Espanja

Yleistä Espanjasta

Espanja tunnetaan ympäri maailman erittäin suorittuna matkailumaana ja lomakohteena. Erityisesti suomalaisten keskuudessa maa on suosittu lomakohde, ja osa matkaakin maahan jäädäkseen. Espanjan kiireetön elämän tyyli, hyvä ruoka ja suopea ilmasta vetoavat erityisesti niihin, jotka etsivät elämänlaatua. Espanja onkin tilastojen kärjessä, kun mitataan, missä ihmiset elävät terveimpinä pisimpään.

Espanja on EU:n toiseksi suurin maa. Maan opiskelijamäärät ovat Euroopan korkeimpia ja espanjalaisella yliopistokoulutuksella onkin erittäin pitkät perinteet – maan ensimmäinen yliopisto perustettiin jo vuonna 1218. Tällä hetkellä rekisteröityjä yliopistoja on noin 80 ja siten siis tarjottujen yliopistotutkintojen valikoima on hyvin laaja. Useimmissa espanjalaisissa oppilaitoksissa opetuskieli on espanja.

Espanjan yliopistot eivät houkuttele ainoastaan koko tutkinnon opiskelijoita vaan myös vaihto-opiskelijoita. Espanja valitaankin vuosi vuoden jälkeen Erasmus vaihto-ohjelman yhdeksi suosituimmaksi kohdemaaksi.

Suomen kansalainen ei tarvitse oleskelu- tai asumislupaa Espanjassa. Maahan tultaessa mukana täytyy olla voimassa oleva passi tai virallinen henkilötodistus. Huomioon tulee ottaa, että ajokortti ei ole virallinen henkilöllisyystodistus.

Jos suunnitelmissasi on jäädä asumaan Espanjaan yli kolmeksi kuukauden, olet velvoitettu ilmoittumaan paikalliselle viranomaiselle ja hankkimaan ulkomaalaisen tunnistenumeron. Tämä numero auttaa sinua erityisesti sosiaaliturvatunnuksen hankkimisessa ja pankkitilin avaamisessa.

Yleistä opiskelusta Espanjassa

Opiskelijana Espanjassa

Espanjan perinteisiä opiskelukaupunkeja ovat Granada ja Salamanca, jotka ovat kuuluisia tapas-kulttuuristaan ja vilkkaasta yöelämästään. Ulkopuolinen voikin helposti luulla, että opiskelijaelämä Espanjassa on pelkkää juhlaa. Todellisuus on kuitenkin toinen – opiskelu on täysipäiväistä työtä ja tenttikausien aikana lukusalit voivat olla auki jopa ympäri vuorokauden.

Espanjan koulutusjärjestelmä

Espanjassa on yhteensä 17 autonomista maakuntaa ja koulutuksen hallinto on siten hajautettu valtion, autonomisten alueiden hallitusten ja paikallishallintoelimien kesken. Oppilaitokset jaetaan rahoitusmuodon perusteella julkisiin ja yksityisiin. Valtaosa oppilaitoksista on julkisia.

Opiskelijatoiminta Espanjassa

Espanjalaisten yliopistojen tiedekunnilla on opiskelijajärjestöjä ja oppilaskunta, johon valitaan jäsenet kahden vuoden välein vaaleilla. Lisäksi tiedekunnissa voi toimia poliittisia järjestöjä.

Järjestäytynyt opiskelijatoiminta keskittyy enimmäkseen urheilun ja kulttuurin ympärille. Tutor-toiminta ei ole Espanjalaisissa kovin yleistä, mutta monissa yliopistossa on vaihto-opiskelijoille tarkoitettuja järjestöjä, jotka järjestävät muun muassa matkoja eri puolille Espanjaa.

Opiskelu Espanjassa

Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutus tarkoittaa oppivelvollisuuden suorittamisen jälkeistä yleissivistävää tai ammatillista koulutusta. Pääsyvaatimuksena koulutukseen on peruskoulun päättötodistus.

