Julkaistu 3.1.2018 Koulutusliitteessä
TEKSTI: Elina Vainio KUVA: Jaanus Jagomägi
Lapin matkailu kasvaa ja työllistää:
Alueen oppilaitokset kouluttavat matkailuosaajia toiselta asteelta tohtoriksi
Lappi on yhtä kuin 100 366 neliökilometriä, 180 000 asukasta (ja yhtä paljon poroja), 200 talvipäivää, kahdeksan vuodenaikaa, yksi joulupukki ja aluetta elättävä elinkeino, matkailu. Matkailu työllistää erityisesti nuoria. Hurjimpien ennusteiden mukaan Lapin matkailu voisi työllistää vuonna 2026 jopa yli 20 000 henkilöä.
LUMISIA tunturimaisemia silmänkantamattomiin, poroja tienvierustoilla ja keskellä tietä, kullan sävyissä hehkuvat hillasuot ja vielä useammissa sävyissä räiskyvä ruska. Lapin luonto on vaikuttava 365 päivää vuodesta, ja sen monipuolisuus mahdollistaa henkeäsalpaavien maisemien ihastelun lisäksi myös monenlaiset aktiviteetit.
Vuodenajat ovat Lapissa uniikkeja ja ne erottaa selvästi toisistaan: lämpimät aurinkoiset kesäpäivät ja yöttömät yöt sekä talven kylmyys ja kaamos ovat molemmat yhtä tunnusomaisia Lapille. Tunturit ja niitä pujottelevat vuolaana virtaavat joet ovat hallinneet Lapin maisemaa yli kymmeniä miljoonia vuosia. Myös jängät, erämaat ja järvet ovat erottamaton osa Lappia, unohtamatta luonnon asukkaita, kasveja ja eläimiä.
Jättiläisten valtakunta
Lapin tunturien tarjoamat laskettelumahdollisuudet tuntevat varmasti kaikki, mutta lumen alla lepäävä tunturi voi olla vähemmän tuttu. Mitä nämä jättiläiset oikein ovat? Lapin tuntureista suurin osa, esimerkiksi Saariselän tunturit, ovat jopa 2000 miljoonaa vuotta vanhoja. Lapin tunturit syntyivät samaan aikaan Alppien kanssa laajojen kallioperän muutosten seurauksena. Jääkaudella noin 10 000 vuotta sitten mannerjäätikkö vyöryi Suomen ylitse ja antoi lopullisen silauksen Lapin jäteille.
Tarkasti määriteltynä tunturi on ”vuorenomainen muodostuma, jolla on puuton laki, paljakka”. Paljakka erottaa tunturin ja vaaran toisistaan. Tunnetuimpia tuntureita ovat Halti, Saana ja tietysti Joulupukin asuttama Korvatunturi. Laskettelukeskustunturit tunnetaan myös yleisesti hyvin. Suomen eteläisin tunturi, Iso-Syöte, sijaitsee juuri ja juuri Lapin maakuntarajan eteläpuolella, Pudasjärvellä.
Myös vesistöt ovat tärkeä osa Lappia, tunnetuimpina niistä Kemijoki, Inarijärvi sekä Perämeren rannikkoalue. Erämaat ja niiden havumetsät, tunturikoivikot ja suot ovat jokaisen rauhoittumista kaipaavan must-kohde.
Vapaa-aika Lapissa
Lapin luonto on alueen voimavara: se on erilaisten elinkeinojen, mm. matkailun ja porotalouden perusta ja se tarjoaa erinomaiset puitteet erilaisiin aktiviteetteihin ja harrastuksiin. Lapissa luonto ympäröi joka suunnalta. Mindfulness-kokemus on taattu ja edullinen: tuntureita katsellessa ja syvään hengitellessä levottomampikin mieli lepää.
Talvi on laskettelukeskusten kulta-aikaa, ja laskettelun ohella suksimaan pääsee tietysti myös murtsikoilla. Huskykoira- ja moottorikelkkasafarit, rekiajelut ja avantouinti on pakko kokea, jos on liikkeellä Lapissa talviaikaan. Kokemus on myös polaariyö, jolloin aurinko ei nouse lainkaan horisontin yläpuolelle. Talvi kestää Lapissa keskimäärin 200 päivää, joten talviaktiviteetteja ehtii harrastaa olan takaa. Pakkanen voi paukkua hurjimmillaan jopa -50 asteeseen ja revontulet värjäävät taivaankannen.
