentoaika, jonka lopuksi pidetään tentit. Luentoajan jälkeen alkaa noin 2 kuukautta kestävä vapaajakso, jonka aikana voi palauttaa harjoitustehtäviä, suorittaa työharjoittelun tai lomailla.

Lukukausimaksut Saksassa

Moniin maihin verrattuna Saksassa on edullista opiskella. Joko lukukausimaksua ei ole ollenkaan tai se on vain murto-osa monien muiden maiden perimästä summasta. Valtaosassa osavaltioissa ei kuitenkaan peritä minkäänlaista lukukausimaksua.

Opiskelijat osallistuvat kuitenkin usein ylioppilaskunnan ylläpitämien palvelujen kustannuksiin niin kutsutun Semesterbeitrag:in muodossa. Tämä maksu vaihtelee 50–150 euron välillä lukukaudessa. Se sisältää tavallisesti paikallisliikenteen lipun, jolla voi matkustaa julkisilla liikennevälineillä opiskelukaupungin alueella.

Perusopinnot ja pääopinnot Saksassa

Saksassa opinnot jaetaan perusopintoihin ja pääopintoihin. Perusopinnoissa käsitellään opiskeltavan aineen perusteorioita sekä opetellaan tieteellistä työskentelyä. Opintomuodot ja vapaus valita kursseja vaihtelevat koulutusohjelmasta toiseen. Useimmissa koulutuksissa opiskelijalla on mahdollista valita pääaineen lisäksi 1-2 sivuainetta.

Oppilaskunnat Saksassa

Yleensä opiskelijasta tulee korkeakouluun ilmoittautumisen yhteydessä ylioppilaskunnan jäsen. Ja jäsenmaksu kattaa ylioppilaskunnan tarjoamat palvelut. Opiskelijoiden muodostamat ainejärjestöt ajavat eri aineiden opiskelijoiden etuja laitostasolla.

Opiskelijakaupungeissa ylioppilaskunnat tarjoavat opiskelijoille esimerkiksi edullista ruokaa opiskeli-jaruokaloissa (Mensa) ja -kahviloissa, edullista asumista opiskelija-asuntoloissa sekä neuvontaa niin käytännön asioissa kuin henkisessä jaksamisessakin.

Opintojen rahoitus Saksassa

Suurin osa ulkomailla opiskelevista suomalaisista rahoittaa opintojaan Kelan opintotuella. Opintotu-en lisäksi monet opiskelijat työskentelevät opintojen ohessa. Perustutkintoon on harvoin tarjolla apurahaa, sillä apurahat ja stipendit jaetaan yleensä jatko-opiskelijoille ja tutkijoille.

Opintotuki Saksaan

Suomalaisen opiskelijan on mahdollista saada opintotukea myös ulkomaille. Tukea voi saada ulko-maisiin opintoihin, jotka sisällytetään suomalaiseen tutkintoon – esimerkiksi kun opiskelija lähtee opiskelijavaihtoon tai työharjoitteluun ulkomaille. Lisäksi Kelan myöntämää opintotukea voi tietyin ehdoin saada koko tutkinnon suorittamiseen – ehdot ovat, että opiskelu on tutkintoon johtavaa, opinnot tapahtuvat julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa sekä opintojen tulee vasta-ta Suomessa tuettavia opintoja.

Työskentely opintojen ohessa

Elantoa voi myös hankkia itse – suomalaisella opiskelijalla on nimittäin mahdollisuus työskennellä Saksassa rajoituksetta. Kokonaan opintojen rahoitusta ei kuitenkaan kannata laskea palkkatyön varaan – kuten sanottu, opiskelukin on täysipäiväistä työtä ja siten muulle työskentelylle ei välttä-mättä jää aikaa. Osa-aikatyö onkin hyvä ja joustava vaihtoehto opiskelijalle. Kannattaa kuitenkin muistaa, että osa-aikaisen työpaikan löytäminen ei välttämättä ole helppoa. Ensiksi kannattaa kysyä oman korkeakoulun ylioppilaskunnan työnvälityksestä.

Opiskelijavaihto Saksassa

Opiskelijavaihtoon lähteminen edellyttää, että sinulla on opiskelupaikka suomalaisessa oppilaitok-sessa. Opiskelijavaihdossa suoritat osan opinnoistasi ulkomailla, ja siten ne sisällytetään useimmiten osaksi Suomessa suoritettavaa tutkintoa. Tarkempia tietoja opiskelijavaihdosta saat oppilaitoksesi kansainvälisten asioiden toimistosta.

Ammattiin opiskelevat

Jotkin ammatilliset oppilaitokset järjestävät kansainvälisiä hankkeita, joihin voi liittyä opiskelijavaihtoa. Vaihtoon haetaan hankkeen järjestäjän eli useimmiten oppilaitoksen kautta. Opiskelijavaihto ammatillisista oppilaitoksista kestää useimmiten muutaman viikon ja siihen voi kuulua hankkeesta riippuen opiskelua, työssäoppimista tai molempia.

