Yhteiskuntatieteet

Yhteiskuntatieteiden opiskelu antaa eväät moneen työhön

Yhteiskuntatieteet antavat perustiedot siitä, millainen on poliittinen järjestelmä ja kansalaisyhteiskunta, millaisia ovat kansalais- ja etujärjestöt, millaista on sosiaalipolitiikka sekä miten talous toimii. Opinnoissa painottuvat kansalaistaidot ja poliittisen vaikuttamisen keinot. Yhteiskuntatieteen perus- ja aineopinnot antavat opettajille yhteiskuntaopin opettajakelpoisuuden.

Yhteiskuntatieteilijä tarkastelee ihmisyhteisöjä ja ryhmiä sekä ihmisen yhteisöllisyyden muotoja kuten erilaisuutta ja samanlaisuutta, normeja, asenteita, tapoja, arvoja, hallintoa, kulttuuria, työelämää ja politiikkaa.

Tutkija puolestaan haastattelee, kyselee, havainnoi ja analysoi yksilöitä ja ryhmiä sekä selvittelee epäkohtien (köyhyys, rasismi) syitä. Lisäksi hän voi selvitellä erilaisten hitaiden ja nopeiden muutosten kuten vallankumousten ja sotien tai esimerkiksi joukkoviestinnän kehittymisen seurauksia.

Yhteiskuntatieteen opiskelu

Yhteiskuntatieteiden koulutusalalla on laaja ja monipuolinen oppiaineiden valikoima. Pääaineen ohella sivuaineet vaikuttavat usein siihen, millaiseen työhön alalta valmistunut sijoittuu.

Esimerkiksi valtio-oppia pääaineena lukenut voi päätyä toimittajaksi, jos sivuaineena on tiedotusoppi, tai tuotantoelämän palvelukseen, jos sivuaineena on liiketaloustiede tai kauppa- ja siviilioikeus. Koulutusta annetaan kaikissa maamme yliopistoissa.

Yliopistojen lisäksi yhteiskuntatieteitä voi opiskella tietyissä kansanopistoissa. Myöskään verkko- tai etäopiskelua ei kannata unohtaa. Yhteiskuntatieteellisiä oppiaineita ovat mm.

• Aluetiede, yhteiskuntamaantiede ja ympäristöpolitiikka
• Filosofia
• Hallintotieteet
• Kansantaloustiede
• Kehitysmaatutkimus
• Kulttuuripolitiikka ja naistutkimus
• Kunnallisala
• Matkailuala
• Poliittinen historia sekä talous- ja sosiaalihistoria
• Sosiaalitieteet
• Tilastotiede
• Valtio-oppi ja kansainväliset suhteet
• Viestintä

Huom. Tutkintonimikkeet voivat vaihdella pääaineen ja koulutusohjelman mukaan.

Yhteiskuntatieteen opiskelu ulkomailla

Monet haluavat myös opiskella ulkomailla, jolloin yleisin tapa on opiskelijavaihto. Vaihtoon voi päästä opiskelijavaihto-ohjelmien kautta tai hankkimalla vaihto-opiskelupaikkansa itse. Suomalaiset oppilaitokset osallistuvat moniin erilaisiin vaihto-ohjelmiin, joiden lisäksi niillä saattaa olla omia vaihtosopimuksia.

Jos olet kiinnostunut suorittamaan koko yhteiskuntatieteiden koulutuksen ulkomailla, kannattaa sinun ottaa yhteyttä suoraan kiinnostuksesi kohteena olevaan kouluun saadaksesi kaikki tarvittavat tiedot.

Yhteiskuntatiedettä opiskellut työelämässä

Yhteiskuntatieteilijän työelämään sijoittumiseen vaikuttaa opiskeltava ala, tutkinnon laajuus sekä sivuaineopinnot. Yhteiskuntatieteellisen alan koulutus antaa valmiudet monenlaisiin tehtäviin ja opiskelijoiden ammatillisessa suuntautumisessa onkin huomattavia eroja. 

Yhteiskuntatieteiden koulutus mahdollistaa joustavan liikkumavapauden politiikan, sosiaalisen toiminnan, talouselämän, tiedonvälityksen, hallinnon ja tieteen alalla. Yhteiskuntatieteen maisterit sijoittuvat tyypillisesti joko julkiselle tai yksityiselle sektorille erilaisiin, mm. tutkimuksen, analysoinnin, suunnittelun, tiedotuksen tai hallinnon ja johdon tehtäviin. Alan työntekijöille on kysyntää koko Suomessa ja suuri osa valtiotieteilijöistä työllistyy nykyään myös ulkomaille esim. erilaisiin EU:n tarjoamiin tehtäviin.

Miksi valita yhteiskuntatieteet?

Yhteiskunta- ja valtiotieteilijöiden erityisominaisuutena ja ammatillisena vahvuutena työnhaussa on laajojen asiakokonaisuuksien hahmottamistaito sekä laaja ja monipuolinen ymmärrys yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikuttimista. Lisäksi koulutuksen antama kyky asioiden analyyttiseen ja objektiiviseen tarkasteluun on työmarkkinoilla huomattava etu.

Palaa sivun alkuun

Lähteet:  Opintopolku, Helsingin yliopisto