Lapin luontoharrastuksia ei tarvitse jättää perinteisiin talvikuukausiin, sillä keväällä monia talviaktiviteetteja pystyy harrastamaan lämpimämmässä säässä. Kalastajille vinkkinä: kevät on myös loistavaa kalastusaikaa! Kevään kääntyessä yöttömään yöhön voi lähteä melontaretkelle, vaellukselle tai keräämään hillaa. Syksyn ehdoton vetonaula Lapissa on ruska-aika. Syksyllä myös Lapin marja- ja sienisato on parhaimmillaan. Syksyn harrastusvinkkejä marjastuksen ja sienestyksen lisäksi ovat golfaus, sauvakävely, retkeily ja vaellukset.
Lapin kahdeksan vuodenaikaa
Lapin vuosi jäsentyy neljän vuodenajan lisäksi kahdeksaan jaksoon, jotka merkitsevät paikallisille myös eri vuodenaikoja: syystalveen, talveen, kevättalveen, kevääseen, kevätkesään, kesään, syyskesään ja syksyyn. Päävuodenaikojen lisäksi välivuodenajat kuuluvat erottamattomasti Lapin vuoteen ja niille on olemassa myös ajanjaksoja kuvaavat nimet: pakkastalvi, hankikantokevät, jäidenlähtökevät, keskiyönaurinko, sadonkorjuu, ruska, ensilumi ja joulukaamos.
Pakkastalvi aloittaa vuoden: juhlat on juhlittu ja pimeys, kylmyys ja hiljaisuus ovat vallanneet maan. Hankikantokevät tuo valon takaisin, ja jäidenlähtökevään aikana ensimmäiset kasvit ilmestyvät ja porot vasovat. Keskiyönauringon aikana luonto elää täysillä 24/7, kunnes sadonkorjuu lyhentää päivät ja kääntyy ruskaksi. Ensilumi on usein myös mustan lumen aikaa, joka kääntyy joulukaamokseksi, joka taas on pitkä pimeä kausi. Kausi päättyy jouluun, jonka jälkeen vuosi alkaa alusta. Kahdeksan vuodenaikaa kertoo Lapin elämäntyylistä ja kiinteästä suhteesta luontoon, joka on jatkuvasti muutostilassa, matkalla seuraavaan vuodenaikaan ja vaiheeseen.
VUODENAJAT ovat tärkeitä myös matkailun kannalta: kahdeksan erilaista jaksoa tarjoaa toisistaan poikkeavat harrastusmahdollisuudet ja kahdeksan syytä palata Lappiin ympäri vuoden. Matkailu on Lapissa kasvava vientiala ja merkittävä työllistäjä. Lappia voidaankin hyvällä syyllä kutsua Suomen matkailun veturiksi.
Matkailu on Lapin tärkeimpiä toimialoja: sen vuosittain tuottama tulovaikutus on noin miljardi euroa ja työllistävä vaikutus noin 5000 henkilötyövuotta, minkä lisäksi matkailu työllistää suuren määrän sesonkityövoimaa esimerkiksi laskettelukeskusten talvikaudella.
Lappi on noussut underground-seikkailijoiden mekasta yhdeksi Suomen suosituimmista ja kansainvälisimmistä matkailualueista varsinkin ulkomaalaisten keskuudessa. Rovaniemi komeilee Visit Finlandin raportissa Suomen toiseksi kansainvälisimpänä matkailukohteena ja se on kansainvälisten yöpymisten perusteella jo aivan lähellä Helsinkiä. Matkailu kasvaa Lapissa niin nopeasti, että alalla on jatkuvasti tarjolla valtavasti töitä.
Matkailualan heijastusvaikutukset näkyvät myös koulutuksessa. MTI, joka yhdistää Lapin yliopiston, Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin koulutuskeskus REDU:n matkailuosaamisen tarjoaa ainoana Suomessa matkailukoulutusta kaikilla eri koulutusasteilla toiselta asteelta tohtoriksi asti.