Yleissivistävä lukio (Bachillerato) kestää kaksi vuotta. Lukio-opinnot voi suorittaa johonkin erityisalaan keskittyneessä oppilaitoksessa (kuten esimerkiksi liikuntalukiossa) ja etä- tai iltaopiskeluna. Erikoistumisopinnot jakautuvat taideopintoihin, tieteen ja teknologian opintoihin sekä humanistisiin ja yhteiskuntatieteellisiin opintoihin. Taideopinnoissa on valittavissa kaksi linjaa: kuvataiteet tai näyttämötaiteet. Humanistiset ja yhteiskuntatieteelliset opinnot sisältävät taloustieteen, maantiedon, kreikan ja latinan kielen, nyky-yhteiskunnan historian, kirjallisuustieteen ja yhteiskuntatieteisiin sovelletun matematiikan kursseja. Tieteen ja teknologian opinnoissa puolestaan keskitytään biologiaan ja maantietoon, ympäristötieteisiin, tekniseen piirtämiseen, fysiikkaan ja kemiaan sekä matematiikkaan. Myös kansainvälisen IB-lukiotutkinnon suorittaminen on Espanjassa mahdollista.

Espanjalaisessa lukiojärjestelmässä ei ole ylioppilaskirjoituksia. Lukion päättötodistus oikeuttaa osallistumaan yliopiston pääsykokeeseen tai jatkamaan opintoja ammatillisessa korkeakoulussa.

Ammatillinen koulutus kestää alasta riippuen 1,5–2 vuotta ja sen tavoitteena on antaa opiskelijalle tietyn ammatin vaatima tiedollinen ja taidollinen pätevyys. Koulutus on organisoitu opintojaksoihin ja -moduuleihin, ja käytännön työharjoittelua on myös suuri osa opintoja. Ammatillinen koulutus on valtion oppilaitoksissa maksutonta. Ammatillinen koulutus jakautuu keskiasteeseen ja ylempään asteeseen. 

Tämän lisäksi monet alat jakautuvat edelleen pienempiin osiin koulutusohjelmien mukaan. Ammattitutkintojen tarjonta on erittäin monipuolinen. Joukossa onkin paljon koulutusohjelmia, joita ei ole tarjolla edes Suomessa.

Korkea-asteen koulutus

Espanjalaisessa järjestelmässä korkea-asteen koulutukseen lukeutuu yliopistokoulutus, korkea-asteen taidekoulutus, korkea-asteen liikunnallinen koulutus ja korkea-asteen ammatillinen koulutus. Huomaathan, että korkea-asteen ammatillinen koulutus ei vastaa Suomen ammattikorkeakoulua.

Espanjalainen korkeakoulutusjärjestelmä on käynyt läpi muutosvaiheita viime vuosien aikana. Espanja on viime aikoina panostanut yliopistojensa kansainvälistymiseen mm. osallistumalla Bolognan prosessiin. Bolognan prosessi pyrkii muun muassa helpottamaan opiskelijaliikkuvuutta ja edistämään tutkintojen vertailtavuutta yhdenmukaistamalla tutkintorakenteita prosessiin osallistuvissa EU-maissa. Uudistus ei kuitenkaan poista kaikkia eroavaisuuksia maiden koulutus- ja tutkintojärjestelmien välillä. Siten siis jos suunnittelet tutkinnon tai kurssien suorittamista Espanjassa ota etukäteen selvää, miten espanjalaiset tutkinnot ovat verrattavissa suomalaisiin ja toisinpäin.

Opiskelupaikan valinta Espanjassa

Koulutusalojen ja oppilaitosten tarjonta on hyvin vaihtelevaa. Tarjolla olevien vaihtoehtojen tutkimiseen kannattaakin varata riittävästi aikaa, jotta omia toiveita ja odotuksia vastaava oppilaitos ja koulutusohjelma löytyvät.

Julkinen vai yksityinen yliopisto?

Espanjassa on lähemmäs 80 yliopistoa, joista julkisia on noin 50 ja yksityisiä noin 20. Julkiset yliopistot ovat valtion ja autonomisten maakuntien rahoittamia, kun taas yksityisten yliopistojen rahoitus tulee muualta. 

Yksityisissä yliopistoissa peritään lukukausimaksuja, jotka ovat korkeampia kuin julkisissa. Rahaa vastaan saa muun muassa enemmän opetushenkilökuntaa opiskelijaa kohden ja kahdenvälisiä sopimuksia yritysmaailmaan.

Espanjalaisella julkisella yliopisto-opetuksella on yleisesti ottaen kilpailukykyinen maine yksityiseen verrattuna. Suurta hajontaa on kuitenkin opetuksen tasossa ja muissa koulutuksen laatuun vaikuttavissa tekijöissä niin julkisten kuin yksityistenkin yliopistojen välillä. Tämä on yksi syy, miksi tarjontaan kannattaa tutustua huolella.

