Edellinen sivu | Seuraava sivu 
Osa 1: Nuoret, alle 21-vuotiaat
KESKEISET TULOKSET
Päätös koulutuksesta tehdään kiinnostuksen ja työmahdollisuuksien perusteella
Nuorille on erityisen tärkeää, että he ovat kiinnostuneita alasta, jota he haluavat lähteä opiskelemaan. Jopa 83 prosenttia alle 21-vuotiaista mainitsee yhdeksi tärkeimmistä valintaperusteista oman henkilökohtaisen kiinnostuksensa koulutusta kohtaan. Myös alan työllistymismahdollisuudet vaikuttavat opiskelupaikkaa valittaessa. Vastaajista 65 prosenttia ottaa huomioon alan työtilanteen päätöstä tehdessä. Nuorille on lisäksi tärkeää, mitä mieltä nykyiset tai aiemmat opiskelijat ovat koulutuksista. Jopa 85 prosenttia mainitsee, että muiden mielipiteet vaikuttavat koulutuksen valintaan.
Työmarkkinatilanteen tulisi vaikuttaa koulutustarjontaan
Moni nuori on sitä mieltä, että oppilaitosten pitäisi ottaa huomioon opiskelupaikkojen määrä ja koulutustarjonta sen hetkiseen työmarkkinatilanteeseen nähden. Noin kaksi kolmesta kysymykseen kantaa ottavasta nuoresta on tätä mieltä. Nuoret kommentoivatkin avoimissa vastauksissa, ettei ole järkeä kouluttaa opiskelijoita aloille, joilla ei ole töitä ja vastaavasti liian vähän aloille, joilla on työvoimapula.
Vanhemmat tukevat nuoria heidän ammatinvalinnassan
Moni nuori keskustelee vanhempiensa kanssa alasta, jota he haluavat lähteä opiskelemaan. Nuorista 59 prosenttia mainitsee, että heidän vanhempansa toivovat nuoren valitsevan itseään kiinnostavan alan. Noin joka viides kertoo, että vanhempien mielipiteellä ei ole vaikutusta omaan koulutuspäätökseen. Vanhempien oma koulutus ei vaikuta lapsen koulutusvalintaan, sillä vain murto-osa sanoo vanhempiensa toivovan lapsellensa samantasoista koulutusta.
Tiedonhaku siirtyy entistä vahvemmin digitaalisiin kanaviin
Lähes kaikki alle 21-vuotiaat mainitsevat hakevansa lisää tietoa koulutuksista ja oppilaitoksista ensisijaisesti Internetistä. Vain muutama prosentti etsii tietoa ensimmäiseksi muista mediakanavista, kuten esimerkiksi lehdistä, televisiosta tai radiosta. Verkossa Google-hakukone toimii vahvana tiedonhakulähteenä, minkä lisäksi nuoret hakevat tietoa oppilaitosten omilta kotisivuilta. Nuorille on lisäksi tärkeää, että tietoa on vaivatonta etsiä ajasta ja paikasta riippumatta. Vastauksissa korostuukin mobiilaitteiden merkitys ja lähes kaikki vastaajat mainitsevat verkkosivujen toiminnan mobiililaitteilla tärkeäksi.
TAUSTATIEDOT
KOULUTUSTEN VALINTAPERUSTEET
Nuoret menevät kiinnostuksensa perässä
Valtaosa nuorista valitsee koulutuksensa kiinnostuksen (83 %), työmahdollisuuksien (65 %) ja tulevan palkan (34 %) perusteella. Selvästi tärkeintä nuorille on löytää ala, josta he ovat kiinnostuneita. Valintaan vaikuttaa kuitenkin hyvin vähän koulutusmuoto sekä kavereiden koulutusvalinnat. Kysyttäessä koulutusvalintaperusteita, vastaajalla oli mahdollisuus valita useampi kuin yksi vaihtoehto.
Moni nuorista kiinnittää myös huomiota muiden opiskelijoiden arvosteluihin ja mielipiteisiin koulutusta valitessaan. Jopa 85 prosenttia nuorista ottaa vähintään jonkin verran huomioon muiden opiskelijoiden mielipiteet.