Matkailun kasvu pähkinänkuoressa
Lapin matkailu kasvaa tällä hetkellä oikeastaan kaikilla mahdollisilla mittareilla, ja työvoimaa tullaan tarvitsemaan runsaasti myös tulevaisuudessa.
Lappi houkuttelee matkailijoita noin 140 eri maasta vuosittain. Suurimmat yksittäiset maat, joista matkaillaan Suomen Lappiin, ovat Iso-Britannia, Saksa, Ranska, Norja ja Alankomaat. Aasian maiden osuuden kasvu on kuitenkin ollut huikeaa, vaikka yksittäiset Aasian maat eivät vielä eurooppalaisten kanssa tilastoissa kilpailekaan. Aasian maista erityisesti Kiinassa, Singaporessa ja Hongkongissa on innostuttu Lapin matkailusta kunnolla. Euroopan maista myös espanjalaiset ovat löytäneet Lapin enenevässä määrin.
Levi, Ylläs, Muonio vai joku muu?
Mihin Lapissa sitten matkustetaan? Suosituimpia matkailualueita ovat Levi, Ylläs ja Muonio. Myös Saariselkä-Inari-Utsjoki -akseli sekä Pyhä-Luosto ja Rovaniemi ovat matkailualueiden kärkikastia.
Levistä erityisen suositun matkailukohteen tekee lentokentän läheisyys. Levin matkailuaktiviteetit mukailevat Lapin kahdeksaa vuodenaikaa, ja alueella on paljon tekemistä myös ilman suksia tai lautaa.
Vuonna 2026...
Hurjimpien ennusteiden mukaan Lapissa rekisteröidyt yöpymiset kipuaisivat kymmenessä vuodessa kymmeneen miljoonaan, ja maltillisempien skenaarioidenkin mukaan yöpymisten määrä vuonna 2026 olisi 4,4 miljoonaa.
Matkailualan työllistävän vaikutuksen arvioidaan olevan vuonna 2026 parhaimmillaan jopa 23 000 työpaikan tasoa. Lapin matkailun tilannetta havainnollistavat käyrät ja kuviot tarjoavat oikeastaan kaikissa tapauksissa vain jyrkkiä ja vielä jyrkempiä nousuja.
Mistä tämä kaikki sitten johtuu? Pitkäjänteisellä kehittämistyöllä, tietoisuuden lisäämisellä ja markkinoinnilla on varmasti iso osansa palapelissä, mutta Lapin matkailun suosion perustan voi helposti johtaa siihen, mistä kaikki joskus alkoi: henkeäsalpaavaan luontoon, sen hiljaisuuteen, rauhaan ja ilmiöihin sekä vaihteleviin aktiviteettimahdollisuuksiin. Luonnossa on perusta Lapin matkailun kasvulle, joka on tällä hetkellä kokonaisvaltainen positiivinen kierre.
MATKAILUN työllistävä vaikutus näkyy konkreettisesti Lapin työvoimatilanteessa. Ammattibarometrin mukaan Lapin työllisyystilanne on tällä hetkellä suurelta osin tasapainossa. Suurimmassa osassa ammattialoja hakijoista ei ole suurta pulaa muttei myöskään suurta ylitarjontaa, eli tilanne on toisin sanoen hanskassa.
Ammattibarometri listaa kuitenkin erikseen ammattialat, joilla hakijoista on suuri tai erittäin suuri pula. Terveydenhuoltoala nousee työvoimaa kaipaavien alojen listauksessa selkeästi esille, mutta listalla on mukana myös useita matkailuun tai sen lähialoihin liittyviä ammatteja: keittiöpäälliköitä, kirjanpidon ja laskentatoimen asiantuntijoita, matkaoppaita, moottoriajoneuvojen asentajia ja korjaajia, asiakaspalvelutyöntekijöitä ja siivojia. Lisäksi myyntiedustajia tarvittaisiin Lappiin kipeästi lisää.