Espanjalaiset yliopistot tarjoavat sekä virallisia, maan viranomaisten tunnustamia tutkintoja että omia, yliopistokohtaisia opetuskokonaisuuksiaan. Kannattaakin ottaa etukäteen selvää, onko oma tutkinto vaan viranomaisten tunnustama.

Yliopiston taso

Kuten jo aikaisemmin mainitsimme, espanjalaisten yliopistojen välillä on tasoeroja. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että useat yliopistot tunnetaan maineestaan, jolloin omalla yliopistolla on merkitystä viimeistään silloin, jos opiskelija hakee töitä Espanjasta. Huomion arvoista onkin, että sama tutkinto voi koostua eri yliopistoissa hyvin erilaisista kursseista ja opetuksen taso vaihtelee yliopistoittain.

Virallisia yliopistojen välisiä ranking-listoja ei ole, mutta muutamat lehdet julkaisevat epävirallisia luetteloita, joissa espanjalaiset yliopistot on pantu paremmuusjärjestykseen eri kriteereitä käyttäen. Ranking-listoihin tulee kuitenkin suhtautua kriittisesti ja huomioi, mitä asioita niissä on mitattu ja miltä osin ne ovat tärkeitä oman koulutusohjelman valinnankannalta.

Haku espanjalaiseen oppilaitokseen

Opiskelupaikkoja haetaan suoraan kouluista eli Espanjassa ammatillisiin oppilaitoksiin ei ole yhteishakua. Pääsykoetta ei yleensä ole, mutta poikkeukset ovat mahdollisia. Koska suurin osa koulutusohjelmista on espanjaksi, espanjan kielen sujuva taito on edellytys opintojen aloittamiselle.

Sähköinen haku

Ulkomailta tulevien opiskelijoiden hyväksyttäminen espanjalaisen yliopistojärjestelmän piiriin on valtiollisen avoimen yliopiston vastuulla. Hakemus tulee täyttää espanjaksi ja hakemuksen käsittelystä peritään käsittelymaksu.

Hakemuksen liitteiksi tarvitaan

• virallinen kopio lukion päättötodistuksesta ja ylioppilastutkintotodistuksesta
• tosite käsittelymaksun suorittamisesta
• kopio passista.

UNED käsittelee hakemuksen ja rinnastaa lukion päättötodistuksen ja ylioppilastodistuksen niiden espanjalaisiin vastineisiin. UNEDin päätöstä oikeudesta hakea opiskelupaikkaa suomalaisella pohjakoulutuksella voit yleensä hakea helmikuusta marraskuuhun.

Hakuajat

Espanjalaisiin korkeakouluihin haetaan yleensä touko-kesäkuussa. Tulokset julkistetaan heinäkuussa.

Hakuaika korkea-asteen ammatilliseen koulutukseen vaihtelee autonomisten maakuntien välillä, mutta useimmiten haku alkaa toukokuussa. Tarkat hakuajat kannattaa tarkistaa omasta kohdeoppilaitoksesta.

Haku maisteriopintoihin

Maisteriopinnot ovat opinto-ohjelmasta riippuen laajuudeltaan 60–120 opintopistettä. Maisteriopinnot kestävät 1–2 vuotta. Ohjelmaan pääsy edellyttää suoritettua alempaa korkeakoulututkintoa eli gradoa tai sitä vastaavia opintoja. Suomessa gradon vastine on kandidaatin tutkinto. Maisteriohjelmat ovat aina maksullisia. Maisteriohjelman ei tarvitse olla suoraa jatkumoa aikaisemmin suoritetuille opinnoille, vaan tutkinnon voi suorittaa muustakin aiheesta.

Virallinen vai epävirallinen maisteriohjelma?

Espanjassa on sekä virallisia että yliopistojen omia epävirallisia maisteriohjelmia. Viralliset opinnot tunnustetaan kaikissa Bolognan sopimuksen allekirjoittaneissa maissa ja siten myös virallinen maisterin tutkinto on pohjakoulutus tohtoriopintoihin.