TYÖMARKKINATILANTEEN VAIKUTUS
Työtilanteen tulisi vaikuttaa koulutustarjontaan
Neljä viidestä nuoresta on sitä mieltä, että tämänhetkinen työmarkkinatilanne vaikuttaa ainakin osittain päätökseen koulutuksen valinnan suhteen. Noin 14 prosenttia on sitä mieltä, että työmarkkinoiden tilanne ei vaikuta heidän koulutusvalintaansa. Nuoret ovat yleisesti hyvin tietoisia alojen työllisyystilanteesta, sillä vain 7 prosenttia mainitsee, että heilä ei ole tarpeeksi tietoa asiasta.
Noin puolet nuorista on sitä mieltä, että työtilanteen tulisi vaikuttaa oppilaitosten koulutustarjontaan ja sisäänotettavien opiskelijoiden määrään. Kolmannes vastaajista ei osaa ottaa kantaa asiaan. Nuorista, jotka ottavat kantaa asiaan, jopa 68 prosenttia on sitä mieltä, että työtilanteen tulisi vaikuttaa koulutuksiin.
ULKOISTEN TEKIJÖIDEN VAIKUTUS
Vanhemmilta tukea valintaan
Myös vanhemmat kannustavat nuoria hakeutumaan koulutukseen, joka heitä itseään kiinnostaa. Vain noin joka viides vastaaja sanoo, että heidän vanhempansa eivät vaikuta hediän omaan koulutusvalintaansa. Vastaajista 14 prosenttia on sitä mieltä, että omat vanhemmat haluavat heille koulutuksen alalta, jolla työllistyminen on helpompaa. Huomioitavaa on, että vanhemmat eivät halua lastensa tekevän koulutusvalintaansa oman koulutuksensa mukaisesti – aikuisten vaikutus valintaan mukaileekin hyvin pitkälti nuorten omia mielipiteitä.
Noin joka neljäs kokee saaneensa ammatinvalintaansa eniten apua juuri omilta vanhemmiltaan. Suurempi osa kokee kuitenkin, että ei ole tarvinnut apua valinnassaan. Noin yksi viidestä kokee eniten apua tulleen opinto-ohjaajalta, mikä on melkein kaksi kertaa enemmän kuin kavereilta.
TIEDONHAKUKANAVAT KOULUTUKSISTA
Tietoa haetaan selvästi eniten digitaalisesti
Viime vuoteen verrattuna Internet pitää edelleen ensimmäistä sijaa tiedonlähteenä, kun koulutuksista haetaan tietoa. Jopa 93 prosenttia nuorista etsii tietoa koulutuksista ensisijaisesti verkosta. Verkkopalveluista käytetään eniten hakukoneita ja oppilaitosten omia kotisivuja. Hieman yli 10 prosenttia vastaajista etsii tietoa koulutushakupalveluista, kuten Studentum.fi-koulutussivustolta.
Mobiililaitteiden vallankumous johtaa väistämättä siihen, että tietoa haetaan koko ajan entistä enemmän ajasta ja paikasta riippumatta. Verkkosivujen toimivuus mobiilisti on erityisen tärkeää nuorten keskuudessa. Lähes kaikki vastaajat pitävät tärkeänä, että nettisivujen käyttö on vaivatonta myös mobiilipäätteillä.
ETÄOPISKELU
Etäopiskelua ei koeta mielenkiintoiseksi vaihtoehdoksi
Vain noin joka kolmas nuorista pitäisi etäopiskelua mieluisena vaihtoehtona, jos se vain olisi mahdollista. Vastaajista 66 prosenttia on sitä mieltä, että etäopiskelu ei ole heitä varten.
Etäopiskelun suurimpana etuna nähdään mahdollisuus suunnitella ja rakentaa opinnot itselle sopiviksi ja opinnot voi helpommin yhdistää esimerkiksi työn tai perhe-elämän kanssa. Nuoret pelkäävät kuitenkin ottaa vastuuta omasta oppimisestaan, eikä etäopiskelu tällöin ole välttämättä paras vaihtoehto. Lisäksi etäopiskelun haittana nähdään mahdollinen sosiaalisten kontaktien puute.
