Diplomi-insinöörin koulutus
Diplomi-insinöörin koulutus on teknis-tieteellisen alan ylempi korkeakoulututkinto ja antaa mahdollisuuden moniin eri työtehtäviin. Koulutuksen sisältöön voi myös itse vaikuttaa painottamalla opintojen sisältöä ja harjoittelupaikkojen valintaa omien kiinnostusten mukaisesti. Maailma ympärillämme muuttuu koko ajan, joten tulevaisuudessa alalla on olemassa tehtäviä, joita kukaan ei osaa vielä edes kuvitella.
Koulutusalat
Diplomi-insinöörin tutkinnon aloja ovat puunjalostus, kaivostekniikka ja metallurgia, kone-, sähkö-, rakennus- ja kemiantekniikka, sekä uudempina sähkötekniikasta eriytyneet tieto-, automaatio-, ja bioinformaatiotekniikka, sekä sähköinen media. Teollisuuden tarve saada tekniikkaa tuntevia kaupallisen alan osaajia yritysten johto- ja asiantuntijatehtäviin on synnyttänyt tuotantotalouden alan. Luonnontieteellisen tutkimustiedon soveltaminen tekniikan palvelukseen on synnyttänyt teknillisen fysiikan ja teknis-luonnontieteellisen koulutuksen. Tarkat koulutusalojen nimet vaihtelevat yliopistoittain.
Opintojen lisäksi diplomi-insinööriksi kouluttautuessasi pääset osaksi yhteisöllistä ja aktiivista teekkari -yhteisöä ja vilkasta opiskelijaelämää, jonka tunnusmerkkinä toimivat tupsulakit.
Tutkinnon rakenne
Diplomi-insinöörin tutkinnon laajuus on kaikkiaan 300 opintopistettä. Ensin suoritetataan tekniikan kandidaatin tutkinto, joka kestää yleensä 3 vuotta ja jonka laajuus on 180 opintopistettä. Tämän jälkeen jatketaan varsinaiseen diplomi-insinöörin tutkintoon eli maisteritason opintoihin, joiden laajuus on jäljelle jäävät 120 opintopistettä. Tämä sisältää opintojen lopuksi laadittavan diplomityön, jonka laajuus on 30 opintopistettä. Maisteritutkinnon suoritusaika on yleensä 2 vuotta. Diplomi insinööriksi valmistuu siis tyypillisesti viidessä vuodessa.
Diplomi-insinööriksi opiskeleminen on hyvin käytännöläheistä. Tekniikan alan tutkintoihin kuuluu käytännön työn parissa suoritettava harjoittelu, jonka voi suorittaa myös kesätöiden muodossa. Diplomityö päättötyönä vastaa muiden maisteritutkintojen pro gradu -tutkielmaa. Diplomityö voi olla joko tutkielmaluontoinen tai jonkin teknisen ongelman vaatima selvitystyö ja ratkaisu. Diplomityö tehdään usein toimeksiantona yritykselle tai organisaatiolle.
Missä voi opiskella?
Diplomi-insinöörikoulutusta Suomessa järjestää Aalto-yliopiston teknilliset korkeakoulut Espoossa, teknilliset yliopistot Tampereella ja Lappeenrannassa, Turun yliopisto sekä teknilliset tiedekunnat Oulun ja Vaasan yliopistossa sekä Åbo Akademissa. Suurin osa opiskelupaikoista jaetaan yliopistojen yhteisessä diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinnassa.
Kaikkiin diplomi-insinöörin koulutusta tarjoaviin oppilaitoksiin voi hakea samalla hakemuksella. Pääsykokeet ja valintaperusteet ovat myös kaikissa yliopistoissa samat. Poikkeuksena ovat tietyt erikoistapaukset ja erillisvalintaryhmät, joista saa lisätietoja suoraan kyseisestä yliopistosta. Koulutuksiin voi päästä pelkän ylioppilastodistuksen, pääsykokeen tai näistä molemmista laskettujen yhteispisteiden perusteella. Ammattikorkeakoulu pohjaisen insinöörikoulutuksen suorittaneet voivat hakea jatkamaan opiskelujaan yliopistoon ja näin kouluttautua insinööristä diplomi-insinööriksi.
Ulkomaille?
Jos haluat opiskella myös ulkomailla, tarjoaa diplomi-insinöörikoulutus siihen hyvät mahdollisuudet. Opiskelijavaihto-ohjelmaan osallistuminen on helpoin ja suosituin tapa lähteä määräaikaisesti ulkomaille. Suomalaiset oppilaitokset osallistuvatkin moniin erilaisiin vaihto-ohjelmiin, joiden lisäksi niillä saattaa olla omia vaihtosopimuksia.
Koulutuksen yleispätevyyden vuoksi myös opiskelun jälkeinen työnsaanti ulkomailta on hyvin mahdollista. Jos olet kiinnostunut suorittamaan koko diplomi-insinööritutkinnon ulkomailla, ota siinä tapauksessa suoraan yhteyttä kiinnostuksesi kohteena olevaan kouluun.
Diplomi-insinööri työelämässä
Diplomi-insinöörin työ on vaativaa asiantuntijatyötä. Diplomi-insinöörit sijoittuvat tyypillisesti asiantuntija- tai johtotehtäviin, mutta myös myynti-, koulutus-, ja tutkimustyöt ovat tavallisia. Diplomi-insinöörillä on ammatillinen valmius suunnittelutyöhön, mutta diplomi-insinöörin tieteellinen koulutus antaa myös laajemman näkökulman johtoa, kehittämistä ja myyntiä varten sekä tieteellisen jatkotutkinnon suorittamiseen.
Diplomi-insinöörin jatkotutkintoja ovat tekniikan lisensiaatin (TkL) ja tekniikan tohtorin (TkT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkinnot. Diplomi-insinööri voi myös anoa työkokemusehdon täytyttyä Euroopan Insinöörijärjestöjen liitto FEANI:lta Euroinsinööri -nimikettä.
Diplomi-insinöörin työtilanne
Diplomi-insinöörien työtilanne on useimmilla aloilla hyvä. Vastavalmistuneet työllistyvät koulutustaan vastaaviin ja hyvin palkattuihin tehtäviin. Diplomi-insinöörin koulutusta ja suomalaista diplomi-insinöörin asiantuntemusta arvostetaan.
Lähteet: Dia.fi; Aalto.fi