Opiskelijavaihto Espanjassa

Opiskelijavaihtoon lähteminen edellyttää, että sinulla on opiskelupaikka suomalaisessa oppilaitoksessa. Opiskelijavaihdossa suoritat osan opinnoistasi ulkomailla; ne sisällytetään useimmiten osaksi Suomessa suoritettavaa tutkintoa. Tarkempia tietoja vaihtomahdollisuuksista saat oman oppilaitoksesi kv-vastaavalta.

Ammattiin opiskelevat

Jotkin ammatilliset oppilaitokset järjestävät kansainvälisiä hankkeita, joihin voi liittyä opiskelijavaihtoa. Vaihtoon haetaan hankkeen järjestäjän eli useimmiten oppilaitoksen kautta. Opiskelijavaihto ammatillisista oppilaitoksista kestää useimmiten muutaman viikon ja siihen voi kuulua hankkeesta riippuen opiskelua, työssäoppimista tai molempia.

Korkeakouluopiskelijat

Opiskelijan on helpointa lähteä vaihtoon sellaisiin ulkomaisiin korkeakouluihin, joiden kanssa omalla suomalaisella korkeakoulullasi on yhteistyösopimus. Vaihtopaikan voi myös hankkia itse.

Kelpoisuus espanjalaisiin opintoihin

Ulkomaalaiset, jotka ovat suorittaneet ylioppilastutkinnon jossakin Euroopan unionin maassa ja siten korkeakoulukelpoisia, voivat hakea espanjalaisiin yliopistoihin suoraan ilman selectividad-kokeen suorittamista, mutta joihinkin koulutusohjelmiin saattaa silti olla ainekohtainen pääsykoe.

Pääsyvaatimukset espanjalaiseen koulutukseen

EU-maiden välisen korkeakoulusopimuksen ansiosta suomalaisella opiskelijalla on korkeakouluhaussa samanlainen asema kuin Espanjan kansalaisella. Suomalaisten ei tarvitse yleensä osallistua espanjalaisten yliopistojen pääsykokeisiin. Siten maan yliopistoihin voi olla helpompi päästä sisälle kuin suomalaisiin. Todelliset haasteet seuraavat usein sitten, kun opinnot käynnistyvät. Opiskelijan omalle vastuulle jää huolehtia siitä, että kielitaito ja motivaatio riittävät opetusohjelman seuraamiseen.

Kielitaitovaatimukset espanjalaiseen koulutukseen

Kun suunnittelee opiskelua Espanjassa, kielitaidon merkitystä ei voi painottaa liikaa. Niin opinnoista kuin päivittäisestä elämästäkin on erittäin vaikea selvitä ilman hyvää espanjan kielen taitoa. Lähes kaikki opetus kaikilla koulutusasteilla on pääsääntöisesti espanjankielistä, eikä ulkomaalaisille opiskelijoille juurikaan tarjota erikoiskohtelua. Englanninkielisiä koulutusohjelmia on tarjolla suhteellisen vähän. Kannattaa kuitenkin muistaa, että suomalaisella on täysin realistiset mahdollisuudet oppia opintojen edellyttämä kielitaito aktiivisella harjoittelulla. Muutaman vuoden intensiivinen opiskelu kotimaassa yhdistettynä oleskeluun espanjankielisessä maassa on tehokas yhdistelmä kielen oppimisen kannalta.

Osa yliopistoista edellyttää ulkomaalaisilta opiskelijoilta erillisen espanjan kielikokeen suorittamista. Koe järjestetään kesäkuussa ja on koko autonomiselle alueelle sisällöltään yhteinen. Joissain tapauksissa aikaisemmat espanjan opinnot voidaan katsoa riittäväksi osoitukseksi kielellisestä pätevyydestä.

Espanjan kielen opiskelu

Kielikurssit Espanjassa

Espanjassa on paljon yksityisiä kielikouluja, joiden kurssitarjonta ja hintataso vaihtelevat suuresti. Useimmat espanjalaiset yliopistot järjestävät espanjan kielen kursseja sekä kesällä että koko lukuvuoden aikana. Kurssien pituudet vaihtelevat muutamasta viikosta useaan kuukauteen. Vaihto-opiskelijoille järjestetään yleensä espanjan kielen intensiivikursseja ennen lukukauden alkua.

