Tuotantoharjoittelijana tv-alan aitiopaikalla
Medianomiopiskelija Aino Tuomisalon, 23, työharjoittelu tv-tuotantoyhtiössä oli täynnä mitä erilaisempia tehtäviä. Päällimmäisenä harjoittelusta jäi mieleen tv-työn ammattilaisten raudanluja työmoraali.
"Opiskelen Haaga-Heliassa medianomiksi ja ensimmäistä harjoittelua hain keväällä 2017. Pääsin tuotantoharjoittelijaksi Aito Medialle ja harkan tein kesällä 2017. Löysin ilmoituksen harjoittelupaikasta jostakin Facebookin media-alan työntekijöille tarkoitetuista ryhmistä.
Aito Media on tv-tuotantoyhtiö, joka tuottaa muun muassa Suomen huutokauppakeisaria, Kadonneen jäljillä ja Poliiseja. Tuotantoharjoittelijan tehtäviin kuului kaikki tuotannossa avustamisen tehtävät kahvin keitosta kuvien muokkaamiseen. Toimin tuottajan avustajana pääosin Myytinräjäyttäjät -ohjelmassa, mutta sivusta pääsin näkemään miten suuria viihdetuotantoja pyöritetään.
Medianomin papereilla voi tehdä oikeastaan kaikkea jollain tavalla mediaan liittyvää. Meillä oli ollut loppuvuodesta 2016 yksi kouluprojekti yhteistyössä Aito Median kanssa. Silloin kiinnostuin enemmän tv-alasta ja ajattelin, että se voisi olla mun juttu. Kokemusta tv-työstä minulla ei ollut muuten kuin katsojan roolista ja muutaman kouluprojektin kautta.
Harjoittelussa opin eniten työelämästä ja työmoraalista. Tv-tuotannon ihmiset painavat usein todella pitkää päivää, työ on stressaavaa ja tehtävää on paljon. Kuvauspäivien aikataulut venyvät usein ja asiat voivat muuttua hetkessä – ja suunnitelmat menevät siinä samassa täysin uusiksi. Etenkin tuottajilla on oltava äärimmäinen kyky organisoida, löytää ratkaisuja ja sietää painetta.
Omiin työtehtäviini kuului rekvisiitan hakua, kuvauslokaatioiden etsintää, siivousta, taustahaastattelujen tekoa, kuvien muokkausta, kahvin keittoa, cateringin hoitoa ja autolla ajelua hakien milloin mitäkin. Tuottajaharjoittelijan pesti sisälsi siis aivan kaikkea mitä kuvitella voi. Aiempaa kokemusta tärkeämpi asia oli “joo, mä hoidan” -asenne. Myös pienillä asioilla on suuri merkitys kuvauspäivän onnistumisessa. Jos ohjelman henkilöillä tai kuvausryhmällä ei ole ruokaa tai vettä, ei kuvauksista tule mitään.
Pääsin mukaan kuvauksiin ja tapasin todella mielenkiintoisia persoonia. Oli jännittävää nähdä, miten isoja tv-tuotantoja luodaan ja miten paljon 40 minuuttisen jakson tekemiseen tarvitaan taustatyötä sekä työtunteja.
Myytinräjäyttäjät -ohjelmaa kuvattiin pääsääntöisesti ulkona. Huhtikuussa seisoessa räntäsateessa pellolla toppatakki niskassa, mietin todella, että mitä ihmettä täällä teen. Kokemuksena harjoittelu oli tosi erilainen, enkä olisi koskaan kokenut vastaavaa ilman työharjoittelua.
Tv-alalta ei avautunut minulle työpaikkaa ja olin oikeastaan tyytyväinen. Halusin nähdä, miten tv-tuotanto pyörii ja olisiko se ala, jonka parissa haluaisin tulevaisuudessa työskennellä. Harjoittelun aikana ymmärsin, että ennemmin katson tv:tä kuin olen tekemässä sitä. Vahvuuteni pääsevät paremmin esille muualla kuin tv-työn saralla.
Joskus harjoittelu voi siis avata silmät myös toiseen suuntaan: ei tämä ollutkaan se mun juttu ja nyt tiedän paremmin, mitä haluan oikeasti tehdä. Kun uramahdollisuuksia on monia, niistä voi olla todella vaikeaa valita se, mikä itseään kiinnostaa ja missä omat vahvuudet tulisivat parhaiten esiin."