Opettajan koulutus

Opettajan koulutus

Koulutus on tärkeä tekijä yhteiskunnan hyvinvoinnin, menestyksen ja tulevaisuuden kannalta. Opetuksen ja kasvatuksen perustehtävänä on antaa lapsille, nuorille ja aikuisille valmiuksia toimia muuttuvassa yhteiskunnassa sekä tukea heidän kasvuaan ihmisinä ja yhteiskunnan jäseninä. Opetustyö voidaan jaotella yleissivistävään koulutukseen, ammatilliseen koulutukseen, korkeakoulutukseen ja aikuiskoulutukseen, ja opettajan työ vaihteleekin paljon sen mukaan, minkä ikäisiä opetetaan ja millä koulutusasteella työskennellään.

Opettajaksi voi opiskella korkeakouluissa

Opettajakoulutus järjestetään yliopistoissa sekä ammatillisissa opettajakorkeakouluissa. Vaadittava koulutus ja tutkinto riippuvat siitä, millä kouluasteilla, minkä tyyppisissä oppilaitoksissa ja missä tehtävässä työskennellään. Opettajia tarvitaan aina päiväkäodista yliopistotasolle asti.

Lastentarhanopettaja

Lastentarhanopettajaksi voi kouluttautua suorittamalla yliopistossa kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon. Erityislastentarhanopettajaksi voi opiskella suorittamalla lastentarhanopettajan tutkinnon sekä sen jälkeen erityisopettajan opinnot (erityispedagogiikka ja erityiskasvatus).

Peruskoulun ja lukion opettaja (luokanopettajakoulutus)

Luokanopettajaksi peruskoulun luokille 1-6 voi kouluttautua suorittamalla kasvatustieteen maisterin tutkinnon pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia. Aineenopettajaksi peruskouluun tai lukioon voi opiskella suorittamalla ylemmän korkeakoulututkinnon, joka useimmiten sisältää kahden koulussa opetettavan aineen opinnot sekä opettajan pedagogiset opinnot.

Erityisopettaja

Erityisopettajalta vaaditaan erityisopettajan koulutus (erityispedagogiikka ja erityiskasvatus) tai luokanopettajan kelpoisuus ja erityisopettajan opinnot tai ylempi korkeakoulututkinto ja erityisopettajan opinnot.

Erityisluokanopettajalta vaaditaan erityisopettajan koulutus (erityispedagogiikka ja erityiskasvatus) ja ns. monialaiset opinnot tai luokanopettajan kelpoisuus ja erityisopettajan opinnot tai aineenopettajan kelpoisuus, ns. monialaiset opinnot, ja erityisopettajan opinnot.

Ammatillisten oppilaitosten opettaja

Ammatillisten opintojen opettajaksi aikovan on suoritettava soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ammattikorkeakoulututkinto. Sen jälkeen on hankittava vähintään kolmen vuoden työkokemus opetustehtävän sisältöä vastaavissa tehtävissä sekä suoritettava opettajan pedagogiset opinnot.

Yhteisten opintojen opettajaksi ammatillisiin oppilaitoksiin pätevöityy suorittamalla ylemmän korkeakoulututkinnon, johon sisältyy vaadittavan laajuiset opinnot opetettavissa aineissa. Tämän lisäksi on suoritettava opettajan pedagogiset opinnot.

Ammatillisten oppilaitosten erityisopettajaksi valmistutaan suorittamalla ammatillisen koulutuksen erityisopettajan opinnot sen jälkeen kun on ensin suoritettu ammatillisten tai yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus.

Opinto-ohjaaja

Oppilaanohjaajaksi peruskouluun tai opinto-ohjaajaksi lukioon valmistutaan suorittamalla kasvatustieteen maisterin tutkinto, johon sisältyy vaadittavat opinto-ohjaajan opinnot tai suorittamalla jokin ylempi korkeakoulututkinto ja opinto-ohjaajan opinnot.

Ammatillisten oppilaitosten opinto-ohjaajilta vaaditaan ammatillisten tai yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus sekä vaadittavat opinto-ohjaajan opinnot tai peruskoulun oppilaanohjaajan tai lukion opinto-ohjaajan kelpoisuus.