Lukuvuosi Espanjassa

Lukuvuosi jakautuu lähes kaikissa Espanjan yliopistoissa kahteen lukukauteen, joista ensimmäinen lukukausi alkaa syyskuun puolivälissä tai lokakuun alussa ja kestää joulukuun loppuun saakka. Toinen lukukausi alkaa tammikuun lopussa tai helmikuun alussa ja päättyy toukokuun lopussa.

Tenttiperiodi järjestetään kaksi kertaa vuodessa, tammikuussa ja kesäkuussa, kunkin lukukauden päätteeksi.

Jokaisen lukuvuoden aluksi tehdään opintosuunnitelma, jossa valitaan koko vuoden tulevat kurssit ja maksetaan ne. Useimmat kurssit kestävät 1-2 lukukautta. Huomionarvoista on, että poiketen Suomen opintosuunnitelma käytännöstä, Espanjassa opintosuunnitelmaa on suhteellisen vaikeaa muuttaa kesken lukuvuotta.

Opintomuodot Espanjassa

Opiskelu espanjalaisessa yliopistossa on yleisesti ottaen koulumaisempaa kuin Suomessa. Kurssit koostuvat yleensä luento-osuudesta, jossa käsitellään teoriaa, sekä soveltavasta osuudesta, jonka vaikutus koko kurssin arviointiin on noin kolmannes.

Soveltava osuus on usein koko kurssin työläin osa, koska siihen sisältyy esimerkiksi esseiden kirjoittamista, esitelmän laatimista ja pienoistutkielman tekoa. Kurssien lopuksi pidetään myös kirjallinen kuulustelu teoriaosuudesta, jossa saatetaan kysyä hyvin yksityiskohtaisesti kurssin sisällöistä.

Lähes kaikista kursseista on tarjolla vaihtoehtoisesti joko aamu- tai iltaluennot, sillä espanjalaisissa yliopistoissa annetaan opetusta aina iltakymmeneen saakka. Useilla kursseilla läsnäolo luennoilla on pakollista.

Lukukausimaksut Espanjassa

Yliopistokoulutus Espanjassa on aina maksullista. Tähän ei vaikuta, onko yliopisto julkinen vai yksityinen. Julkisen yliopiston lukukausimaksut ovat kuitenkin huomattavasti alhaisemmat kuin yksityisen.

Julkisissa oppilaitoksissa lukukausimaksut muodostuvat kirjoittautumismaksusta sekä kurssimaksuista. Ensimmäisen vuoden lukukausimaksu on yleensä korkeampi kuin sitä seuraavien vuosien. Yksittäisen kurssin hinta määrittyy opintopistemäärän mukaan – siten siis mitä suuremman opintopisteen kurssi, sen suurempi maksu. Lukukausimaksut vaihtelevat myös aloittain.

Opintojen rahoitus Espanjassa

Opintotuki on ulkomailla opiskelevan suomaisen yleisin opintojen rahoitusmuoto. Opiskelija voi hakea myös apurahoja, mutta niitä on Suomessa tarjolla lähinnä jatkotutkintotason (tohtorin tutkinto) opintoihin. Osa opiskelijoista rahoittaa opintojaan myös osa-aikaisella työskentelyllä.

Opintotuki

Suomalaisen opiskelijan on mahdollista saada opintotukea myös ulkomaille. Tukea voi saada ulkomaisiin opintoihin, jotka sisällytetään suomalaiseen tutkintoon – esimerkiksi kun opiskelija lähtee opiskelijavaihtoon ulkomaille. Lisäksi Kelan myöntämää opintotukea voi tietyin ehdoin saada koko tutkinnon suorittamiseen – ehdot ovat, että opiskelu on tutkintoon johtavaa, opinnot tapahtuvat julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa sekä opintojen tulee vastata Suomessa tuettavia opintoja. Tukea ei kuitenkaan myönnetä esimerkiksi kielikursseihin tai yliopisto-opintoihin valmentaviin kursseihin.

Työskentely opintojen ohella

Elantoa voi myös hankkia itse – suomalaisella opiskelijalla on nimittäin mahdollisuus työskennellä Espanjassa rajoituksetta. Kokonaan opintojen rahoitusta ei kuitenkaan kannata laskea palkkatyön varaan – kuten sanottu, opiskelukin on täysipäiväistä työtä ja siten muulle työskentelylle ei välttämättä jää aikaa. Osa-aikatyö onkin hyvä ja joustava vaihtoehto opiskelijalle. Osa-aikaista työntekoa helpottaa lisäksi se, että opiskelija voi käydä joko aamu- tai iltaluennoilla.