ForeAmmatti antaa listauksen Lapin alueen niistä ammateista, joiden osaajilla on nyt heti töitä tarjolla nopeasti. Lista seurailee suurelta osin Ammattibarometrin raportteja: listan kärkisijoilla ovat tarjoilijat, ravintola- ja suurtalouskokit sekä keittiötyöntekijät, myyntiedustajat ja myyjät, siivoojat sekä hotelli- ja kiinteistöhuollon työntekijät.
Yrittäjyysunelmia ja heijastusvaikutuksia
Lapista löytyy barometrien perusteella töitä. Työllisyyden hyvään tilanteeseen vaikuttaa osaltaan matkailun heijastusvaikutus, jossa matkailun positiiviset vaikutukset heijastuvat myös muille aloille.
Matkailualan heijastusvaikutuksella on sormensa pelissä myös siinä, että rakentamisen liikevaihdon trendikehitys on ollut Lapissa kasvava. Kuten matkailualalla, rakennusalallakin pienten yritysten merkitys liikevaihdon kasvun tekijänä on ollut merkittävä. Lappi alkaa todella kuulostaa pienyrittäjän unelmapaikalta. Rakentaminen on suoraan yhteydessä paitsi matkailuun, myös yleiseen muuttoliikkeeseen. Lisäksi kaupan alalla sekä kuljetuksen ja varastoinnin puolella liikevaihdon trendikehitys on Lapissa kasvava ja rutkasti positiivisempi muuhun Suomeen verrattuna, taas kerran matkailun heijastusvaikutusten ansiosta.
Matkailussa liikevaihdon kasvu on vahvistunut koko ajan entisestään, ja liikevaihdon myönteinen kehitys on jatkunut Lapin kaikissa matkailukeskuksissa. Mikä parasta, kehitys ei ole loppumassa: matkailualan kehitysnäkymät ovat hyvät Lapin lisäksi koko maassa. Lapissa matkailu on kasvava toimiala ja perinteiset matkailusesonkien vaihtelut ovat pikkuhiljaa tasoittumassa ympärivuotiseksi toiminnaksi kesäsesongin kehittyessä.
Mitä pitäisi tehdä, että Lappi työllistäisi myös tulevaisuudessa?
Matkailualan tulevaisuuden haasteiksi povataan Lapin luotsi -sivustolla ammattitaitoisen työvoiman, myös osa-aikaisen ja sesonkityöntekijöiden, saamista Lappiin ja alan vetovoiman hiipumista. Matkailualan koulutuksen tulisi vastata entistä paremmin työelämän tarpeisiin, toisaalta lisähaasteita tuo alan koulutuspaikkojen väheneminen. Menestyäkseen tulevaisuudessa Lapin matkailun on pystyttävä erottautumaan edukseen sekä kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa.
Lappi on jo nyt profiloitunut myös kevät- ja kesäkauden matkakohteena. Matkailun ympärivuotisuuden parantaminen entisestään vaatii kuitenkin yhteen hiileen puhaltamista, toimijoiden sitoutumista ja kesäsesongin kehittämistä. Lisäksi matkailijoiden kasvavat vaatimukset yksilöllisistä matkailupalveluista tuovat palvelujen toteuttamiseen lisää haasteita.
Matkailualan työyhteisö on entistä monikulttuurisempi ja osaan yrityksistä kaivataan jatkajia yrittäjien eläköityessä. Lapin uniikissa luonnonympäristössä on erinomainen potentiaali matkailualan kehittymiselle myös kesällä, ja arktisuuteen liittyviä erityispiirteitä voidaan hyödyntää matkailupalvelujen sisältöinä. Uusia kansainvälisiä matkailijoita odotetaan tulevan erityisesti Aasiasta. Myös venäläisten matkailijoiden määrän odotetaan kasvavan varsinkin, jos mahdollinen viisumivapaus toteutuu.
Tekniikan nopea kehittyminen on ilmiö, joka näkyy myös matkailualalla: internetin, mobiilisovellusten ja muiden uusien teknolologisten ratkaisujen monipuolisempi hyödyntäminen luo uusia mahdollisuuksia. Tekniikka auttaa myös yrityksiä ja muita matkailualan toimijoita verkostoitumaan paremmin koko Lapin alueella, mikä luo uusia kehittymismahdollisuuksia. Lisäksi koulutus on tärkeä osa matkailualaa. Matkailuala on hyvin käytännönläheinen, ja yhteistyö alan yritysten kanssa jo opiskeluaikana on tärkeää. Matkailukoulutuksen vetovoiman lisääminen ja koulutusmahdollisuudet eri koulutusasteilla ovat tärkeässä osassa, kun halutaan uutta osaavaa työvoimaa matkailualalle.
