Yliopistot ja korkeakoulut

Suomalaiset yliopistot

Suomessa on yhteensä 13 yliopistoa:

• Aalto-yliopisto
• Helsingin yliopisto
• Itä-Suomen yliopisto
• Jyväskylän yliopisto
• Lapin yliopisto
• Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT
• Oulun yliopisto
• Svenska handelhögskolan Hanken
• Taideyliopisto
  • Sibelius-Akatemia
  • Kuvataideakatemia
  • Teatterikorkeakoulu
• Tampereen yliopisto
• Turun yliopisto
• Vaasan yliopisto
• Åbo Akademi

Sotilasalan korkeakoulututkinnot suoritetaan puolustushallinnon alaisessa Maanpuolustuskorkeakoulussa (MPKK).

Yliopistot ja korkeakoulut

Ammattikorkeakoulujen vakinaistamisen yhteydessä sanalla korkeakoulu alettiin tarkoittaa sekä yliopistoja että ammattikorkeakouluja. Pian tämän jälkeen osa entisistä korkeakouluista vaihtoi nimensä yliopistoksi. Valtioneuvoston asetuksen mukaan ammattikorkeakoulut määritellään korkeakouluiksi, kun yliopistot ja yliopistoja vastaavat korkeakoulut määritellään yliopistoiksi.

Yliopistoilla on itsehallinto eli autonomia. Yliopisto-opetus annetaan pääasiassa luentoina ja seminaariharjoituksina, teknillisellä alalla myös harjoitustöinä ja taiteellisella alalla alanmukaisilla tehtävillä. Etenkin ammattiin valmistaviin opintoihin kuuluu usein pakollista työharjoittelua. Aivan uusia oppimisen mahdollisuuksia avaa Internetin ja muiden uusien viestimien käyttö, jolloin puhutaan virtuaaliyliopistosta.

Yliopiston päätehtävät ovat tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva ylin opetus. Yliopiston tutkimustehtävä on sama kuin tieteellisellä akatemialla. Suomessa 2000-luvulla tehty lainmuutos lisäsi yliopistoille niin sanotun kolmannen tehtävän, yhteiskunnallisen vaikuttavuuden. Tarkkaan ottaen tämä tehtävä on neljäs, sillä jo edellinen laki mainitsee yliopiston kolmantena tehtävänä "kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa".

Yliopistotutkinnot

Yliopistoissa ja korkeakouluissa voi suorittaa alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen kestää useimmiten viisi vuotta tai kauemmin. Tutkinnon nimi on yleensä kyseisen alan maisteri. Jatkotutkintona voi suorittaa lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon.

Yliopistot ja korkeakoulut päättävät itse opiskelijaksi ottamisesta. Yliopistoon valitaan yleensä todistusten sekä valintakokeen perusteella. Yliopistot laativat valintaperusteensa yleensä tiedekunnittain tai koulutuksittain – tarkat valintaperusteet löytyvät kunkin yliopiston koulutusesittelyistä. Tietyt säädökset ja valtakunnalliset tavoitteet säätelevät yliopistojen opiskelijavalintoja.

Yliopistossa opiskelu

Korkeakouluopiskelulle on tyypillistä vapaus suunnitella ja ohjata omaa opiskeluaan. Opiskelijana vastaat pitkälle omaan opiskeluusi liittyvistä valinnoista ja opintojesi etenemisestä. Hyvä työväline oman koulutusohjelman hahmottamiseen ja opintojen suunnitteluun on henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, HOPS. Sen avulla voi tehdä valinnat suoritettavista opinnoista, pohtia omaa osaamista ja kehittymistarpeita sekä miettiä tulevia työtehtäviä. HOPS muuttuu ja tarkentuu sitä mukaa, kuin opiskelijan tiedot ja taidot karttuvat. Yliopistojen opintoneuvojat toimivat hyvänä apuna opintojen suunnittelussa – älä epäröi ottaa yhteyttä oman yliopistosi opintoneuvojaan kaikissa mahdollisissa kysymyksissä!

