Viittomakielen opiskelu
Suomen kansalliset viittomakielet ovat suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli. Maahanmuuton myötä Suomeen on tullut muitakin viittomakieliä.
Suomen viittomakieliä käyttää 4000–5000 kuuroa tai huonokuuloista. Lisäksi on arvioitu 6000–9000 kuulevan käyttävän viittomakieltä. Suurimmalle osalle kuulevista viittomakieli on vieras kieli ja sen taito vaihtelee paljon. Kuitenkin joillekin kuulevistakin henkilöistä viittomakieli on perhetaustasta johtuen äidinkieli.
Kuurojen lisäksi viittomakieltä käyttävät esimerkiksi kuurojen sukulaiset ja viittomakielen tulkit. Viittomakielen ohjaajan tai tulkin rooli onkin suuri viestinnän helpottamisessa kuulevien ja kuurojen tai huonokuuloisten välillä, sillä aivan kuin puhutut kielet, myös viittomakieli muuntuu myös käyttötilanteen mukaan. Esimerkiksi juhlapuheessa käytetään eri tyyliä kuin arkisissa keskustelutilanteissa ja pienelle lapselle viitotaan eri tavalla kuin aikuiselle. Viittomakielen tulkilla ja ohjaajalla tuleekin olla hyvät taidot viittomakielestä, jotta tulkkaus tai ohjaus onnistuvat luotettavasti.
Viittomakielen asiantuntijan kandidaatti- ja maisterikoulutus
Jyväskylän yliopisto on Suomen ainoa yliopisto, jossa viittomakieli on oppiaineena. Suomalaista viittomakieltä voi opiskella pääaineena, oli suomalainen viittomakieli opiskelijan äidinkieli tai ei. Viittomakielen oppiaineeseen otetaan pääaineopiskelijoita joka kolmas vuosi. Suomalaisen viittomakielen oppiaineessa on mahdollisuus suorittaa KYV eli Kuurojen yhteisö, kulttuuri ja viittomakielisyys -perusopintokokonaisuus. Yliopistossa viittomakieltä opiskelleiden tutkintonimike on filosofian maisteri.
Viittomakielen tulkki (AMK)
Viittomakielen tulkki välittää viestejä kuurojen ja kuulevien välillä. Tilanteet vaihtelevat asioinnista opetukseen ja vapaa-aikaan. Viittomakielen tulkiksi valmistunut voi toimia tulkkina eri palveluntuottajien palveluksessa ja itsenäisenä yrittäjänä tai erilaisissa ohjaus- ja asiantuntijatehtävissä. Syventävistä opinnoista riippuen viittomakielen tulkki voi toimia myös kuuroutuneiden ja kuurosokeiden tulkkina tai kommunikaatio-opettajana. Tulkkauspalvelun perusta on laeissa, jotka takaavat kuulo-, kuulonäkö- ja puhevammaisille oikeuden tulkkaukseen ja sitä kautta yhteiskunnalliseen osallistumiseen.
Viittomakielen tulkkauksen koulutuksesta valmistuu viittomakielen tulkkauksen sekä puhevammaisten tulkkauksen ja kommunikaatio-ohjauksen asiantuntijoita. Viittomakielen tulkiksi opiskellaan ammattikorkeakouluissa. Viittomakielen ja puhevammaisten tulkkauksen koulutuksessa opiskelija hankkii vahvan kieli- ja kommunikaatiotaidon sekä osaamisen tulkkina asiakastyössä. Koulutuksesta valmistuvan tulkin työkielet ovat suomen kieli sekä suomalainen viittomakieli tai puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät. Koulutukseen voi hakeutua ilman viittomakielen osaamista.
Viitomakielen ohjaaja
Viittomakielen ohjaajat opiskelevat kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa tai kansanopistoissa.
Viittomakielen ohjaajan yhtenä työn tavoitteena on kehittää viittomakielisiä palveluja ja siten edistää yhteiskunnallisten palvelujen tasavertaista käyttöä. Viittomakielinen ohjaus ehkäisee ennalta eriarvoistumista ja syrjäytymistä. Työssään viittomakielen ohjaajan on osattava käyttää kuuloa ja puhetta tukevia apuvälineitä, kuten kuulolaitetta, puhesyntetisaattoria ja tietokonetta.
Lähteet: ammattinetti.fi, kuurojenliitto.fi, diak.fi, humak.fi, jyu.fi