Asuminen Espanjassa

Suuri osa Espanjaan saapuvista opiskelijoista löytää asunnon yksityisiltä markkinoilta, sillä tarjontaa on paljon ja varsinkin opiskelijoille suunnatut asunnot vuokrataan yleensä kalustettuna. Asuntojen saatavuus ja hinta vaihtelevat huomattavasti eri puolilla Espanjaa. Vaikka opiskelija suorittaakin tutkinto osan tutkintoa ulkomailla, hän on useimmiten oikeutettu Suomen valtion myöntämään opintotukeen, johon sisältyy asumislisä.

Opiskelija-asuntolat

Opiskelija-asuntola on yliopiston yhteydessä toimiva asuntola, joka tarjoaa majoitusta opiskelijoille yhden tai kahden hengen huoneissa. Yleensä asuntolat tarjoavat myös muita palveluita, joista yleisimpinä siivous- ja pyykinpesupalvelut.

Varustelutason vaihtelevuus näkyy myös hintahaarukassa: halvimmillaan yliopistoasuntolasta voi saada huoneen n. 300 eurolla, mutta on olemassa luksus-asuntoloita, joissa yhden hengen huoneesta saa maksaa yli 1100 euroa kuussa.

Yksityiset vuokra-asunnot

Yleisin ja monien mielestä käytännöllisin asumismuoto Espanjassa on huoneen vuokraaminen ns. kimppa-asunnosta. Yhteisasuminen on juuri maahan muuttaneelle hyvä vaihtoehto, sillä kulujen jakamisen lisäksi maan kieleen ja kulttuuriin tutustuminen käy seurassa helpommin.

Opiskelijoille ja muille nuorille suunnatut huoneet vuokrataan lähes poikkeuksetta kalustettuina. Tämä helpottaa huomattavasti muualta tulevan muuttoa, sillä rahaa ei tarvitse käyttää huonekalu- tai astiaostoksiin.
Asunnon etsiminen

Espanjassa asunnon etsiminen edellyttää oma-aloitteisuutta. Varmin tapa on mennä itse paikan päälle ja ottaa suoraan yhteyttä asunnontarjoajiin. Suomesta käsin etsiminen voi olla hankalaa, sillä internetin käyttö ei ole yhtä yleistä kuin Suomessa. Lisäksi asuntojen kunto, varustelutaso ja asuinehdot vaihtelevat huomattavasti, jolloin asunnon vuokraaminen ilman, että on nähnyt paikan omin silmin, on melkoista arpapeliä.

On yleistä, että asuntoa välittävät eteenpäin asunnossa jo entuudestaan asuvat vuokralaiset ja vuokranantaja ainoastaan allekirjoittaa vuokrasopimuksen. Varsinkaan Etelä-Espanjassa ei kirjallista vuokrasopimusta aina tehdä ja vuokra maksetaan usein käteisellä. Lisäksi maksetusta takuuvuokrasta kannattaa ehdottomasti tehdä kirjallinen kuitti mahdollisten myöhempien epäselvyyksien välttämiseksi.

Elinkustannukset Espanjassa

Elinkustannukset vaihtelevat suuresti kaupungeittain. Muiden Euroopan pääkaupunkien tavoin Madrid on yksi kalleimmista kaupungeista.

Suurkaupungissa kannattaa varata keskimäärin 600–900 euroa/kk kattamaan elämisen kuluja. Suosituissa opiskelijakaupungeissa, kuten Granadassa tai Salamancassa, eläminen tulee usein halvemmaksi. Ruoka, juoma ja ulkona käyminen ovat Espanjassa keskimäärin edullisempia kuin Suomessa.

Espanjalaiset, kansainvälisestikin tunnetut vaateketjut mahdollistavat sen, että muotivaatteet ovat kaikkien ulottuvilla edullisesti. Kuitenkin, elektroniikka ja kosmetiikka on melko saman hintaista, ellei kalliimpaakin kuin Suomessa.

Espanjan julkinen terveydenhuolto on maksutonta ja kaikkien käytettävissä, minkä vuoksi esimerkiksi erillistä ylioppilasterveydenhuoltoa ei ole.

Lähteet: maailmalle.net