Miten pitkä yliopisto- tai korkeakoulututkinto on?

Yliopisto- ja korkeakoulututkintojen laajuus ilmaistaan opintopisteissä. Opiskelijan vuosittaiseksi työmääräksi on laskettu 1600 tuntia eli 60 opintopistettä. Alemman korkeakoulututkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja se on tarkoitus suorittaa kolmessa vuodessa. Kaksivuotisen ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus on pääasiassa 120 opintopistettä.

Alempi korkeakoulututkinto koostuu pääaineen ja yhden tai useamman sivuaineen opinnoista, kieliopinnoista sekä mahdollisista vapaista opinnoista. Tutkinto antaa perustan maisterin tutkinnon suorittamiselle. Ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvat pääaineen syventävät opinnot, joihin sisältyy pro gradu -tutkielman teko, sekä mahdolliset muut opinnot.

Useimmat oppilaitokset vaativat että opiskelet täysipäiväisesti. Suuri osa opinnoista tapahtuu kuitenkin itseopiskeluna, mikä mahdollistaa myös osa-aikaisen opiskelun ja työn tekemisen opiskelun ohessa.

Pääsyvaatimukset ja hakeminen

Yliopistot ja korkeakoulut päättävät opiskelijaksi ottamisesta. Yliopistoon valitaan yleensä todistusten ja valintakokeen perusteella. Yliopistot laativat valintaperusteensa yleensä tiedekunnittain tai koulutuksittain. Tarkat valintaperusteet löytyvät kunkin yliopiston koulutusesittelyistä.

Kuka voi hakea yliopistoon?

Yliopisto- tai korkeakoulututkintoon hakevalla pitää olla suoritettuna jokin seuraavista tutkinnoista:

• Ylioppilastutkinto, myös kansainväliset tutkinnot kelpaavat
• Laajuudeltaan kolmevuotinen ammatillinen perustutkinto
• Ammattikorkeakoulu- tai opistoasteen tutkinto

Lisäksi yliopistoon tai korkeakouluun voi hakea opiskelemaan, jos

• Hakija on suorittanut yliopiston edellyttämät avoimen yliopisto-opetuksen opinnot
• Yliopisto katsoo, että hakijalla on riittävät tiedot ja taidot yliopisto-opintoja varten, esimerkiksi ulkomailla suoritetut opinnot

Yliopistoihin ja korkeakouluihin haetaan osoitteessa opintopolku.fi.

Maksaako opiskelu yliopisto-opiskelu?

Opiskelu yliopistoissa ja korkeakouluissa on ilmaista. Tosin monissa yliopistoissa ja korkeakouluissa vaaditaan ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksamista, jotta tutkinnon voi suorittaa. Ylioppilaskunnan jäsenmaksuun sisältyy myös Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) jäsenmaksu.

Ylioppilaskunnan jäsenenä pääset osalliseksi moniin etuihin, kuten Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) opiskelijakorttiin, VR:n ja Matkahuollon opiskelija-alennuksiin, valtion ruokailutukeen sekä kaikkiin oman ylioppilaskuntasi tarjoamiin palveluihin. Ylioppilaskunnan jäsenmaksu maksetaan yleensä lukukauden alussa ja sen suuruus koko lukuvuodelle, oppilaitoksesta riippuen, on noin 60–100 euroa.

Opiskelukustannuksiin kannattaa huomioida myös opiskelukirjojen ja muun koulumateriaalin kustannukset. Onneksi opiskelijan tukena ovat hyvät yliopistokirjastot, joita käyttämällä kaikkea opiskelumateriaalia ei tarvitse ostaa. Kun opiskelet yliopistossa tai korkeakoulussa, olet oikeutettu opintotukeen, johon kuuluu opintoraha, asumislisä ja opintolainan valtiontakaus.

Palaa sivun alkuun

Lähteet: Opetushallitus