Ammattikorkeakoulun opettaja

Ammattikorkeakoulun lehtorilla on oltava soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Yliopettajalta vaaditaan ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen jatkotutkintona suoritettu soveltuva lisensiaatin tai tohtorin tutkinto.

Opettajankoulutus suoritetaan ammatillisissa opettajakorkeakouluissa. Jos tehtäviin kuuluu ammattiopintojen opettaminen, vaaditaan lisäksi vähintään kolmen vuoden käytännön työkokemus tutkintoa vastaavissa tehtävissä.

Yliopisto-opettaja

Yliopiston lehtorilta vaaditaan vähintään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Yleensä vaaditaan myös korkeakoulututkinnon jälkeen jatkotutkintona suoritettu soveltuva lisensiaatin tai tohtorin tutkinto opetettavassa aineessa.

Rehtori

Kaikkien koulutusmuotojen rehtoreilta vaaditaan pääsääntöisesti ylempi korkeakoulututkinto. Rehtorilla tulee olla myös asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus.

Vapaan sivistystyön opettaja

Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansanopistot, kansalaisopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset (urheiluopistot) ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön opettajilta vaaditaan soveltuva korkeakoulututkinto ja opettajan pedagogiset opinnot.

Opettaja työelämässä

Opettajia työskentelee mm.:

• esiopetuksessa päiväkodeissa
• perusopetuksessa peruskoulujen ala- ja yläasteilla
• ammatillisissa oppilaitoksissa
• lukioissa
• aikuiskoulutuksessa
• ammattikorkeakouluissa
• yliopistoissa

Lisäksi opettajia työskentelee kansanopistoissa, kansalaisopistoissa, työväenopistoissa, konservatorioissa sekä yksityisissä oppilaitoksissa.

Opettajien työnkuva vaihtelee paljon sen mukaan, missä oppilaitoksissa ja minkä ikäisten ihmisten parissa he työskentelevät. Esimerkiksi perusopetuksessa työskentelevän luokanopettajan työnkuva poikkeaa suuresti ammattikorkeakoulussa työskentelevän lehtorin työnkuvasta. Opettajan työ on kuitenkin aina asiantuntijatyötä, jossa korostuvat ammattipätevyys ja eettisyys eli toiminta oppilaan parhaaksi ja yhteisen hyvän puolesta.

Nykyään vallalla oleva oppimiskäsitys korostaa oppimaan oppimista, jolloin opettajat ohjaavat oppilaitaan ymmärtämään, muistamaan, oppimaan ja soveltamaan. Siihen kuuluvat mm. ongelmien ratkaisu, motivaation ylläpito ja tunteiden hallinnan keinot. Oppilaita ohjataan etsimään tietoa sekä vertailemaan ja arvioimaan sitä kriittisesti. Opettamisen sijasta puhutaan yhä useammin ohjaamisesta.

Työnkuva ja alan vaatimukset

Opettajan työnkuva on muuttunut yhteiskunnan kehityksen myötä, ja muuttuu edelleen. Opettamisen rinnalle on yhä tärkeämmäksi tekijäksi kohonnut kasvatustyö. Kouluissa kasvatuksen päämääränä on tukea ja auttaa itsenäisesti ajattelevan ja yhteiskuntakelpoisen ihmisen kasvua.

Opettajuuteen kuuluu opettamisen ja kasvattamisen ohella myös esimerkiksi opetuksen valmistelua, suunnittelua ja arviointia. Yhteistyötä tehdään kollegoiden ja kotien kanssa. Työhön kuuluu myös erilaisia kokouksia ja keskusteluja sekä yhteydenottoja koulun ulkopuolisiin tahoihin.

Opettajan työ on ihmissuhdetyötä. Opettajalta vaaditaan kykyä ja uskallusta työskennellä nuorten maailmassa ja kohdata heidät siellä aidosti ja välittäen. Opettajan työ vaatii vahvaa näkemystä ja selkeää arvomaailmaa sekä kykyä käsitellä asioita yhteisössä, luovuutta ja luotettavuutta. Opettajan tärkein työväline on hänen oma persoonansa, mikä edellyttää opettajalta jatkuvaa itsensä kehittämistä ja sivistämistä.

Palaa sivun alkuun

Lähteet: tyomarkkinatori.fi, OPH.fi