HALUAISITKO valmistua eräoppaaksi tunturien keskellä tai vaikkapa hotellialalle kansainvälisessä ympäristössä yhteistyössä oikeiden yritysten ja matkailualan kehittäjien kanssa? Paitsi reissaajalle, yrittäjälle, työntekijälle ja elämänmuutoksesta haaveilevalle, Lappi on monipuolinen kohde myös opiskelijalle.
Lapista löytyy mm. koulutusta kaikilla koulutusasteilla, kymmenkunta ammatillista oppilaitosta, viisi kansanopistoa ja kaksi korkeakoulua, joiden joukossa on EU:n pohjoisin yliopisto. Näiden lisäksi tarjolla on monia mahdollisuuksia avoimiin korkeakouluopintoihin sekä täydennys- ja erikoistumisopintoihin useille aloille. Alueen kansainvälisyys näkyy paitsi ulkomaisten matkailijoiden, myös ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden suurena määränä. Luonto tarjoaa monenlaista aktiviteettia myös opintojen oheen.
Matkailualan koulutus
Matkailualan kasvu Lapissa on heijastunut myös koulutustarjontaan, ja toisaalta matkailualan koulutus on pohjana sille, että uusia matkailualan osaajia valmistuu myös tulevaisuudessa. Lapissa on mahdollisuus opiskella matkailualaa kaikilla koulutusasteilla aina toisen asteen ammatillisista opinnoista yliopistoon ja matkailun tutkimukseen asti. Ammattiopisto, ammattikorkeakoulu ja yliopisto toimivat Lapissa myös tiiviissä yhteistyössä keskenään: yhteistyö mahdollistaa matkailualan opiskelun yli oppilaitos- ja tutkintorajojen, ja tutkintoihin voi esimerkiksi sisällyttää toisen koulun kiinnostavia kursseja, joita ei ole tarjolla oman koulun opinto-ohjelmassa.
Kaikilla matkailun koulutusohjelmilla on omat osaamistavoitteet, ja opiskelijat valmistuvat aina kotioppilaitoksestaan tavoitetutkintoonsa. Matkailualan opintoja suoritetaan tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Tutkimusta tekevien tahojen mukanaolo mahdollistaa opiskelijoille pääsyn uusimman tutkimustiedon äärelle.
Ammattiopistoon tunturien keskelle?
Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi opiskella monien eri alojen perustutkintoja. Ammatilliseen oppilaitokseen voi hakea joko peruskoulu- tai lukiopohjalta. Lisäksi ammattiopistot järjestävät monimuoto-opintoja sekä lisä-, täydennys- ja jatkokoulutusta jo työelämässä oleville.
Ammattiopistosta valmistuvien matkailualan osaajien ammattinimikkeitä ovat esimerkiksi luonto-ohjaaja, erä- ja luonto-opas, kokki, tarjoilija, toimitilahuoltaja, matkailupalvelujen tuottaja, vastaanottovirkailija ja matkailuopas.
Korkeakouluopiskelemaan Lappiin?
Lukion tai ammatillisen perustutkinnon jälkeen voi jatkaa opintoja korkeakouluun opiskelemaan AMK- tai kanditutkintoa. AMK- tai kanditutkinnolla taas voit hakea maisteriohjelmiin. Lapin korkeakouluista valmistuu mm. matkailualan osaajia, joilla on hyvät mahdollisuudet yhteistyöhön työelämän kanssa jo opiskeluaikana. Korkeakouluissa voi opiskella muiden alojen ohella monissa matkailuun liittyvissä koulutusohjelmissa. Korkeakoulujen ohjelmiin haetaan valtakunnallisessa yhteishussa, seuraava haku on keväällä 2018.