Korkeakouluopiskelijat

Helpointa on lähteä vaihtoon sellaisiin ulkomaisiin korkeakouluihin, joiden kanssa omalla suomalaisella korkeakoulullasi on yhteistyösopimus. Voit myös järjestää vaihtopaikan kokonaan itse. Vaihtopaikan voi toki myös järjestää itse.

Korkeakoulujen opiskelijavaihtoa rahoittavat vaihto-ohjelmat, kuten Euroopan maihin suuntautu-nut Erasmus sekä Pohjoismaihin ja Baltiaan suuntautuva Nordplus. 

Asuminen Saksassa

Jos on tottunut korkeaan vuokratasoon, Saksassa asunnonetsijä tulee yllättymään iloisesti. Erityisesti pääkaupungissa Berliinissä ja pienemmissä kaupungeissa vuokramenot ovat kohtuulliset. 

Opiskelijat hankkivat asuntonsa itse joko korkeakoulun opiskelija-asuntoloista tai vapailta markkinoilta. Kannattaa myös ottaa selvää alueen yksityisistä asuntoloista. Korkeakoulun kansainvälinen toimisto neuvoo ulkomaalaisia opiskelijoita myös asuntoasioissa.

Opiskelija-asunnot Saksassa

Jos haluaa saada paikan korkeakoulun opiskelija-asuntolasta, hakemus kannattaa lähettää hyvissä ajoin. Asuntolapaikkoja on rajoitetusti ja opiskelijoita Saksassa noin 2 miljoonaa. Monet haluavat asua opiskelija-asuntolassa, sillä vuokra on kohtuullinen ja asuntolassa tutustuu muihin opiskelijoihin – siten myös kysyntää riittää.

Erilaisia opiskelija-asuntoja

Asuntolat sijaitsevat useimmiten eri puolella kaupunkia korkeakoulun eri yksiköiden läheisyydessä. Tasoltaan asuntolat voivat vaihdella keskenään paljon, mutta usein niissä on peruskalusteet kuten sänky, kirjoituspöytä ja vaatekaappi.

Yleisimmin asuntolassa saa oman huoneen, mutta tarjolla on myös 2 hengen huoneita. Keittiö ja pesutilat jaetaan muiden samassa solussa asuvien kesken. Joissain asuntoloissa on myös pieniä yksiöitä tai kaksioita. Asuntoa haetaan useimmiten oppilaitosten asuntopalvelusta.

Vuokra-asunnot Saksassa

Vuokra-asuntoilmoituksia julkaistaan paikallislehdissä 1–2 kertaa viikossa, keskiviikkoisin ja lauantaisin. Niitä voi lukea yleensä myös internetissä erityisiltä asuntopalstoilta ja -sivustoilta.

Vuokra ja vuokratakuu

Vuokran suuruus ilmoitetaan usein ”kylmänä” eli Kaltmiete. Tämän lisäksi vuokralainen joutuu maksamaan erikseen lämmityksestä, sähköstä, kaasusta, vedestä ja jätehuollosta oman kulutuksensa mukaan.

Vuokranantajat vaativat usein vuokratakuun, joka saa olla korkeintaan kolmen kuukauden vuokran suuruinen ja maksetaan takaisin asunnosta lähtiessä.

Elinkustannukset Saksassa

Eläminen Saksassa on halvempaa kuin Suomessa, sillä ruoan, asumisen ja vaatteiden hinta on EU:n keskitasoa.

Opiskelijan elinkustannukset

Opiskelijan kustannuksia nostavat mahdolliset lukukausimaksut. Useimmissa osavaltioissa lukukau-simaksuja ei peritä lainkaan, mutta suurimmillaan ne voivat olla jopa vajaa 1000 euron luokkaa.

Mahdollisen lukukausimaksun lisäksi opiskelijat osallistuvat oppilaskunnan ylläpitämien palvelujen kustannuksiin niin kutsutun Semesterbeitrag:in muodossa. Tämä maksu vaihtelee 50–150 euroon lukukaudessa, ja sisältää yleensä paikallisliikenteen lipun, jolla voi matkustaa julkisilla liikennevälineillä opiskelukaupungin alueella.

Terveydenhoito Saksassa

Saksaan opiskelemaan tai työnhakuun lähtevien kannattaa hankkia Kelastaeurooppalainen sairaanhoitokortti (European Health Insurance Card), jolla opiseklija saa sairaanhoitoa, jos hän sairastuu äkillisesti tai joutuu tapaturmaan. Opiskelija pääsee hoitoon myös, jos hänen pitkäaikaissairaus vaatii sitä. Kortilla saa sairaanhoitoa samalla hinnalla ja samoin periaattein kuin Saksassa pysyvästi asuvat henkilöt.

Lähde: maantieto.net, Maailmalle.net