Vielä ehdit vastata lukiolaiskyselyyn ja voittaa leffaliput! 🍿

Suodata
Oikeustiede
Koulutustyyppi
Toteutustapa
Paikka
Näytä kaikki suodattimet
Näin suodatamme hakutuloksia
Haluatko tietää, miten suodatamme hakutuloksia? Lue täältä lisää siitä, miten koulutukset listautuvat hakutuloksissa.
Näyttää 1-1 koulutusta 1 tuloksesta
Mainokset

Usein kysytyt kysymykset

  • Oikeusnotaari on alempi oikeustieteellinen korkeakoulututkinto. Oikeusnotaariksi pääsee suoritettuaan 3 vuoden oikeustieteen kandidaatinohjelman (180 op).

  • Oikis kestää yhteensä 5 vuotta (3 vuotta oikeusnotaari + 2 vuotta oikeustieteen maisteri).

  • Oikeustiedettä voi opiskella yliopistossa. Suomessa oikeustiedettä voi opiskella Helsingissä, Turussa, Joensuussa, Vaasassa sekä Rovaniemellä.

Lisää artikkeleja aiheesta: Oikeustiede

Oikeustiede muokkaa yhteiskuntaa

Oikeustieteen eli juridiikan tehtävänä on oikeudellisten asioiden tutkiminen ja niiden yhdenmukaistaminen. Tavoitteena on järjestää oikeudellinen tieto hallittavaan muotoon. Lisäksi pyritään saamaan ratkaisuja oikeudellisiin ongelmiin. Historiallisesti juridiikka on yliopistolaitoksen kulmakiviä. Oikeustiede on alana merkittävä siinä mielessä, että se muokkaa suoraan yhteiskuntaa ja sitä kautta kulttuuria.

Oikeustieteen opiskelu

Oikeustiedettä voi lukea yliopistoissa, joista valmistuu oikeustieteen maistereita. Opinnot kestävät viisi vuotta ja niiden tavoitteena on valmentaa opiskelijoita vaativiin oikeustieteellisiin tehtäviin kansallisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita kutsutaan oikeusnotaareiksi (kesto kolme vuotta). 

Opetuksen keskeisiä sisältöjä ovat oikeudellisiin ongelmiin tutustuminen ja niiden ratkaiseminen, laaja-alainen argumentointikyky ja kommunikointitaidot. Opinnoissa tutustutaan muun muassa kauppa-, esine-, perhe- ja jäämistö-, velvoite-, työ-, ympäristö-, rikos-, eurooppa- sekä kansainväliseen oikeuteen.

Oikeustieteen maisteriohjelman lisäksi alaa voi opiskella liiketalouden ja yhteiskuntatieteen koulutusaloilla. Tällöin opinnot liittyvät läheisesti koulutusalan omiin oikeudellisiin tapauksiin, kuten esimerkiksi kauppatieteellisellä alalla yritysjuridiikkaan tai vero-oikeuteen. Oikeustieteen ja kauppatieteiden opinnot yhdistäneitä kutsutaan "lakiekonomeiksi".

Oikeustieteen valintakoe

Oikeustieteen valintakoe edellyttää hyvin paljon suoraa lukemista. Valintakoemateriaali on perinteisesti ollut laaja ja kokeessa on edellytetty materiaalin kattavaa ja tarkkaa osaamista. Ulkoa pitääkin osata paljon, mutta ei kaikkea. Tämän lisäksi pitää kyetä soveltamaan ulkoa opittuja asioita joustavasti. Viime vuosina soveltamisen osaaminen valintakokeessa on korostunut entisestään.

oikeustieteen Valmennuskurssit

Valintakokeeseen voit valmistautua paitsi ahkeralla itsenäisellä työkentelyllä, myös osallistumalla valmennuskurssille. Valmennuskurssit auttavat keskittymään oikeisiin asioihin teoriapaljouden keskellä ja hahmottamaan, miten teoria toimii käytännössä. Valmennuskurssit eivät korvaa itsenäistä työskentelyä, vaan auttavat jäsentämään ja soveltamaan tietoa.

Valmennuskurssin viot aloittaa jo ennen kuin varsinaiset pääsykoemateriaalit on julkaistu, mikä auttaa oppimaan asioita laajemmin pidemmällä aikavälillä. Pääsykoemateriaalit julkaistaan perinteisesti myöhään, mikä jättää todella vähän aikaa kokeeseen valmistautumiseen. Valmennuskursseilla käydään läpi paitsi teoriaa ja sen soveltamista, myös vastaustekniikkaa ja -varmuutta.

Oikeustieteen opiskelu ulkomailla

Monet haluavat myös opiskella oikeustiedettä ulkomailla, jolloin yleisin tapa on opiskelijavaihto. Vaihtoon voi päästä opiskelijavaihto-ohjelmien kautta tai hankkimalla vaihto-opiskelupaikkansa itse. Suomalaiset oikeustieeteen oppilaitokset osallistuvat moniin erilaisiin vaihto-ohjelmiin, joiden lisäksi niillä saattaa olla omia vaihtosopimuksia. Jos taas olet kiinnostunut suorittamaan koko juristin tutkinnon ulkomailla, kannattaa sinun ottaa yhteyttä suoraan kiinnostuksesi kohteena olevaan kouluun saadaksesi kaikki tarvittavat tiedot.

Ulkomailla suoritetuissa lakiopinnoissa kannattaa huomioida, että eri maissa on erilainen lainsäädäntö. Mikäli suunnittelet oikeustieteellisen tutkinnon suorittamista ulkomailla, mutta haluat työllistyä Suomeen, kannattaa selvittää etukäteen, mitä ulkomaisen tutkinnon pätevöittäminen Suomessa vaatii.

Työtehtävät ja -paikat oikeustieteen opintojen jälkeen

Valtaosa oikeustieteen ammattilaisista työllistyy oikeuslaitokseen, valtionhallintoon, asianajotoimintaan ja elinkeinoelämään. Maisterin tutkinnon suorittaneiden ammattinimikkeenä voi olla esimerkiksi tuomari, asianajaja, syyttäjä tai opettaja. Tuomioistuinharjoittelun suorittaneet maisterit saavat varatuomarin arvonimen. Suurin osa asianajajista, syyttäjistä ja tuomareista ovat varatuomareita.

Oikeusnotaarit voivat puolestaan työskennellä muun muassa oikeusaputoimistoissa ja muissa oikeudellisen alan toimistoissa hallinto- ja asiantuntijatehtävissä. Juristeja tarvitaan myös yrityksissä yritysjuridiikan alalla. Moni alan ammattilainen perustaa myös oman yrityksen. 

Tulevaisuus

Oikeustieteen opiskelijat sijoittuvat hyvin työelämään. Lähes kaikki tutkinnon suorittaneet ovat saaneet työpaikan koulutustaan vastaavasta organisaatiosta. Ponnahduslauta työelämään voi olla kuitenkin hankala, ja lyhytaikaista työttömyyttä esiintyy erityisesti vastavalmistuneilla. Alan tulevaisuuden näkymät ovat kuitenkin hyvät, sillä suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle ja globaalin yhteistyön kasvu lisää asiantuntijoiden tarvetta. Hyvä kielitaito onkin eduksi alan työmarkkinoilla.

Palaa sivun alkuun

Lähteet: Lapin Yliopisto, Helsingin yliopisto, Opintoluotsi.fi, Huippuvalmennus Oy, Ammattinetti.fi