Korkeakoulujen matkailualan tutkinto-ohjelmia ovat mm. restonomikoulutus (AMK), restonomikoulutus englanniksi (AMK), matkailututkimuksen tutkinto-ohjelma (kandidaatti ja maisteri), Tourism Culture and International Management -maisteriohjelma sekä Northern Tourism -maisteriohjelma.
Avoin korkeakoulu vaihtoehto välivuotta viettävälle tai työssäkäyvälle
Avoimet korkeakoulut ovat nimensä mukaisesti avoinna kaikille. Voit suorittaa yksittäisiä kursseja tai pidempiäkin kokonaisuuksia riippuen ajankohtaisesta kurssitarjonnasta. Pääsääntöisesti avoimessa korkeakoulussa ei voi suorittaa varsinaista tutkintoa. Mikäli myöhemmässä vaiheessa hakeudut jonkin korkeakoulun tutkinto-opiskelijaksi, voidaan avoimessa korkeakoulussa suoritetut opinnot hyväksyä osaksi korkeakoulututkintoa.
Avoimien korkeakouluopintojen suorittamisen kautta on myös mahdollista päästä tutkinto-opiskelijaksi korkeakouluun ilman pääsykokeita. Avoimen korkeakoulun opinnot pelastavat välivuodelta ja auttavat jo työelämässä olevia kehittämään tietojaan työn ohella. Matkailualasta kiinnostuneiden kannattaa panostaa esimerkiksi avoimen korkeakoulun tarjoamiin kieliopintoihin, yrittäjyysopintoihin, palvelumuotoiluun tai innovaatio-opintoihin.
Lapin kansanopistot
Lapin kansanopistoissa voi opiskella eri alojen opintoja joko työn ohella tai kokopäiväisesti. Lapissa toimii viisi kansanopistoa: Torniossa, Keminmaalla, Ranualla, Rovaniemellä sekä Ylitorniossa. Myös Saamelaisalueen koulutuskeskus tarjoaa erilaisia linjoja, joihin kannattaa tutustua. Kansanopistojen opetustarjonta on laaja-alaista ja opistoissa voi opiskella ammattiin, suorittaa yleissivistäviä opintokokonaisuuksia tai pelkästään yksittäisiä kursseja. Matkailualalle havitteleva voi opiskella kansanopistoissa esimerkiksi kieliä tai saamelaiskulttuuria. Opistoista löytyy myös monenlaisia harrastuksiin, kädentaitoihin, taiteisiin ja kulttuuriin liittyviä kursseja ja linjoja.
Täydennys- ja erikoistumisopinnot Lapissa
Lapissa voi myös opiskella täydennys- ja erikoistumisopintoja. Täydennys- ja erikoistumisopinnot on tarkoitettu ammatillisen perustutkinnon hankkineille ja työelämässä oleville. Erilaisilla lyhytkursseilla voi syventää osaamista ja hankkia uusia taitoja esimerkiksi päästäkseen eteenpäin työelämässä.
Myös Lapin korkeakouluissa on mahdollisuus täydennyskoulutukseen maisteriopintojen ja ylempien ammattikorkeakouluopintojen kautta. Matkailualan jatkokoulutuksesta kiinnostunut voi suorittaa esimerkiksi restonomin ylemmän AMK-tutkinnon tai erikoistua matkailututkimukseen maisteriohjelmassa.
Lappi tarjoaa vaihtoehtoja myös oppisopimuskoulutuksesta kiinnostuneelle opiskelijalle. Oppisopimuksella voi opiskella ammattiin tai täydentää osaamistaan. Oppisopimuksen osapuolet ovat työnantaja, oppilaitos, opiskelija sekä oppisopimuskoulutuksen järjestäjä eli oppisopimuskeskus. Koulutus perustuu työssä oppimiseen. Oppisopimuskoulutuksen alaikäraja on 15 vuotta. Matkailualalla monet työtehtävät ovat käytännönläheisiä, joten oppisopimus on varteenotettava vaihtoehto matkailualan ammatillisesta perustutkinnosta, esimerkiksi matkailupalvelujen tuottajan opinnoista kiinnostuneelle.
Lue lisää: House of Lapland, Ammattibarometri, ForeAmmatti, Lapin luotsi, Lapin liitto