Journalismi
Journalistiikan ydintä ovat uutiset, mutta journalistien työnkuvaan kuuluvat myös taustoittavat, raportoivat ja kommentoivat esitysmuodot. Yleisön aktiivinen rooli tuotannossa, sosiaalisen median verkostopalvelut sekä mobiililaitteet luovat uusia haasteita ja ovat muuttaneet ajatusta perinteisestä journalismista.
Journalismin koulutus
Yliopistoissa voi opiskella viestintää. Opintojen painopisteet, oppiaineiden nimet ja tutkintonimikkeet vaihtelevat yliopistoittain ja tiedekunnittain. Oppiaineita ovat esimerkiksi tiedotusoppi, journalistiikka, viestintä, yhteisöviestintä, puheviestintä, audiovisuaalinen mediakulttuuri, mediatutkimus ja kulttuurienvälinen viestintä.
Ylempiä korkeakoulututkintoja ovat filosofian maisteri, taiteen maisteri, valtiotieteiden maisteri ja yhteiskuntatieteiden maisteri. Alempia korkeakoulututkintoja ovat humanististen tieteiden kandidaatti, taiteen kandidaatti, valtiotieteiden kandidaatti ja yhteiskuntatieteiden kandidaatti.
Ammattikorkeakouluissa voi opiskella journalismia. Tutkintonimike on kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto medianomi (AMK). Ammattikorkeakouluissa voi opiskella myös viestintää suuntautuen esimerkiksi journalismiin, audiovisuaaliseen mediaan, digitaaliseen viestintään, graafiseen viestintään ja elokuva- ja tv-ilmaisuun. Tutkintonimike on kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto medianomi (AMK).
Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon. Tutkintonimike on media-assistentti. Perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona, joka on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa.
Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto ja valokuvaajan ammattitutkinto sekä audiovisuaalisen viestinnän erikoisammattitutkinto ja valokuvaajan erikoisammattitutkinto. Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.
Toimittajakoulutusta ja viestintäopetusta järjestetään myös esimerkiksi Voionmaan opistossa, Laajasalon opistossa ja HEO-kansanopistossa.
Journalismin tulevaisuus
Toimittajien työllisyystilanne on heikentynyt viime vuosina pääasiassa liiallisen kouluttamisen vuoksi. Myös työpaikat sanomalehtien, radion ja television toimituksissa ovat vähentyneet ja määräaikaiset työsuhteet yleistyneet. Tiedottajien työllisyystilanne on vakaa, mutta suhdanneherkkä. Viestintäalalla on myös paljon projektiluonteisia tehtäviä, joihin työntekijät palkataan projektin ajaksi. Toimittajista noin neljännes on freelancereita, vapaita toimittajia, jotka tekevät työtä useammalle toimeksiantajalle. Freelancertyön yksi keskeinen ongelma voi olla palkkioiden pienuus.
Vahva työkokemus ja hyvä koulutus edesauttavat kuitenkin työllistymistä toimitus- ja tiedotustehtäviin. Viestintäalan tehtävissä tarvitaan nykyisin entistä enemmän moniosaamista ja uusimman tekniikan hallitsemista. Toimittajan on osattava tuottaa journalistista sisältöä eri medioihin.
Lähteet: suomenfysioterapeutit.fi, ammattinetti.fi, mamk.fi